Emil Cedercreutzin lasinen kala

 

Emil Cedercreutzin suunnittelma lasinen Kala-valaisin Cedercreutzin museon Harjula-taiteilijakodissa.

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutzilla on nimikkomuseo Harjavallassa ja samassa pihapiirissä on vuonna 1914 valmistunut taiteilijakoti Harjula, missä on esillä Cedercreutzin suunnittelema lasista valmistettu kala-aiheinen pöytävalaisin. Taiteilijakotiin pääsee vain opastetuilla kierroksilla, mutta museoon voi tutustua omaan tahtiin: https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/

Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa ”100 vuotta Karhulan lasia” on kuva kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin vuonna 1932 suunnittelemasta taidelasiesineestä, joka esittää kalaa. Kirjassa on kappale Karhulan lasitehtaan vuoden 1932 suunnittelukilpailusta, mutta siinä tekstissä ei ole mainintaa tästä esineestä. Ei siis ole tietoa olisiko Cedercreutz osallistunut tällä teoksella kilpailuun vai onko tämä vain sattumalta tehty samaan aikaan?

Kuva Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta "100 vuotta Karhulan lasia".

Tuollainen vihreä kala löytyy myös Kymenlaakson museon Finna.fi -palveluun tallentamista kuvista. Siellä ilmoitetaan valmistusajankohdaksi vuosi 1935 ja mitoiksi paksuus 46 mm, pituus 377 mm, leveys/korkeus 286 mm : https://www.finna.fi/Record/kymenlaaksonmuseot.KarhE818%3A1?imgid=1

Kuva on Kymenlaakson museon kokoelmasta ja se löytyy Finna.fi -palvelusta. Linkki kuvan yläpuolella.

Lasimuseon julkaisema kirja ja Kymenlaakson museon tiedot puhuvat taidelasiesineestä, mutta Cedercreutzin museossa ei esillä versio, josta on tehty valaisin. Tämä ei myöskään ole samanlaista kaunista vihreää lasia kuin Kymenlaakson museon esine, joka lienee sama yksilö kuin lasimuseon kirjassa.

Kiitokset Emil Cedercreutzin museon henkilökunnalle pääsystä kuvaamaan Kala-valaisinta.

Lasimuseon julkaisemassa kirjassa mainitaan, että "Kalan muotti on Cedercreutzin museossa Harjavallassa". Siellä on esillä tällainen seinälle kiinnitettynä ja museosta kerrottiin, että se on valmistettu Harjavallassa edelleen toimivassa Niemisen valimossa. Tämä ei kuitenkaan näytä muotilta, vaan valmiilta teokselta. Tässä kuviot ovat päällispuolella, kuten lasiesineessäkin. Sisäpuolelle ei päässyt näkemään, mutta muotissa on harvoin kuvio molemmilla puolilla.

Kuvia Juthbackan markkinoilta 2024

 

Pietarsaaren seudun veteraaniautoyhdistys on järjestänyt Uusikaarlepyyn Juthbackassa kirpputoritapahtuman vuodesta 1975, paitsi muutamana vuotena se on järjestetty urheilutalolla. Ajankohta on ollut elokuun toiseksi viimeisen viikonlopun perjantai ja lauantai. Parhaina vuosina tapahtumassa on ollut noin 30 000 tapahtumavierasta. Takavuosina uusien myyjien oli lähes mahdotonta päästä tapahtumaan, mutta tänä vuonna myyntipaikkoja oli vapaana vielä aivan tapahtuman kynnykselläkin.

Varhain perjantaiaamuna oli vielä usvaa, kun ensimmäiset asiakkaat tulivat jo paikalle.

Juthbackan kartanon historia ulottuu 1600-luvun puoliväliin ja nykyään alueen omista Juthbackan säätiö, joka tarjoaa siellä majoitus-, kokous- ja ruokailupalveluja.

Veteraaniautoseuran tukena ovat olleet paikalliset urheiluseurat MuIK, NIK ja Blue Fox, jotka ovat huolehtineet pysäköinnin ohjauksesta. Pysäköinti on maksanut 5 euroa, mutta itse tapahtumaan on ollut vapaa pääsy.

Viime tammikuussa Pietarsaaren Sanomat kertoi, että Stiftelsen Juthbacka -säätiö oli vuoden 2023 elokuussa rekisteröinyt tapahtuman tavaramerkin omiin nimiinsä, vaikka he olivat toimineet vain maapohjan vuokraajana veteraaniautoyhdistyksen kehittämässä ja järjestämässä tapahtumassa. Säätiö on perustettu vuonna 2003 ja yhdistys on järjestänyt markkinat vuodesta 1974. Aikaisemmin aluetta hallinnoi Uusikaarlepyyn kaupunki. Säätiö myös irtisanoi vuosi sitten vuokrasopimuksen yhdistyksen kanssa ja korotti tämän tämän vuoden vuokraa. Kahden vuoden irtisanomisajan piti päättyä elokuun 2025 puolivälissä, mutta sitä on jatkettu syksyyn 2025 asti, joten vielä ensi vuonna Juthbackan markkinat on mahdollista järjestää alueella veteraaniautoyhdistyksen toimesta. Yhdistys riitautti tavaramerkin rekisteröinnin ja tämän vuoden kesäkuussa Patentti- ja rekisterihallitus päätti, että tavaramerkki kuuluu Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap -yhdistykselle.

– Sanotaan niin, että luottamus säätiöön on saanut taklauksen ja siitä on vaikea päästä yli. Kun luottamusta ei käytännössä ole säätiön suuntaan, pitää politiikkojen ja päättäjien luoda tarvittavat edellytykset, että sopimus voidaan tehdä - ja voimme alkaa rakentaa luottamusta uudelleen säätiötä kohtaan, muotoilee Peter Nyman Pietarsaaren Sanomien jutussa 23.8.

Tapahtuma on ollut myyjien ja asiakkaiden suosima, mutta on siis mahdollista, että vuodesta 2026 alkaen tapahtuma järjestetään jossain muualla kuin Uusikaarlepyyssä. ”Kateus vie kalatkin vedestä”, on suomalainen kansanviisaus, eikä ulkopuolinen pysty ymmärtämään Juthbackan säätiön menettelytapoja.

Oheiset kuvat on otettu perjantaina aamupäivän aikana.

Lähteet:

https://www.pietarsaarensanomat.fi/artikkeli/vaantoa-juthbackan-markkinoista-jos-saatio-omistaa-tavaramerkin-veteraaniautoilijoilla-on-valmiina

https://www.pietarsaarensanomat.fi/artikkeli/kaikki-tiet-vievat-juthbackan-markkinoille-nimikiista-on-ratkaisu-ja-tapahtuma-jarjestetaan-perint

Aamukaste tiivistyi yön ulkona olleiden esineiden pintaan.

Myös vähän vanhempia lasiesineitä oli tarjolla.

Tämän taide-esineen pohjaan oli kirjoitettu Kaj Franckin nimi, mutta nuutajärveläinen tuo maljakko ei ole. Tällaisia on valmistettu ainakin Ruotsissa Strömberghyttanissa ja Muranossa.

Jälkisigneerattu jossain nyrkkipajassa.

Värikästä lasia auringonpaisteessa.

Tällaisia esineitä on tehty "ruokatuntitöinä". 1970-luvulla Hämeenlinnassa tällaisen saattoi vaihtaa itselleen lasitehtaalaiselta vodkapullolla. Pitää muistaa, että silloin alkoholi oli kalliimpaa kuin nykyään.

20 vuotta sitten Arabian maitokannut olisi myyty nopeasti, toisin on nyt.

No onkos tullut joulu kesän keskelle?

Ensiapupiste päivysti kartanon päärakennuksessa.

Helena Tynellin syntymän 100-vuotisjuhlapulloja valmistettiin 300 kpl vuonna 2018.

Laaja valikoima vanhaa Arabiaa.

Kolme vanhaa Nuutajärven pikaria ja yksi Iittalasta.

Laaja valikoima vanhoja pulloja.

Kumelan "nauhafiligraania".

Ruotsalaismyyjällä oli halpoja laseja tarjolla.

Mikä tämä soitin on: banjon kaikukoppa, mutta mandoliinin kaula ja kielet? LISÄYS 26.8.: On mandoliini-banjo: https://en.wikipedia.org/wiki/Mandolin-banjo KIITOS anonyymille kommentoijalle linkistä.

Juthbackassa tavaravalikoima on aina ollut laaja.

Tämä ruotsalainen miestenlehti oli suosittu 1960- ja 70-luvuilla, jolloin sitä myytiin myös suomalaisissa lehtipisteissä. Lehti ilmestyy edelleen.