perjantai 29. maaliskuuta 2013

Riihimäen kristallimaljat

Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa oli puutetta kaikesta ja silloin kotimaisen lasiteollisuuden koriste- ja taidelasiesineet olivat arvostettuja lahjaesineitä. Ohessa on kaksi versiota Riihimäen Lasin valmistamista kristallimaljoista. Niiden arvokkuutta on koitettu korostaa laittamalla metallivanne maljan reunaan. Ennen sotaa ja myöhemmin 1950-luvulla nuo vanteet tehtiin hopeasta, mutta nämä 1940-luvun lopulla tehdyt vanteet on valmistettu alpakasta, josta on käytetty myös nimitystä uushopea, koska se näyttää (varsinkin uutena) hopealta. Kyseessä on metalliseos, joka koostuu kuparista, nikkelistä ja usein myös sinkistä. Monen lasinkeräilijän mielestä kristallimaljat ovat hienompia ilman metallivannetta, mutta aikanaan niihin on ollut helppo kaivertaa teksti, kun esine on annettu lahjaksi tai siihen on kaiverrettu lasten nimet, kun sitä on käytetty suvun kastemaljana.

Tassä blogissa on julkaistu 17.2.2013 kuva tällaisesta kristallimaljasta ilman metallivannetta jutussa, jossa ihmeteltiin Riihimäen lasin maljakkoa, jossa on sama hiontakuvio: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2013/02/saksalainen-kristallimaljakko-vai.html




Forssan leipätehtaan henkilökunta on lahjoittanut tämän kristallimaljan tehtaan johtajalle vuonna 1949. Vaikka alpakkavanne ei varsinaisesti kaunista esinettä, niin kaiverrus tuo siihen lisäarvoa paikallishistorian ja kulttuurihistorian näkövinkkelistä.
Forssan leipätehdas valmisti päätuotteenaan näkkileipää eli vanikkaa Puolustusvoimille. Tehdas menetti sopimuksen 1960- ja 70-lukujen vaihteessa ja sen jälkeen sen toiminta loppui. Forssan Rautatienkadun varrella sijainnut hirsinen tehdasrakennus purettiin 1970-luvun alussa ja silloin toimi vielä Kauppakadulla Leipätehtaan baari –niminen kahvila. Yhtiö poistettiin kaupparekisteristä vuonna 1974.
Nykyään moni voi ihmetellä miksi Forssassa on Rautatienkatu, mutta aina 1970-luvun alkupuolelle asti kaupungista johti kapearaiteinen rautatie Humppilaan. Tuosta rautatiestä on jäljellä osuus Jokioinen – Humppila ja sitä operoi Jokioisten Museorautatie Oy ja siitä löytyy tietoa http://www.jokioistenmuseorautatie.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti