lauantai 18. tammikuuta 2014

Kuvia Turun VPK-talon messuilta

Tänään Turussa huomasi sen, että suomalaiset eivät ole tänä talvena vielä tottuneet pakkaseen, sillä keskustan kaduilla käveli vähemmän väkeä kuin tavallisesti lauantaisin. VPK-taloon kuitenkin virtasi väkeä tasaiseen tahtiin, kun ensin oli viety auto läheisen tavaratalon lämpimään parkkihalliin.

Turun VPK-talo on ehkä Suomen hienoin antiikkimessujen pitopaikka, mutta valaistusta olisi syytä parantaa. Lasiesineiden signeerausten ja kunnon tutkiminen on osalla myyntipaikoista hieman hankalaa.

Mahtoiko johtua pakkasesta, että messuvieraat eivät kovin runsaasti näyttäneet siirtyvät paikallisten vanhan tavaran liikkeiden valikoimia tarkastelemaan.

Messut jatkuvat huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.


Uusrenessanssityylinen Turun VPK-talo on valmistunut 1892. Lauantaina ennen messujen avautumista pakkasta oli -15 astetta ja katukuvassa hyvin hiljaista.
 

VPK-talon messujen nimi on nykyään ”antiikki- ja keräilymessut”, mikä hyvin kuvastaakin tapahtuman luonnetta. Suurin osa myynnissä olevista artikkeleista on alle satavuotiaita. Viime vuosikymmenten tavallisista kulutustavaroista on myös tullut keräilykohteita. Osa kauppiaista toivookin, että näiden myyntitapahtumien yhteydessä painotettaisiin sitä, että tarjolla on myös halvempaa keräilytavaraa, eikä vain arvokasta antiikkia.


Turun VPK-talo on muutama vuosi sitten restauroitu ja se on upea sekä ulkoa että sisältä.


Keskellä kuvaa on Helena Tynellin muotoilema ja Riihimäen lasin valmistama Katedraali. Sitä on valmistettu kolmea eri kokoa, isoin on 46 cm korkea. Sen painopiste on niin ylhäällä, että sen pitäminen pystyasennossa messupaikalla on riskialtista.

Etualalla oleva kalamalja on Orreforssin tuotantoa.


Oiva Toikan Majakka on Nuutajärven valmistama.


Aimo Okkolinin muotoilema hakkaustekniikalla koristeltu pikkumaljakko on vuodelta 1953.
 

Riihimäen lasin valmistamia sodan muistomaljoja; vasemmalla Partiomalja, keskellä kaksi eriväristä Karjala-maljaa ja oikealla on Mottimalja.
  

Turun Vapaaehtoinen Palokunta ry:n toimitalo Brankun päädyssä on palokunta-aiheinen fresko, jonka on maalannut koristemaalari C.H. Ehrling.
  

Purppura-Antiikin myyntipöytä on talon kolmannessa kerroksessa.
 


Riihimäen lasin tuotteet ovat pääosassa tällä osastolla.


Aimo Okkolinin värillistä kristallia: neodyymit Tähti ja Lumpeenkukka sekä väritön Ulpukka.


Aimo Okkolinin keltaista kristallia: Tähti, Lumpeenkukka, Serpentiini-malja ja Serpentiini-maljakko.


Nanny Stillin esineitä: takana kaksi Vuokko-maljakkoa, Pallo, Tohveli ja edessä uniikkeja.
 
Nanny Stillin pienet uniikkimaljakot, joiden muoto on hyvin lähellä Meripihka-sarjan maljakoita.
 

Aurinkopulloja ja taustalla Vaakuna-hotelli, vasemmanpuoleinen ikkuna on vielä vanhaa lasia, jonka paksuus vaihtelee ja näkymä aaltoilee.



Hauskan näköinen pingviini, mutta Asmo Uutela on melko tuntematon muotoilija. Netin keskustelupalstoillakin tekijää on arvailtu ja arvioitu:



Upeita värejä ja edessä vasemmalla on Maija Carlsonin Kumelalle suunnittelema filigraanimaljakko.
 

Fifty-Sixty Stylen osaston ikkunalaudalla mm. Lumpeenkukkia ja Lollipoppeja.
 


Neodyymi Lumpeenkukka on isointa kokoa.


Samalla osastolla on myös värittömästä lasimassasta tehtyä Tapio Wirkkalan tyyliä.


Fifty-Sixtyn osastolta löytyy myös nämä Kerttu Nurmisen upeat filigraaniteokset.

Samalla osastolla ovat nämäkin klassikot.



Birger Kaipiainen aloitti Arabiassa 1937.
 

Väkeä oli mukavasti liikkeellä ja joillakin osastoilla piti vähän aikaa odottaa, että pääsi myyntipöytien ääreen katselamaan.


Tässä on Karhulan lasitehtaan tuotteita, jotka ovat klassikkoja. Vasemmalla on Göran Hongellin suunnittelema maljakko, jossa on Tyttö kaivolla –kaiverruskoristelu, jonka on toteuttanut Jalmari Lehto. Oikealla on Gunilla Jungin muotoilema maljakko, joka oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä 1937.


Ars Julikan myyntipöytää.


Ars Julikan pöydällä on mm. tämä Theodor Käpin hakkaamalla koristelema maljakko. Koristelu kiertää koko maljakon. Itse maljakkohan on Helena Tynellin muotoilema ja sitä valmistettiin aluksi Kauklahden lasitehtaalla, sitten Riihimäellä. Maljakkoa on koristeltu useilla eri hiontakuvioilla, tunnetuin on Lintupuu.


Ensin tulee mieleen, että Aimo Okkolinin muotoilema Timantti eli Majakka on vaurioitunut yläosastaan ja siksi madallettu, mutta tämän yläosa kapenee levennyskohdasta ylöspäin. Normaalisti Majakan yläosa laajenee/avautuu ylöspäin. Esine on Ars Julikan valikoimissa.



Kerttu Nurmisen suunnittelemia maljakoita, jotka on koristeltu maalaamalla.


Oikealla on Oiva Toikan Oz.


Ajanpatinaa-liikkeen osastoa.

Samalla osastolla ovat nämäkin esineet.



Riihimäen lasin tuotteita.

Ollin Onnen osastolla mm. pari Kaj Franckin Usva-maljakon pieniä versioita.


Ollin Onnen hyllyssä myös vanhaa lasia 1800-luvulta.


Saman osaston valikoimassa ovat nämäkin klassikot.


Ollin Onnella on myynnissä erikoinen italialainen muovista valmistettu design-pöytävalaisin.


Riihimäen värilasia.
 

Satu Natusen osastolla on myös lasiesineitä.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti