Lasipäivä esillä mediassa

Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämä Lasipäivä sai mukavasti julkisuutta mediassa. Etukäteen tapahtumasta julkaistiin juttuja ainakin Glorian Antiikin nettilehdessä, Hämeen Sanomissa ja Radio Hämeessä, joka on Ylen Kanta-Hämeessä toimiva maakuntaradio. Tapahtumapäivänä tuli juttua Radio Voimassa, joka on Lahdessa toimiva paikallisradio. Sen kuuluvuusalueeseen kuuluvat Päijät-Häme, Itä-Häme ja Pohjois-Kymenlaakso.

Lauantai-iltana tuli kahden minuutin juttu Ylen ruotsinkielisessä TV-nytt –uutislähetyksessä klo 19:30. Jutussa haastateltiin kahta lasinkeräilijää ja tapahtuman järjestelyistä päävastuun kantanutta Roger Peltosta. Jutun voi katsoa Ylen nettisivuilta: http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/25/finlandarna-alskar-sina-glasforemal

Lasipäivä oli esillä TV-nytt´in lähetyksessä 25.1. Kuvaruutukaappaus: www.yle.fi

Maanantaina Riihimäen paikallislehti Aamuposti julkaisi jutun lasipäivästä. Sen on kirjoittanut Matti Marjamäki ja kuvannut Jari Karttunen. 27.1. –päivän irtonumeron voi ostaa luettavakseen netissä 1,60 eurolla: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=43191

 

Tungosta lasipäivän esinetunnistuksessa. Oikealla on rouvalla kädessään Gunilla Jungin vuonna 1937 Pariisin maailmannäyttelyyn muotoilema maljakko. Sitä on valmistettu värittömästä, sinisestä ja savunharmaasta lasista. Kuvassa on harvinaisempi keltainen versio, jota valmistettiin Amerikan markkinoille Karhulan lasitehtaassa. Esineestä on julkaistu juttu tässä blogissa 26.6.2012: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/06/gunilla-jungin-malja-pariisin.html

 

Lasipäivän huutokaupan loppuhintoja

Viime lauantaina Suomen lasimuseossa järjestetty Lasipäivä huipentui huutokauppaan, jossa oli 69 kohdetta. Huutokaupan toteutuneet loppuhinnat on julkaistu Suomen lasimuseon ystävät ry:n nettisivustolla:

http://www.suomenlasimuseonystavat.fi/tapahtumat/lasipaiva/menneet/2014huudot.php

Ohessa on muutama mielenkiintoinen kohde:

 

 

Björn Weckström tunnetaan parhaiten korumuotoilijana, mutta hän on 1970-luvulla muotoillut myös lasiesineitä Nuutajärven lasille. Lasipäivän huutokaupassa oli kolme hänen muotoilemaansa taidelasiesinettä, jotka osoittautuivat halutuiksi. Tämän maljakon vasarahinta oli 370 euroa.

 

Ranskan keisaripariskunnan mukaan nimetyt karahvit nousivat myös aika ylös. Tämä Josefina oli pariskunnasta halvempi 390 euron hinnalla.

 

 

Weckströmin esineistä arvokkaimmaksi osoittautui Napoleon 460 euron loppuhinnalla.

 

 

Aimo Okkolinin värillisestä kristallista hiotut lasiesineet ovat pitkään olleet arvostettuja lasiesineitä. Värittömästä kristallista hiotut Kristiina –maljakko ja –malja nousivat myös yllättävän ylös; yhteishinta oli 300 euroa. Huutokauppaluettelossa esineet oli virheellisesti nimetty Polar-sarjan esineiksi.

 

Tämä Kaj Franckin pienikokoinen lintu nousi 320 euroon.

 

Helena Tynellin Rantakivet –kokonaisuus myytiin 800 eurolla.

 

Huutokaupan kallein esine oli tämä Oiva Toikan Kiikkuri, joka nousi 1.050 euroon.

 

Tapio Wirkkalan suurikokoinen taidelasimalja myytiin 600 eurolla.

 

Myös uutta lasia oli huutokaupassa, kuten tämä Iittalan huutokauppaan lahjoittama tämän vuoden vuosikuutio no 197/2000. Vasarahinta 440 euroa.

 

Harri Koskisen Uusi Alue myytiin 620 eurolla. Tehdashinta on kuulemma 1500 euroa, joten hankinta oli edullinen.

Kuvia Lasipäivä 2014 -tapahtumasta

Ensimmäisen kerran Suomen lasimuseon ystävät ry järjesti tammikuisen Lasipäivän lasimuseossa Riihimäellä 1994 eli 20 vuotta sitten. Yksi välivuosi on tapahtumaketjussa ollut. Jo aikaisemmin oli vastaava tapahtuma järjestetty pari kertaa aikaisemmin Annantalolla Helsingissä.

Ohessa on kuvia 25.1. järjestetystä tapahtumasta.

Myyjät pääsivät kantamaan tavaroitaan Suomen lasimuseon vaihtuvien näyttelyiden saliin aamulla kello kahdeksan. Myyntipöydät oli järjestetty saliin edeltävänä päivänä.

Kuhinaa lasimuseossa.

 

Seppo Turkkila asettelee esineitä pöydälleen, taaempana Ritva Karjalainen.

Etualalla on Jarmo Heinosen pöytä, jolla on muun muassa Kumelan kynttilänjalkojen eri kokoiset versiot.

Mikko Felin sommittelee lasiesineitään pöydälle.

Aulikki ja Juhani Tero myyntipöytänsä takana.

 

Juhani Tero kertoi tämän olevan Kaj Franckin muotoilema lintu, pohjassa on signeeraus Nuutajärvi, Notsjö.

Samalla pöydällä oli tämä Reima Maarosen muotoilema taidelasiesine.

 

Tänä vuonna myös aulaportaikon tasanteelle oli sijoitettu neljä myyjää.

Hannu Tienhaaralla oli tämä Oiva Toikan uran alkuvaiheen taide-esine.

Alakerran luentosalissa alkavat myyntipaikat olla jo melkein valmiita.

Etualalla on Toivo ja Jussi Niskakosken pöytä.

Vasemman puoleinen on Toini Muonan muotoilema filigraaniesine, joka on valmistettu Nuutajärvellä.

Pentti Riikosen pöytä luentosalissa.

Aimo Okkolinin muotoilema uniikkiteos.

 

 

Kauko ja Irene Lehtonen ovat saaneet pöytänsä kuntoon ja ehtivät jo jutella toisten myyjien kanssa.

  

Lehtosten valikoimaa.

Theodor Käpin hakkaamalla koristelemaa kristallia.

Lehtosten pöydällä oli muun muassa maalaamalla koristeltuja lasiesineitä, keskellä Kumelan valmistamia.

Aimo Okkolinin suurikokoinen Ulpukka-kristallimalja.

Janne Tarvaisen myyntipöytä etualalla, pääsisäänkäynnin vieressä.

 

Samalla pöydällä oli tämä Helena Tynellin Kraateri.

 

Tarvaisen osaston vitriinin herkkuja.

Jouko Kettusen pöydän valikoimaa.

 

Kettusen pöytää toisesta suunnasta.

 



Ritva Karjalainen etsii vielä kuljetuslaatikosta esineitä pöydälleen.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n puheenjohtaja Jyrki Kilpikari avasi tapahtuman.

Järjestävän seuran infotiskillä palvelivat vasemmalta lukien: Eeva-Liisa Aalto, Marianne Uusipaavalniemi, Kaija Winter ja Tuula Peltonen.

Kauko Heiskasen värikäs myyntipöytä etualalla.

Raija Salo asettelee viimeisiä esineitä pöydälleen.

Gunnel Nymanin Helminauha Ritva Karjalaisen pöydällä.

 

Tunnistuspöydän takana vastauksia antoivat kamerasta lukien: Hannele Viilomaa ja Kaisa Koivisto lasimuseosta sekä Anita Elomaa, Sirkka-Liisa Löflund, Olli Ahtola ja Risto Aalto Suomen lasimuseon ystävät ry:stä.

 

Anita Elomaa, Kaisa Koivisto ja Hannele Viilomaa tutkivat Tynellin Vaakuna-tuhkakuppia.

Risto Aallon edessä pöydällä on Tapio Wirkkalan Tatti. Takana Olli Ahtola.

Keskellä on Anita Elomaalla kädessään kristalliesine hopeajalassa. Hänen takanaan näkyy Sirkka-Liisa Löflund.

 

Merkillinen lasiesine: lasiputkesta työstetty kauha.

 

 

Ala-aulan museomyymälässä oli myös kiinnostavaa tavaraa.

 

Lasimuseon museomyymälässä tarjoustuotteet menivät hyvin kaupaksi.

Lasimuseon henkilökunnan myyntipöydällä oli muun muassa vanhoja luetteloita.

 

 

Lasimuseon infopiste on myös museomyymälän kassa.

Ovet avautuivat yleisölle kello 10 ja siitä alkaen oli väkeä koko tapahtuman aukioloajan käytävillä näin runsaasti.

Moni tapahtumavieras meni museon kahvila-ravintolaan alakerran näyttelytilan kautta. Alakerran näyttelyssä esitellään lasinvalmistustekniikan kehityksen eri vaiheita.

 

Karhula-Iittalan kaunis ryyppylasi.

 

Tällä pöydällä on useita lasista valmistettuja valaisimia.

Teemu Anttilan pöydän vasemmalla kulmalla on uniikki Aimo Okkolinin maljakko.

 

Jarmo Heinosen myyntipöytää.

 

Helena Tynellin Meripihka-sarjan esineitä.

Tämän linnun pohjassa on signeeraus: Armando Jacobino Jokela eli se on Nuutajärvellä aloittaneen puhaltaja-muotoilijan oman lasipajan tuote. Linnun malli taas on Muranosta.

 

Timo Maukosen pöydällä oli tämä Nanny Stillin Majakka, jonka yläosan keltainen väri on harvinainen.

 

Maukosella olivat myös nämä uniikit versiot Nanny Stillin Nocturne-sarjan esineistä.

Tämä kuva on otettu salamalaitteen avulla, jolloin lasiesineiden värit toistuvat hyvin erilaisina kuin edellisessä kuvassa, joka on otettu ilman salamaa. Ilmiöllä on merkitystä, kun ostaa lasiesineitä netin kautta, jolloin pakettia avatessa voi kokoa yllätyksen.

Samalta pöydältä on tämäkin kuva otettu.

Alakerrassa oli myös vilkasta.

Nanny Stillin vuonna 1965 muotoilema Jääkruunu. Tämä yksilön on hionut Aimo Okkolin, koska se on annettu lahjaksi riihimäkeläiselle lasinpuhaltajalle. Esineen pohjassa on tuplasigneeraus.

Kirjava pöytäliina ei ole ihan paras mahdollinen tuomaan esiin lasiesineiden muotoja.

Terttu Aallon pöydällä  oli tämä Aimo Okkolinin Kesä ja talvi –kristallimalja.

Jarmo Kaapan pöydällä vastavalossa lasiesineet näyttävät hienoilta.

 

 

Melkein kuin Arttu Brummerin Suihkulähde, mutta tämä oli kuitenkin paksumpaa lasia.

Humppilan lasin karahvi.

Reijo Uusi-Eskola myyntipöytänsä takana.

Veikko Helppi myyntipöytänsä päässä.

Ritva Eskelinen ja värikkäitä lasiesineitä.

Pertti Mäkelän pöydällä oli tämä erikoinen taideteos.

 

Marja-Leena Salon pöydällä on hänen miehensä Markku Salon lasiesineitä.

Markku Salon muotoilemia taidelasiesineitä.

Markku Salon uniikki Koira.

 

 

Lasipäivä huipentuu perinteisesti huutokauppaan ja tässä haetaan huutonumeroa infotiskiltä.

Huutokauppaesineisiin oli hyvää aikaa tutustua koko Lasipäivän ajan.

Suomen lasiteollisuuden 250-vuotisjuhlan kunniaksi Riihimäen lasissa tehdyn maljan suunnittelija on tuntematon.

 

Huutokaupassa vain osa huutajista ja yleisöstä pääsi istumaan.



Huutokaupan meklarina toimi Olli Niemelä.

Kuvalliseen huutokauppaluetteloon merkittiin vasarahinnat muistiin.

  

Huutokaupan jälkeen lunastettiin huudot.