Suomi oli 1900-luvun alussa vielä osa Venäjää ja silloin
isäntämaa halusi integroida Suomen tiukemmin itseensä. Suomessa nämä pyrkimykset
koettiin sortotoimenpiteiksi ja tuota aikaa nimitetään sortovuosiksi
Suomen laajaa
itsemääräämisvaltaa kaventaneet määräykset saivat aikaan 1890-luvulla yhä
voimistuvia kansallisia mielenilmauksia. Helmikuun manifesti 1899 jyrkensi
mielialoja protesteiksi ja peitellyn symboliikan keinoin ilmaistuiksi
mielenosoituksiksi.
Suomalainen
lasiteollisuus oli mukana mielenilmauksessa ottamalla lasimallistoonsa
leijonavaakunalla, maakuntavaakunoilla ja suurmiesten kuvilla koristeltuja
puriste-lasituotteita. Suomenmielisyyttä voitiin esitellä totilasien ja
kahvipöydässä sokerikon, kermakon sekä lasiasetin voimalla.
Lasiin prässättyä
protestia -näyttelyssä esillä olevat 1900-luvun alussa valmistetut ns.
suurmieslasit ja vaakuna-asetit olivat yksi erikoisimmista suomalaisuuden ja
omaleimaisen kansallisen historian korostuksista. Niistä on tullut myös
haluttuja keräilykohteita.
Näyttelyn esineet ovat
Karhulan, Iittalan, Nuutajärven, Wiialan ja Riihimäen lasitehtaitten
valmistamia.
Tästä näyttelystä on tässä
blogissa aikaisemmin julkaistu juttuja:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/04/suurmieslasit-poliittisen-protestin.html
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/04/vaakuna-ja-suurmieslasinayttelyn.html
Näyttelyssä on informaatiotauluja, joissa on
tiiviissä muodossa tietoa näyttelyn esineiden taustoista.
|
Suurmieslasien muotteja on säilynyt tallessa
Iittalassa. Tässä on Mannerheim-lasin muotti.
|
Näyttelyn informaatiotaulujen tekstit on
julkaistu vihkossa, mutten sen painos on ilmeisesti jo loppunut
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti