Lasimuseolla avattiin kolme näyttelyä

Viime viikolla vietettiin Suomen lasimuseossa Riihimäellä kolmen näyttelyn avajaisia. Isossa salissa avautui Latvian 100-vuotisnäyttelynä SUN and MOON – Artis Nimanisin lasiveistoksia. Kolmannessa kerroksessa on esillä venetsialaista lasia 1900-luvun alusta. Parvella on Maija Arposen My first Fujitsu –näyttely.

Ohessa on muutama kuva kutsuvieraille järjestetystä avajaistilaisuudesta. Kuvia näyttelyesineistä julkaistaan tässä blogissa lähipäivinä.

Avajaisvieraita Suomen lasimuseon suuressa salissa 15.11.

Avajaisten aluksi perkussionisti Pauliina Kauppila esiintyi.



Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther

avasi tilaisuuden.



Latvian suurlähettiläs Kristīne Našenieceava

(oikealla) avasi näyttelyt, vasemmalla tulkki.

Keskellä lasitaiteilija Artis Nīmanis ja oikealla Latvian

taideteollisuusmuseon johtaja Inese Baranovska.

Venetsialaista lasia esittelevän näyttelyn kuraattori Aldo

Bova vierellään lasimuseon amanuenssi Uta Laurén.

 



No, mikäs se siinä !? Lasinpuhaltajamestari Jaakko

Liikanen ja lasimuotoilija Maria Jutila Lasismista

tutustumassa Artis Nimanisin näyttelyyn.



Karhulan kristallituhkakuppi

Tuhkakupin koko on 10 x 10 cm ja korkeus 3,5 cm.

Vasemman puoleisen kävyn kohdalla on ilmakupla.

Kristalli on aikanaan ollut sen verran arvokasta, että yhden ilmakuplan takia ei aihiota ole heitetty pinttiin, vaan on hiottu käyttöön. Silloin niinkin arkinen esine kuin tuhkakuppi on koristeltu kaivertamalla. Oheinen tuhkakuppi on Karhulassa valmistettu.

Mitähän on kaivertaja oikein miettinyt, kun on asemoinut

kaiverruskuvion niin, että kupla osuu kävyn kohdalle.

Kuvio ei peitä kuplaa, koska kaiverrus on kuplan alapuolella,

esineen pohjassa. Kääntämällä esinettä 90 tai 180 astetta ei

kupla olisi osunut kuvion kanssa päällekkäin.

 

Syvennykset tuhkakupin reunassa on mitoitettu

sikarin, ei savukkeen mukaan.

 

Melko samanlainen koristekuvio pyöreän tuhkakupin

pohjassa. Tämä oli esillä Kymenlaakson museon

Lasin lumo –näyttelyssä 2009 Merikeskus Vellamossa.

Ovatko nuo männyn vai lehtikuusen käpyjä?

Lumpeenkukkia syyskuussa 1988

Riihimäen Lasi siirtyi Ahlström-yhtymän omistukseen 1985. Suupuhalletun lasin valmistus oli päättynyt Riihimäellä marraskuussa 1976. Oheinen juttu on julkaistu Riihimäen Lasin henkilökuntalehti Lasipostissa syyskuussa 1988 ja sen mukaan Lumpeenkukka on otettu uudelleen tuotantoon. Suomen lasimuseon julkaiseman Lumpeenkukka –kirjan mukaan ”Lumppari” oli tehtaan tuoteluettelossa 1960–1976, 1983 ja 1985. Tästä vuoden 1988 uustuotannosta ei ole tuossa kirjassa mainintaa.

Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017 Matti Okkolin kertoo, että Riihimäen Lasin hiomossa hiottiin vanhoja varastossa olleita aihioita myyntiin ainakin vielä 80-luvun puolivälissä. Hiomo osti Kumelan lasitehtaan konkurssipesältä vuonna 1985 Kumelan varastossa olleet kristalliaihiot. Riihimäen Lasin hiomon toiminta loppui, kun lasitehtaiden keskinäisen työnjaon perusteella Nuutajärvi osti kristalliliiketoiminnan Riihimäeltä 1989.

 

Ilmeisesti siis tuo vuoden 1988 uustuotanto on tarkoittanut vanhojen aihioiden hiomista ja sitä vaihetta on kestänyt noin vuoden ajan.

Kristallin valmistus ei kestänyt kauaa Nuutajärvelläkään ja sieltä vanhat aihiot osti Kristallihiomo M. Okkolin.

 

Ahlström-konsernissa oli 1980-luvun lopulla

kolme lasitehdasta: Karhula, Iittala ja Riihimäki.

Mauri Hermusen kaiverrustyö

Tämän koriste-esineen korkeamman puolen

korkeus on 6,5 cm ja matalamman puolen

3,5 cm. Suuaukon halkaisija on 10 cm.

 

Vuonna 1926 syntynyt Mauri Hermunen työskenteli kaivertajana Riihimäen lasitehtaalla 1940-luvulla, mistä siirtyi saman omistajan Kauklahden tehtaalle ilmeisesti vuonna 1950. Kauklahden lasitehtaan sulkemisen jälkeen hän palasi Riihimäelle, mistä muutti todennäköisesti vuonna 1955/56 Ruotsiin. Siellä hän työskenteli kaivertajana Målerissa ja Uppsala-Ekebyllä.

Tässä blogissa on julkaistu kuvia pienistä kristalliesineistä, jotka on suunnitellut Helena Tynell, jonka kanssa Hermunen teki paljon yhteistyötä. Samoihin esineisiin teki omia kaiverruksiaan myös ainakin Theodor Käppi. http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2016/08/kauklahden-ja-riihimaen-pikkumaljoja.html

Naivistinen kuva on todennäköisesti Helena

Tynellin piirtämä ja Mauri Hermunen on sen

kaivertanut Riihimäen Lasissa 1953.

Aina ei kaivertaja ole halunnut tehdä kaiverruskuvioista täysin identtisiä mallin kanssa, vaan on ehkä vaihtelun vuoksi versioinut hieman mallipiirustuksia. Ohessa on Hermusen vuonna 1953 Riihimäellä kaivertama pikkumaljakko, jonka kaiverruskuvio poikkeaa hieman tuossa pari vuotta sitten julkaistun jutun kuvissa näkyvästä versiosta. Se oli päivätty Kauklahdessa 1950.

Lisää Hermusesta ja näistä esineistä voi lukea Espoon kaupunginmuseon julkaisemasta Lasin aika –kirjasta, joka esittelee Kauklahden lasitehtaan historian 1923–1952.

Työkuva Iittalasta

Tässä kuvassa tehdään Iittalassa teosta Santtu

Mustosen tulevaan näyttelyyn. Kuvassa Heikki

Punkari, Tero Välimaa ja Santtu Mustonen.

Kiitos Heikille kuvasta!

Venetsialainen lasiworkshop Riihimäellä

Muranolainen lasinpuhaltajamestari

Matteo Tagliapietra.

Kuva: www.suomenlasimuseo.fi

 

Suomen lasimuseo järjestää 16.–17.11.2018 (klo 11–16) venetsialaista lasia esittelevän näyttelyn yhteydessä sekä laajalle yleisölle että alan ammattilaisille ja opiskelijoille avoimen workshopin Lasismi-lasistudiossa Riihimäellä. Muranolainen lasinpuhaltajamestari Matteo Tagliapietra tutustuttaa siihen, kuinka perinteisillä venetsialaisilla tekniikoilla syntyy uutta lasia.

 

Lasismi lasistudiossa 16.–17.11.2018 klo 11-16
Osoite: Lasitehtaanaukio 2, Riihimäki

Idylli Hongellin karahvin kyljessä

Tämän Hongellin karahvin korkeus on

nupin huippuun mitattuna 24,5 cm.

 

Oheinen Göran Hongellin muotoilema karahvi ei ole harvinainen, mutta tämä kaiverruskoristelu saattaa olla uniikki.  Esineen pohjassa on signeeraus G. Hongell – Karhula – 1943 eli sota-aikana kaiverrettu. Itse karahvi saattaa olla hieman vanhempi. Usein Karhulassa kaivertaja on tällaisissa esineissä signeerannut työnsä, mutta tässä ei ole kaivertajan nimikirjaimia. Olisiko Hjalmar / Jalmari Lehto tai Toivo Rusko hionut kuparilaikalla kuviot?

 

Kissa ikkunalla ja lintu wieniläis-tyypisen tuolin

selkänojalla odottavat henkilöitä juomaan –

vai onko niin, että juomia onkin jo nautittu,

kun sikari on jäänyt savuamaan – ja ihmiset

poistuneet muualle? Every picture tells a story,

lauloi Rod Stewart vuonna 1971.