Vanhat aikakauslehdet ovat hyviä tietolähteitä
lasikeräilijöille ja ylipäätään suomalaisesta kulttuurihistoriasta
kiinnostuneille. 1930-luvun lopulla lehdissä julkaistiin silloin tällöin
kuvitettuja juttuja aihepiiristä ja suomalaiset lasitehtaat myöskin ilmoittelivät
runsaasti lehdissä. Ohessa on muutama esimerkki silloisen Oy Riihimäen
(myöhemmin Riihimäen lasi Oy) tuotteista.
|
Riihimäen lasin Kuulto-sarjan esineet on valmistettu
puristelasista, mutta ne on onnistuttu valmistamaan hyvin paljon
kristallilasista valmistettujen esikuvien kaltaisiksi. Riihimäen lasin osti
Kauklahden lasitehtaan osake-enemmistön jo vuonna 1927 ja yhtiöstä tuli
Riihimäen tytäryhtiö. Tämä mainos on julkaistu Suomen Kuvalehden numerossa 42
vuonna 1937. Samana vuonna Riihimäki osti myös Ryttylän lasitehtaan ja tämä
mainos onkin signeerattu muodossa ”Riihimäen, Kauklahden ja Ryttylän
lasitehtaat”.
|
|
Mainoksessa on kaksi logoa päällekkäin, kun
Karhula-Iittalan liikemerkissä on kaksi logoa rinnakkain.
|
|
Suomen Kuvalehden numerossa 50 vuonna 1937 on julkaistu
uutinen, jonka mukaan Ylioppilaskunnan Laulajat
eli YL-kuoro on teettänyt Riihimäen lasitehtaalla mukaan Amerikan
kiertueelleen tuliaismaljakkoja. Muotoilijaksi mainitaan kuoron jäsen,
arkkitehti Erkki Huttunen. Kuinkahan iso erä maljakoita on tehty ja löytyyköhän
Suomesta yhtään tällaista ?
Huttunen aloitti klassismin edustajana, mutta siirtyi
funktionalistiksi 1930-luvulla. Vuodesta 1943 alkaen hän toimi
Rakennushallituksen pääjohtajana. Netistä löytyy hänen suunnittelemien
rakennusten kuvia ja muutama huonekalukin löytyy, mutta lasiesineitä ei.
|
|
Maljakon Kalevala-henkisessä hiontakuviossa mies seilaa
veneellä. Kuvaakohan se YL:n matkaa Amerikkaan ?
|
|
Tällainen mainos on julkaistu Suomen Kuvalehden numerossa
45 vuonna 1937 ja siinä tarjotaan tuotteita sen vuoden joulumarkkinoille.
|
|
Riihimäen kirjokoristeltuja lasiesineitä näkee silloin tällöin
antiikkimessuilla ja vastaavissa myyntitapahtumissa. Kahden kynttilän
kynttilänjaloista on ollut kuva tässä blogissa 1.3.2012. Jotkut sanovat sen
edustavan tyyliltään jugendia, mutta monet ovat sitä mieltä, että se on art
decoa.
|
|
Ilmeisesti tämän karahvin ja siihen kuuluvien lasien
valmistusmäärä on jäänyt vähäiseksi, koska eipä tällaisia missään näe
myytävänä.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti