Runar Engblomin rakkolasimaljakko

Runar Engblomin suunnittelema

rakkolasimaljakko.Oheisen kuvan

on lähettänyt blogin lukija,

mistä kiitokset hänelle.

 

Tässä blogissa on silloin tällöin esitelty Runar Engblomin muotoilemia lasiesineitä. Blogin lukijalta tuli kuva taidelasimaljakosta, joka on valmistettu rakkolasista. Vanhoissa säilyketölkeissä näkee joskus runsaastikin kuplia, joita ei ole tehty tarkoituksellisesti, vaan käytössä on ollut huonoa lasimassaa eli virhe lasinvalmistuksessa.

Kuplia voi syntyä useammalla tavalla, esimerkiksi silloin kun lasin sulatus jää kesken, niin lasiin muodostuu kaasukuplia tai jos lasipostin päälle ripotellaan soodaa, niin massaan syntyy kuplia. Tarkoituksellisesti kuplalasin tai rakkolasin käyttö tuli Suomeen Ruotsista ja esimerkki Arttu Brummer on suunnitellut 1932 Karhulan lasitehtaalle tummanvihreästä kuplalasista valmistetun maljakon.

Ilmeisesti Brummerin mukana kuplalasi tuli Riihimäelle eli tehtaalle, jonne myös Runar Engblom suunnitteli suurimman osan lasiesineistään. Kyseisen taidelasiesineen sisarversion kuva on julkaistu aikaisemminkin tässä blogissa.



Vasemmalla vaaleanvihreästä lasista tehty Runar

Engblomin maljakko ja oikealla samankaltainen

Göran Hongellin muotoilema maljakko meren-

vihreästä lasista.

SLMY:n jäseniltaa vietettiin lasimuseolla

Suomen lasimuseon luentosali täyttyi, kun Anita

Elomaa kertoi isästään Aimo Okkolinista SLMY:n

jäsenillassa.

 

Suomen lasimuseon ystävät ry järjesti viime torstaina kaikille avoimen esitelmätilaisuuden, jossa Aimo Okkolinin tytär Anita Elomaa kertoi isästään ja hänen työstään Riihimäen Lasissa sekä vähän laajemminkin lasinhiomisesta.

Viitisenkymmentä henkeä saapui seuraamaan tilaisuutta ja mielenkiintoinen esitys aktivoi myös esittämään kysymyksiä.

Anita Elomaa on itsekin työskennellyt Riihimäen Lasilla.

Lasin hiominen on monivaiheinen työ, jota Elomaa

havainnollisti Riihimäen Lasin England-pikareilla,

joissa eri laseissa näkyy työn edistyminen vaihe

vaiheelta.

Alussa lasin pintaan merkittiin mönjällä apuviivat,

jotka näkyvät punaisena ruudukkona lasin pinnalla.

 

Suupuhalletun taidelasin valmistui loppui  Riihimäellä 1976.

Aimo Okkolinin merkitys oli iso Riihimäen Lasin

julkisuuskuvalle, siksi kuviakin on otettu runsaasti.

Esitelmätilaisuuden jälkeen noin puolet läsnä olleista jatkoi vielä SLMY:n vuosikokouksen merkeissä. Toimintaa päätettiin jatkaa totutulla tavalla: toukokuussa järjestetään jäsenmatka Kymenlaakson museon järjestämään Karhulan lasitehtaan tuotantoa esittelevään näyttelyyn, Suomalaisen lasin vuosikirja 2017 julkaistaan toukokuun lopulla, 10.6. järjestetään Lasi- ja keräilytapahtuma lasimuseon piha-alueilla Riihimäellä. Ensi vuonna Lasipäivä järjestetään 27.1.2018 ja kesätapahtuma 9.6.2018.

 

Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin jatkamaan, joten hallituksen kokoonpanossa Roger Peltonen jatkaa puheenjohtajana ja muut jäsenet ovat Anita Elomaa, Marja Hepo-aho, Pekka Kumela, Juhani Rinne, Timo I. Laakso, Teemu Anttila, Hannu Tienhaara ja Jyrki Winter. Asiantuntijajäsen Kaisa Koivisto jatkaa museon edustajana SLMY:n hallituksessa.

Harvinaista herkkua Hagelstamilla

Timo Sarpanevan muotoilema taidelasiesine,

joka on kilpailutyö Riihimäen lasin järjestämään

suunnittelukilpailuun vuonna 1949. Teos tuli

toiseksi, kun voiton vei Arttu Brummer. Lasi-

museon kokoelmassa on vihreä versio tästä

esineestä. Vasarahinta 2.800 euroa.

Kuva: www.hagelstam.fi

 

Hagelstamin modernin huutokaupassa 23.3. oli monta mielenkiintoista lasiesinettä myytävänä. Osa esineistä lähti melko edullisesti (esim. Okkolinin kristallia), mutta osassa hinta nousi odotettua korkeammalle (esim. Franckin Prismat). Ohessa muutama sellainen kohde joitain ei huutokaupoissa ole ennen nähty.

Tapio Wirkkalan uniikki lintuaiheinen taidelasi-

maljakko, joka on osittain hapotettu ja jonka

pintaan on tehty kaiverruskuvioita. Lintuhahmojen

muoto on samantapainen kuin Wirkkalan puolison

Rut Brykin keramiikassa on nähty ja samantapaisia

on maalattuina versioina esiintynyt Wirkkalan

ryyppylaseissa. Vasarahinta 6.000 euroa.

Kuva: www.hagelstam.fi

 

Suurimman huomion huutokauppakohteista sai Paavo Tynellin Lumihiutale-valaisin, joka kulut mukaan laskien kustansi ostajalle yli 160.000 euroa.
MTV:n Kympin uutiset kohdisti huomionsa Juuso-karhun ”maalaamiin” tauluihin.

Huutokaupan kuvallinen luettelo vasarahintoineen on netissä: http://www.hagelstam.fi/huutokaupat/modern-t105

Kauklahden lasitehtaan valmistamaa lasia

Taidon valaisimessa. Oletettavasti Gunnel

Nymanin, ehkä yhdessä Paavo Tynellin kanssa,

muotoilema valaisin. Vasarahinta 950 euroa.

Kuva: www.hagelstam.fi

 

Tänään lasimuseolle kuulemaan Aimo Okkolinista



Vähän harvinaisempia Aimo Okkolinin teoksia,

oikealla Kobra vuodelta 1972.

Riihimäen Lasin tunnetuimpia muotoilijoita oli Aimo Okkolin, joka työskenteli myös kaivertajana ja hiojana. Hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta. Okkolinin tytär Anita Elomaa kertoo isästään ja hänen työstään Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämässä esitelmätilaisuudessa tänään torstaina 23.3. klo 17:00 Suomen lasimuseon luentosalissa Riihimäellä.

 

Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy.

 

Esitelmätilaisuuden jälkeen samassa paikassa pidetään SLMY:n vuosikokous klo 18:30 alkaen.

 

 

Nemeton – Ella Varvion lasitaidetta Galleria Mafka&Alakoskella

Ella Varvio: Pieni Kyy ja Käärmeiden Kuningatar.

Photo by Iiro Immonen / Galleria Mafka&Alakoski.

 

Taiteilija-muotoilija Ella Varvion (s.1987) lasitaidenäyttely Nemeton tuo eteesi lasiin piirtyneen mystisen metsän. Varvion töiden tavoitteena on luoda erilaisia tunnelmia ja inspiroida katsojaa kuvittelemaan teosten tarinaan osat, joita työt eivät suoraan paljasta: ”Myyttinen metsä, toisaalta ihana ja herkkä, toisaalta tarujen ja uskomusten näyttämö.”

Ella Varvio: Spring Witch glass art.

Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.

 

Useissa teoksissa on käytetty vaativaa, kerroksellista Graal-tekniikkaa, jolla Varvion kuvitukset on saatu vangittua lasin sisään. Näyttelyä varten tehdyt uudet lasiteokset ovat syntyneet alkuvuoden aikana Riihimäellä Lasistudio Mafka&Alakoskessa yhteistyössä lasinpuhaltajamestari Kari Alakosken ja lasinpuhaltaja Marja Hepo-ahon kanssa.

Ella Varvio: Uhripuu glass art.

Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.

 

Galleria Mafka&Alakoski esittelee maaliskuussa taiteilija-muotoilija Ella Varvion lasitaidetta. Näyttelyteoksien teemana on myyttinen metsä, johon liittyviä luontoaiheita hän tulkitsee omalla piirrosjäljellään lasissa.

Ella Varvio: Uskomuspuu I ja II.

Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.

 

Taitelijana Varvio sanookin kokevansa itsensä ensisijaisesti piirtäjäksi. Hänen kuvituksissaan yhdistyvät ympäristön havainnot kuten luonto, ihmiset tai rakennukset ja puhdas mielikuvitus. Inspiraatio voi lähteä liikkeelle myös kaunokirjallisuudesta tai historian ilmiöistä.

”Kuvakielessäni on tärkeämpää tarinallisuus: Harvoin kuitenkaan kerron tarinaa auki, vaan luotan siihen, että selittämätön ja arvoituksellinen on kiinnostavampaa ja mieleenpainuvampaa.” Varvio kuvailee ja lisää, että piirtäminen on mietiskelyä; mikä luo kuviin tunnelatauksen? Kuinka omalla kädenjäljellään voi luoda tarinallisuutta tai ilmentää symboliikkaa?

Lasiteoksissaan hän on erikoistunut vaativaan graal-tekniikkaan. Kyseinen tekniikka lumosi Varvion heti ensi näkemältä. ”Lasiin luotu kuva laajenee, hehkuu ja elää kuuman lasimassan sisällä. Tekniikan arvo ja erityislaatu tulee parhaiten selville, kun näkee valmistuksen.”

Ella Varvion luonnospiirustuksia Galleria

Mafka&Alakosken seinällä.

Ella Varvio: Let it bloom sketch.

Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.

Ella Varvio maalamassa Let it bloom

–teoksen pintaan kuvaa.

Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.

Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.

Ella Varvio: Let it bloom.

Photo by Iiro Immonen /

Galleria Mafka&Alakoski.

Ella Varvio valmistui Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta vuonna 2015 pääaineinaan lasi- ja keramiikkataide sekä taideteollinen muotoilu. Varvion töitä on nähty maailmalla jo muun muassa Hollannissa, Italiassa, Saksassa, Venäjällä ja Kanadassa.

Näkymä Galleria Mafka&Alakosken näyttelytilasta.

 

Viime syksynä Varvio matkusti Unkariin ja vietti viikon Etelä-Unkarissa sijaitsevassa lasistudiossa taiteilijaresidenssissä. Intensiivisen viikon aikana sai oppia ja kokeilla uutta ilman epäonnistumisen pelkoa. Unkarista jäi mukaan ideoita, joita Varvio aikoo jatkokäyttää myöhemmissä teoksissaan.

Nemeton –taidelasimaljakoita Galleria

Mafka&Alakosken näyteikkunalla.

 

Galleria Mafka&Alakosken näyteikkuna

Helsingin Iso Roobertinkadulla.

Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.

 

Lasissa Varviota viehättää siihen liittyvä käsityötaito ja haastavuus: ” Lasi on kiehtova materiaali, sen valmistus on aikanaan ollut salatiedettä, vieläkin sen hallitseminen vaatii tietotaitoa ja harjoittelua - haluan esineisiin samaa arvokkuutta ja arvoituksellisuutta, mikä liittyy jo valmistukseen itsessään.”

Lähde: Galleria Mafka&Alakoski


Ella Varvio: Nemeton (=Kelttiläisen uskonnon pyhä paikka)
Galleria Mafka&Alakoski 16.3. – 13.4.
Iso Roobertinkatu 19, Helsinki 

Oliivinvihreä Pablo

Harvinainen oliivinvihreä versio

Erkkitapio Siiroisen Pablo-maljakosta.

 

Blogin lukija lähetti kuvan oliivinvihreästä Pablo-maljakosta. Ehkä kyseessä on kokeilu tai sitten vaan oliivinvihreää lasimassaa on jäänyt yli toisen esineen valmistamisesta ja on päätetty hyödyntää sitä Pablo-maljakon muotissa. Muistakin Riihimäen Lasin tuotteista on tämän käytännön johdosta olemassa väriversioita, joita ei virallisesta tuoteluettelosta löydy.

 

Neljä erimallista Pablo-maljakkoa, mutta kaikki tällä

kertaa kaikki punaisesta lasista valmistettuina. Kuva

on Timo I. Laakson kirjasta ”Erkkitapio Siiroinen –

Riihimäen Lasin nuori lupaus”, jonka on julkaissut

Suomen lasimuseo.

 

Erkkitapio Siiroinen muotoili Riimimäen Lasille neljä eri versiota Pablo-maljakosta ja kolme väriversiota: rubiininpunainen, ultamariinisininen ja amber eli meripihka. Maljakoita valmistettiin 1971 – 1974 ja kahta malliversiota vuoteen -75 asti.

Värikästä lasia Antiikki & design –lehdessä

Keväisen raikas Antiikki- ja design

–lehden kansi 3/2017.

 

Antiikki & design –lehden tuoreessa numerossa 3/2017 on paljon mielenkiintoista luettavaa vanhoista tavaroista kiinnostuneille, jonkin verran on asiaa myös lasiesineistä.

 

Kevään väri-iloa kotiin –otsikolla esitellään kotimaisia

lasimaljakoita, joista vanhimmat ovat 1950-luvulta ja

uusinkin on jo 20 vuoden ikäinen.

Vanhan tavaran kauppiaita esittelevässä sarjassa

on vuorossa tamperelainen Valli & Selin, joilla

pääosassa ovat huonekalut, mutta myös lasiesineet

kuuluvat valikoimaan.

Lukijoiden kyselypalstalla selviää myös

tämän puristelasimaljan alkuperä.

Keskiviikkona 22.3. lamppukävelylle Helsingin keskustaan

Kauklahden lasitehtaan valmistamat lasi-

kuvut Ruotsalaisen teatterin sisääntulo-

aulan kahvilan kattovalaisimissa. Kuva

on Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016

julkaistusta Pirkko Sillanpään artikkelista,

joka esittelee Kauklahden lasitehdasta ja

Espoon kaupunginmuseon Lasin aika

–näyttelyä.

 

Kauklahden lasitehdas on ollut yksi maamme suurimmista valaisinlasin tuottajista. Tunnelmallisella kävelykierroksella tutustutaan mm. Paavo Tynellin ja muiden Kauklahden suunnittelijoiden valaisimiin Helsingin keskustassa. Kierros kulkee Senaatintorilta Sokokselle. Kävelylle lähdetään Helsingin yliopiston portailta (Unioninkatu 34, Helsinki). Vapaa pääsy.

Lamppukävely - Kauklahden lasi Helsingin julkisten tilojen valaisijana keskiviikkona 22.3. klo 17 – 18.

Lamppukävely on osa Espoon kaupunginmuseon Lasin aika - Kauklahden lasitehdas 1923-1952 -näyttelyn ohjelmaa.

Lamppukävely järjestetään kolme kertaa, tämän viikon jälkeiset ajankohdat ovat ke 29.3. klo17 ja ke 5.4. klo17.

 

 

Esitelmätilaisuus Okkolinista lasimuseossa 23.3.



Aimo Okkolin hioo Pirkko-maljaa

Kultakeskus Oy:lle 1970-luvulla.

Kuva: www.suomenlasimuseo.fi

 

Riihimäen Lasin tunnetuimpia muotoilijoita oli Aimo Okkolin, joka työskenteli myös lasin kaivertajana ja hiojana. Hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta. Okkolinin tytär Anita Elomaa kertoo isästään ja hänen työstään Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämässä esitelmätilaisuudessa torstaina 23.3. klo 17:00 Suomen lasimuseon luentosalissa Riihimäellä.

Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy.

Esitelmätilaisuuden jälkeen samassa paikassa pidetään SLMY:n vuosikokous klo 18:30 alkaen.

Aimo Okkolinin muotoilemia kristalliesineitä.

Aimo Okkolinin kaivertama kuva maljassa.

 

Aimo Okkolinin maljakko tukkimetsäkuvin

Aimo Okkolinin suunnittelema maljakko on

Riihimäen Lasin tuotantoa 1950-luvulta.

 

Oheinen kristallimaljakko on signeerattu vain tehtaan nimellä: Riihimäen Lasi Oy, mutta se on melkein samanlainen astia kuin Suomen Hippoksen tilauksesta Aimo Okkolinin suunnittelema Hipposmaljakko (Asiakasmalli / design 6087). Tämä maljakko on vähän kapeampi; suuaukon halkaisija on 160 mm ja korkeus 210 mm. Hipposmaljakon korkeus 225 mm.

Ilmeisesti itse astia on siis Aimo Okkolinin suunnittelema, mutta kuka on suunnitellut kaiverruskuviot ja toteuttanut ne ? Aimo Okkolin itse ?

Aimo Okkolinin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta 23.1.2017 ja hänen tyttärensä, Anita Elomaa, kertoo isästään Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämässä tilaisuudessa 23.3. klo 17:00. Esitelmätilaisuus järjestetään lasimuseon luentosalissa Riihimäellä ja se on avoin kaikille. Luentosaliin mahtuu noin 50 henkeä.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n vuosikokous pidetään tuon tilaisuuden perään samassa paikassa klo 18:30.

Tämän maljakon kylkiin on hiottu neljä tasaista ikkunaa/panelia, joihin on taitavasti kaiverrettu suomalaista metsäteollisuutta esittelevät kuvat: yhdessä on kuusimetsää, toisessa ajetaan tukkikuormaa hevosen vetämänä, kolmannessa ollaan uittotöissä ja neljännessä kuvassa on tehdas, ilmeisesti Viialan saha.

 

Suomalaista kuusimetsää Riihimäen Lasin maljakon kyljessä.

Suomenhevonen vetää tukkikuormaa reessä.

Uitossa mies ohjaa tukkeja keksillä.

 

Tänne tukit päätyvät eli ilmeisesti Viialan sahalle ?

 

Monet suomalaiset lasitehtaat on perustettu sahan yhteyteen hyödyntämään sahauksesta jätteeksi jäävää puutavaraa. Viialaankin perustettiin lasitehdas vuonna 1890 hyödyntämään Akaan höyrysahan jätepuuta. Saha oli perustettu jo 1873. Yrityksen nimeksi muutettiin Viiala Oy vuonna 1937. Vanerin valmistus aloitettiin 1942 ja viisi vuotta myöhemmin ruvettiin tekemään puutaloja. Lasitehtaan toiminta loppui 1937, puutaloja tehtiin vuoteen 1956 asti ja saha lopetti seuraavana vuotena. Viiala Oy perusti Suomen ensimmäisen lastulevytehtaan 1956 ja se jatkoi vuoteen 1978.

 

Viialan lasitehtaasta voi lukea lisää tämän blogin arkistosta:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2014/03/leijonawhiskya-wiialan-pullosta.html

Ja tehtaan tuotteita on esitelty toisessa jutussa:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/07/viialan-lasia-esilla-viialassa.html

Maljakon pohjaan on kaiverrettu teksti peilikuvana,

jolloin se on luettavissa maljakon sisäpuolelta pohjan

läpi: Viiala Oy:n metsäosastolta 27.5.1955. Aimo

Okkolin on käyttänyt tällaista kirjasinfonttia muissakin

esineissä. Onko tuossa keskellä Viialan logo vai

lahjan saajan monogrammi ?

Erittäin pienin kirjaimin on pohjan reunaan

signeerattu Riihimäen Lasi Oy.

Göran Hongellin Majakat

Karhulan lasitehtaan valmistama Hongellin

majakkakarahvi laseineen. Majakka on ensin

hapotettu ja sitten kuviot on maalattu käsin.

Hattu on mustaa lasia.

 

Göran Hongell muotoili vuonna 1935 majakkaa esittävän karahvin ja sille kaveriksi pohjoisreimaria kuvaavan pikarilasin. Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa (Lasitutkimuksia V – 100 vuotta Karhulan lasia) on kuva suunnittelupiirustuksesta, mutta valokuvaa valmiista karahvista ei löydy kirjasta. Kuvatekstissä mainitaan, että piirustuksen kuvassa on viinakarahvi laseineen ja niitä on valmistettu etsattuna ja maalattuna. Maalattuja näkee aika harvoin myytävänä tai ylipäätään missään esillä. Etsattu on erittäin harvinainen.

Pikarilaseja ei ole hapotettu ennen maalaamista.

Reimarin värikaistat on käsin vapaasti maalattu.

Göran Hongellin suunnittelema

etsattu majakkakarahvi laseineen.

Majakan raidat on hapotettu/etsattu ja ovi-

sekä ikkuna-aukkojen ääriviivat on kaiverrettu.

Lasin raitojen reunat on kaiverrettu

ja joka toinen väli on etsattu.

Kuvia Hämeenlinnan messuilta

Laatumessujen järjestämillä Hämeenlinnan antiikki-, taide- ja keräilymessuilla Elenia Areenassa oli tänään virkeä tunnelma. Ehkä kevätauringollakin saattoi olla vaikutusta siihen, että messukävijöitä oli runsaasti liikkeellä. Kun monella oli pois lähtiessään kasseja kannettavana, niin kauppaakin tehtiin. Myyntitapahtuma jatkuu huomenna sunnuntaina klo 10 – 16. 

Laatumessujen järjestämien Hämeenlinnan antiikki-

messujen pitopaikka vaihtui vuonna 2015 Elenia

Areenaan keskustan luoteispuolelle, kun keskustassa

sijainnut vanha Hämeenkaari tuli elinkaarensa päähän.

Fifty Sixty Stylen pöydällä mm. Gunnel Nymanin

pikkumalja, johon Aimo Okkolin on kaivertanut

merikilpikonnan sekä kaksi Göran Hongellin

kaiverruskoristelua maljaa.

Fifty Sixtyn lasivalikoimaa.

Samalla osastolla Kaj Franckin pokaalimaljoja.

Vaasalaisen Prenikan myyntiosastolla on aina

militariaa, mutta myös lasiesineitä.

 

Prenikan lasiesineiden valikoimaa.

Joukossa oli mm. isokokoinen Tapio Wirkkalan Kalvolan

Kanto, joka lasimassan perusteella on alkupään tuotantoa.

Vanha Karhulan mausteikko alkuperäispakkauksen kera.

Väkeä saapui paikalle mukava määrä.

 

Ainakin Sarpanevaa, Humppilan Helanderia ja Okkolinia…

Heikki Orvolan rakkolasi jakaa mielipiteitä;

onko se kaunista vai rumaa vai rumankaunista ?

Oivan Toikan Sieppo.

Ars Julikan myyntiosastoa.

Oiva Toikan Kaiku.

Lasia Ajanpatinaa-liikkeen pöydällä.

Hämeenlinnalaisen Esa Tarkan osasto etualalla

Elenia Areena valoisassa salissa.

 

Tarkan lasivalikoimaa.

Purppura-Antiikin osastoa.

 

Tällaisen Aimo Okkolinin taidelasimaljakon

kuvaa ei löydy Suomen lasimuseon

julkaisemasta Lumpeenkukka-kirjasta.

Tässä tutumpia Okkolineja.

Ajan-Muiston myyntiosasto.

Vaikka vihreä Okkolinin Lumpeenkukka on

harvinainen, niin Hämeenlinnan messuilla

sellainen löytyi kahdelta osastolta.

Oikealla Göran Hongellin muotoilema malja 6251 vuodelta

1935. Tällainen löytyy myös MoMA:n kokoelmista.

 

Tuula Molinin osastoa.

Lasiesineitä Molinin pöydällä.