Lasipäivän huutokauppaesineiden vastaanotto 9.12.



Tammikuussa 2016 Lasipäivän huutokaupan

esineisiin tutustuttiin kiinnostuksella.

 

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää perinteisen Lasipäivän 21.1.2017. Päivän kohokohta on lasihuutokauppa, joka pidetään klo 14 -15. Huutokauppaan voivat yhdistyksen jäsenet tuoda myytäväksi 3 kohdetta/jäsen. Myytäväksi tarkoitettuja esineitä otetaan vastaan lasimuseossa Riihimäellä perjantaina 9.12. klo 12 – 17.

Tarkemmin asiasta seuraavassa SLMY:n jäsenkirjeessä ja yhdistyksen nettisivuilla: www.suomenlasimuseonystavat.fi

Vanhaa lasia Kokkolassa

Vanhaa lasia K.H. Renlundin museon vitriinissä Kokkolassa.

 

Kokkolan vanhassa keskustassa sijaitsee K.H. Renlundin museo Roosien suvun perinteikkäässä kaupunkitalossa. Rakennuksessa on jonkin verran 1700- ja 1800-luvun kalusteita, taidetta myös 1900-luvulta ja jonkin verran muuta esineistöä. Hieman myös lasiesineitä.

Vanhojen lasiesineiden näköisiä uusia lasiesineitä.

Kun vuosia kuluu, esineen omistaja vaihtuu ja

valmistajan tarrat irtoavat, niin näistäkin osa saattaa

tulla myyntiin muka 1800-luvun lasiesineinä.

Lasisirkus on valmistanut Nuutajärvellä

vanhan mallin mukaisia pikareita.

Roosin talon yläkerran näyttely kertoo elämästä Kokkolassa kaupungin kukoistuksen aikana 1800-luvulla. Roosin talon rakennuttaja Andreas Roos (1785-1842) oli Anders Roos vanhemman (1750-1810) ja Maria Elisabeth Rahmin poika (1759-1803). Vuonna 1809 Andreas Roos avioitui pietarsaarelaisen kauppiasperheen tyttären Maria Sophia Lindskogin (1787-1856) kanssa. Pariskunta sai yhteensä kymmenen lasta, joista seitsemää tytärtä kehuttiin hyvin kauniiksi. Roosin talo rakennettiin suuren perheen kodiksi ja kauppaliikkeen tiloiksi. Alakerta oli arkikäytössä ja yläkerta juhla- ja edustustiloina. Koska Roosin talo oli aikanaan kaupungin edustavin rakennus, vastaanotettiin siellä myös kaupungissa v. 1819 vieraillut keisari Aleksanteri I.

K.H. Renlundin museon perustana on Karl Herman Renlundin testamenttilahjoitus, joka käsittää 39 teosta suomalaisen taiteen kultakaudelta 1800 - 1900-lukujen vaihteesta. Roosin talon yläkerrassa on esillä Renlundin lahjoitukseen kuuluvia tunnettuja teoksia suomalaisen taiteen kultakaudelta mm. Beda Stjernschantzin, Magnus Enckellin, Pekka Halosen ja Viktor Westerholmin teoksia, sekä Karl Herman Renlundin henkilöhistoriaa.

Merimiehen pojaksi Kokkolassa syntynyt Karl Herman Renlund eteni rautakaupan puotipuksusta suurliikemieheksi ja keräsi elinaikanaan huomattavan omaisuuden. Vähän vanhemmat muistavat Renlundin rautakauppaketjun. Hänellä oli myös merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä ja hänet valittiin säätyvaltiopäiville v. 1888 Helsingin porvareiden edustajana ja useille valtiopäiville Kokkolan porvareiden edustajana sen jälkeen. Luonteeltaan seurallisena henkilönä hänen laajaan ystäväpiiriinsä kuuluivat mm. Jean Sibelius ja Pekka Halonen. Hänen kerrotaan tukeneen mielellään kulttuuria ja taidetta.

Lähde: http://www.kokkola.fi/palvelut/kulttuuripalvelut/museot_ja_perinnetyot/kh_renlundin_museo/nayttelyt/roosintalo/fi_FI/roosintalo/

Beda Stjernschantzin maalaus Pitkärannan lasitehtaan

lasinpuhaltajista oli kesällä 2014 lainassa Amos Anderssonin

taidemuseossa Helsingissä, mutta on palautunut takaisin

kotimuseoonsa. Taiteilijan laajan näyttelyn yhteydessä tästä t

aulusta oli juttu myös tässä blogissa:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2014/07/beda-stjernschantzin-lasinpuhaltajat.html

Tauluhan on tuttu myös Suomen lasimuseossa käyneille,

kun sen kuva on museon alakerrassa selittävien tekstien kera.

Parasta vuosikertaa Kaapelitehtaalla tulevana viikonloppuna

Kaapelitehtaan suuri Merikaapelihalli täyttyy jälleen viehättävimmästä vintagesta, reteimmästä retrosta ja pohjoismaisen 1900-luvun muotoilun kultakauden tuotteista.
Tapahtuman yli 80 näytteilleasettajan osastoilta löytyy tarjontaa niin vintage-pukeutumisesta viehtyneille, kuin design´iin hurahtaneillekin.
Suomalaisten, ruotsalaisten, virolaisten ja tanskalaisten kauppiaiden tarjonta keskittyy 1920 - 1980 lukujen vintage- ja retrohenkisiin tuotteisiin. Messuosastot pursuavat kaikkea wanhaa ja nostalgista. Parasta vuosikertaa!

Helsinki Retro ja Vintage Design Expo

järjestetään tulevana viikonloppuna

Helsingin Kaapelitehtaalla.

Aikuisten pääsymaksu 10 €, opiskelijat ja eläkeläiset 8 €. Alle 18-vuotiaat maksutta.

Kaapelitehtaan Merikaapelihalli sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa. Kaapelitehtaan ympäristöstä löytyy melko runsaasti viikonloppuisin maksutonta pysäköintitilaa.
Helsinki Retro & Vintageen saavut kätevästi myös julkisilla.
Metro: Ruoholahti (n. 500 m)
Raitiovaunu: 8 Pysäkki Kaapelitehtaan vieressä
Bussit reittihaku:
http://www.reittiopas.fi/?to_in=Kaapelitehdas%2C+Helsinki

Ravintolapalvelut: Hima & Sali Kaapelitehtaan pääaulassa, Merikaapelihallin sisäänkäynnin vieressä.

Helsinki Retro & Vintage
22. - 23.10.2016 lauantai ja sunnuntai kello 10 - 16
Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1, Helsinki
www.exponova.fi
www.facebook.com/hrvde 

Mikäs tämä sitten on ?

Pieni vihreä pikari, jossa alastomat nais- ja mieshahmot

vuorottelevat, korkeutta noin 10 cm. Tässä kuvassa on

nainen kameraan päin. Onko kenelläkään mitään tietoa

mikä tämä voisi olla ?

Tässä kuvassa on kameraa päin mieshahmo,

jolla on kohouma jalkojen välissä, kun naisen

kuvassa on kohoumat rinnoilla.

Blogin lukijalta tuli jo tieto:

Kyseessä on Erik Höglundin ruotsalaiselle Bodan lasitehtaalle suunnittelemasta lasisarjasta Adam och Eva, johon kuuluu erikokoisia laseja.

Kuva: https://new.liveauctioneers.com/item/9006685

 

 

 

 

Nanny Still: Perpetum Mobile –lasi ja kannu

Nanny Still suunnitteli vuosina 1969 – 1971 useita esineitä Perpetum Mobile –sarjaan, joka löytyvät Riihimäen Lasin vuoden1972 kuvastosta. Perpetuum Mobile on suomeksi Ikiliikkuja.

Nanny Still: Perpetum Mobile –lasi ja kannu

Jälkihuomautus 16.10:

Tuo lasi ei ilmeisesti olekaan Perpetum Mobile –sarjaa, vaikka onkin hyvin samanlainen. Asiasta käyty keskustelu löytyy täältä:

https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=1605087959795054&id=100008815968216&comment_id=1605330783104105

 

Punainen sisäosa kannu kahvassa.

Samanlainen punainen juova on

myös jälkiruokamaljan ja jalallisten

lasien jalan sisällä.

Tunnistaako kukaan tätä kristallimaljakkoa ?

Pihkanruskeassa maljakossa on kaunis kaiverruskoristelu.

Korkeus ja suuaukon halkaisija ovat noin 20 cm.

Aaltoileva koristelukuvio ylhäältä nähtynä.

 

Helena Tynell: Aurora-kannu

Riihimäen Lasin valmistama ja Helena

Tynellin muotoilema Aurora-kannu.

 

Huhtikuussa 1965 pidettiin Finnish Design Centerissä Helsingissä Riihimäen Lasi Oy:n näyttely, jossa oli esillä Helena Tynellin esineiden lisäksi Nanny Stillin, Tamara Aladinin ja Aimo Okkolinin töitä. Helena Tynellin uutuussarjaan Aurora kuului kaadin ja suurikokoiset pikarit. Niiden lasi oli punaharmaata, vuoden 1965 uutuusväriä. Näin kerrotaan Suomen lasimuseon julkaiseman Riihimäen Lasi Oy historiikissa Riihimäen Lasia.

Tässä blogissa julkaistiin maanantaina 10.10. kuva Tamara Aladinin suunnittelemasta Rengas-maljakosta, jonka lasimassa näyttää hyvin samanväriseltä.
 

Lisää Helena Tynellistä voi lukea Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2016, jossa on julkaistu Helena Poutasen kirjoittama artikkelin Lasitaidetta ja elämää – Helena Tynell 1918 – 2016.