sunnuntai 22. tammikuuta 2023

Ennätysvilkas Lasipäivä Riihimäellä

 


Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämä uuden ja vanhan lasin myyntitapahtuma keräsi arviolta ainakin 2500 lasista kiinnostunutta henkilöä museoon. Tarkkaa kävijämäärää ei ole, koska tapahtumaan on asiakkailla vapaa pääsy. Ainakin alueella liikennettä ja pysäköintiä ohjaava tiimi kertoi, että autoja oli enemmän kuin aikaisemmin näissä talvitapahtumissa. Kesäkuun Lasipäivissä on kyllä ollut suurempia kävijämääriä.

 

Eilen oli Riihimäellä kaunis pakkaspäivä ja lasimuseon ikkunoistakin paistoi aurinko sisään.


Lasipäivässä yhdistyksen jäsenet myyvät lasiesineitä ja lasiin liittyviä julkaisuja. Tällä kertaa myyjiä oli 53. Edellinen talvitapahtuma järjestettiin tammikuussa 2020 ja silloin myyjiä oli enemmän, josta johtui, että suuren salin käytävät olivat liian kapeita suureen yleisömäärään nähden. Nyt myyjiä oli yksi rivi vähemmän, jolloin käytävät olivat leveämpiä. Silti puolen päivän tienoilla salissa oli ruuhkaista, koska yleisömäärä oli entistä suurempi. Onneksi kuitenkin kävijämäärä jakautui hyvin koko tapahtuma-ajalle klo 10–15, mikä ehkäisi ruuhkautumista.

 

Puoleltapäivin oli tungosta lasimuseon suuressa salissa.


Kasvaneeseen suosioon on useita syitä: tapahtuma sai hyvin näkyvyyttä ennakkoon mediassa sekä sosiaalisessa mediassa ja liikennesää oli hyvä. Suomalaisella lasilla on ollut vuosikymmeniä, tai ehkä jo sadan vuoden ajan, erityinen arvo suomalaisten mielessä ja nyt kiinnostus lasia kohtaan on entisestään kasvanut ja levinnyt nuorempiin sukupolviin. Sosiaalisen median lasiryhmissä keskustellaan ja pyydetään tunnistusapua omille esineille. Lasipäivä on hyvä paikka kasvattaa lasituntemustaan, samalla kun ihailee tarjontaa ja kartuttaa kokoelmiaan.

 

Lasiesinetunnistus on aina suosittu palvelu silloin, kun sitä on tarjolla.


Lasiesineiden tunnistus on edelleen hyvin suosittu palvelumuoto näissä talven Lasipäivissä. Yhdistyksen asiantuntijat tunnistivat kahden tunnin ajan tapahtumavieraiden mukanaan tuomia lasiesineitä. Koskaan museolla ei ole tunnistuspalvelussa annettu hinta-arviota, mutta hintatietoja on voinut kysellä tapahtuman myyjiltä.

 

Löytöpöytäosasto oli alakerran luentosalissa kuten edellisessäkin talven Lasipäivässä.


Alakerran luentosalissa oli Löytöpöytä, johon yhdistyksen jäsenet olivat tuoneet myytäväksi esineitään. Tämä palvelee sellaisia jäseniä, jotka eivät halua varata kokonaista pöytää itselleen, vaan tuovat muutaman esineen ja yhdistykseen talkoolaiset hoitavat myymisen.

Yhdistyksen jäsenyydestä oli hyötyä myös siinä, että jäsenet pääsivät sisään tapahtumaan jo puoli tuntia aikaisemmin kuin muut.

Aamulla varhain myyjät kantoivat esineensä sisään ja alkoivat laittaa niitä tarjolle. Etualalalla Satu Helppi.


Vasemmalla Kauko Lehtonen ja oikealla Satu Natunen asettelevat lasiesineitään.


Kaj Franckin Delfoi-lasit rivissä.


Leena Koskinen nostelee tavaroitaan pöydälle ja Juhani Tero, Ari-Pekka Alanko, Teemu Anttila, Jarmo Jaakkola ja Mauri Mäkinen seuraavat.



Esa Tarkka istuu melkein piilossa pöytänsä takana.


 

Antti ja Terhi Jalonen pöydän toisella puolella valmistelevat pöytäänsä.


Risto Granlund muotoilemiensa lasiesineiden takana, esineet on toteuttanut Jaakko Liikanen.


Merja ja Reijo Uusi-Eskola pöytänsä takana.





Kauklahden maalattuja maljakoita.





Raija Salo pöytänsä takana keskustelee myyjäkollegan kanssa.


Jaana Jasmavaara on poikennut juttelemaan Annikan Riipin kanssa.




Pertti Mäkelä pöytänsä äärellä.


Onni Korpikaivo ja Leena Koskinen työn touhussa.


Satu Helpin pöytä on valmistunut.




Jan Salakari muotoili Kumelan lasitehtaalle esineitä, joissa yhdistellään lasia ja kuparia. Esineet on valmistettu Suomen matkailuliiton tilauksesta.


Edessä vasemmalla Veli-Jorma Juusela, taaempana Olli Ahtola (selin) keskutelee Leena Lukkarinen-Annilan kanssa.


Tässä on Jarmo Kaapan pöytä.


Vasemmalla Toivo ja Juhani Niskakoski.

Jari Poikela (vas.) kuuntelee Riku Hirvisen ostotarjousta.


Lauri Iljala etuoikealla ja taaempana Mauri Mäkinen.


Alakerran kahvila-ravintola Klaasi perusti pop-up –kahvilan kristallisaliin.


Moni tutustui samalla lasimuseon perusnäyttelyn esineisiin.


Kristallisaliin oli sijoitettu 6 myyntipöytää.





Jukka Viuha myi yhdessä Jalmari Falckin kanssa Riihilasi-yrityksessä valmistettuja studiolasiesineitä.


Neliöpulloja.



Taaempana Jouko Kettunen keskustelee asiakkaan kanssa.





Heikki Rautiainen pöytänsä takana.



Jani Kaski myi itse Kaskilasi –yrityksessä valmistamiaan taidelasiesineitä.


Anne Enbom pöytänsä vieressä.


Löytöpöytäosastolle luentosaliin piti jonottaa, ovella Jyrki Kippola.


Jouni Antinaho oli yksi Löytöpöydän valvojista.


Myös Vesa Kippola vastaili asiakkaiden kysymyksiin.


Museomyymälässä oli runsaasti kirjatarjouksia.




Lasiesineita tunnistamassa etualalla Anita Eloma ja Ari Nyberg.


Pulloasiantuntija Risto Aalto tunnistamassa vanhaa viinapulloa. Taaempana mm. Kaisa Koivisto.


Anita Elomaa tutkii lähdeteoksia.


Etualla Sirkka-Liisa Löflund (oik.) ja Kaisa Koivisto.


Pekka Kumela tutkii Kumelan lasitehtaan valmistamaa maljakkoa.


Pekka Kumela (vas.) ja Olli Ahtola.


Risto Aalto ja Riihimäen Lasin pikkumaljakko.


Kerttu Nurmisen uniikki taidelasiesine oli yksi tunnistuksen erikoisimmista esineistä.


Kaisa Koivisto ja Sirkka-Liisa Löflund tutkimassa Tapio Wirkkalan muotoilemaa taidelasimaljakkoa 3884, jota valmistettiin 1959 ja -60.



Markku Salon muotoilema lasiveistos.


Kumelan pastelliopaalia lasia.



Ylähyllyllä Nanny Stillin Tzarina-sarjaa.


Murriinilasimaljoja.


Jaakko Niemen Kaapo ja Lyyli Nuutajärveltä.


Jaakko Niemen pieni sorsa.


Päivän päätteeksi myymättömät esineet piti pakata kotimatkaa varten. Timo Turkkila pakkaamassa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti