Muutama poiminta Helanderin huutokaupasta 02.3.

Helanderin edellisessä huutokaupassa ei ollut kovin paljon lasiesineitä tarjolla, mutta jonkin verran kuitenkin. Ohessa muutama mielenkiintoinen kohde:

Tämä oli ehkä kaikkein mielenkiintoisen kohde: esine, jota ei pitäisi olla olemassa, jos huutokaupan esittelyteksti pitää paikkansa. Tuohon tietoon nähden hinta ei ollut korkea.

Näissä isoissa kristallimaljoissa maljaosa ja jalkaosa on valmistettu erikseen. Jos tätä ei tiedä ja ottaa kiinni jalkaosasta samalla esinettä kallistaen, putoaa maljaosa maahan. Läheltä piti -tilanteita näkeekin huutokauppojen näytöissä usein.

Maailman kauneimmaksi esineeksikin mainittu Timo Sarpanevan Orkidea meni halvalla.

Heikki Orvolalla on melko laaja, mutta aika huonosti tunnettu tuotanto.

Helanderin seuraava huutokauppa järjestetään 6.4.2013: www.helander.com

Vielä ehtii katsomaan Kansallismuseon Lasiin prässättyä protestia –näyttelyä

Kansallismuseossa on esillä suurmieslaseja ja vaakuna-asetteja maaliskuun loppuun asti. Lokakuun lopulla avautunut näyttely koottiin viime kesänä Keski-Suomen museoon Jyväskylään.
 

Suomi oli 1900-luvun alussa vielä osa Venäjää ja silloin isäntämaa halusi integroida Suomen tiukemmin itseensä. Suomessa nämä pyrkimykset koettiin sortotoimenpiteiksi ja tuota aikaa nimitetään sortovuosiksi

Suomen laajaa itsemääräämisvaltaa kaventaneet määräykset saivat aikaan 1890-luvulla yhä voimistuvia kansallisia mielenilmauksia. Helmikuun manifesti 1899 jyrkensi mielialoja protesteiksi ja peitellyn symboliikan keinoin ilmaistuiksi mielenosoituksiksi.

Suomalainen lasiteollisuus oli mukana mielenilmauksessa ottamalla lasimallistoonsa leijonavaakunalla, maakuntavaakunoilla ja suurmiesten kuvilla koristeltuja puriste-lasituotteita. Suomenmielisyyttä voitiin esitellä totilasien ja kahvipöydässä sokerikon, kermakon sekä lasiasetin voimalla.

Lasiin prässättyä protestia -näyttelyssä esillä olevat 1900-luvun alussa valmistetut ns. suurmieslasit ja vaakuna-asetit olivat yksi erikoisimmista suomalaisuuden ja omaleimaisen kansallisen historian korostuksista. Niistä on tullut myös haluttuja keräilykohteita.

Näyttelyn esineet ovat Karhulan, Iittalan, Nuutajärven, Wiialan ja Riihimäen lasitehtaitten valmistamia.

Tästä näyttelystä on tässä blogissa aikaisemmin julkaistu juttuja:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/10/lasiin-prassattya-protestia.html

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/04/suurmieslasit-poliittisen-protestin.html
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/04/vaakuna-ja-suurmieslasinayttelyn.html

 

Näyttelyssä on informaatiotauluja, joissa on tiiviissä muodossa tietoa näyttelyn esineiden taustoista.

Suurmieslasien muotteja on säilynyt tallessa Iittalassa. Tässä on Mannerheim-lasin muotti.

 

Lounais-Hämeen pirtin rakentamiseksi kerättiin varoja mm. näitä laseja myymällä 1940-luvulla eli nämä lasit eivät liity mitenkään 1900-alun poliittiseen protestiin, mutta samankaltaisina laseina ne on otettu mukaan näyttelyyn.

Näitä Lounais-Hämeen pirtin laseja on näkynyt myytävän antiikkimessuilla 1800-luvun esineinä. Nuutajärven lasin valmistamissa laseissa on ainakin osassa huonolaatuinen lasimassa, joka on ehkä saanut jotkut uskomaan tällaisen myyntipuheen.

 

Näyttelyn informaatiotaulujen tekstit on julkaistu vihkossa, mutten sen painos on ilmeisesti jo loppunut

 

 

Forssassa järjestettiin pienet antiikkimessut

Rannikon Messut järjesti viime viikonloppuna kaksipäiväiset antiikkimessut Forssan Musiikkisalissa. Vanhemmat paikkakuntalaiset tuntevat paikan paremmin Työväentalon juhlasalina tai elokuvateatteri Kino Kuhan salina. Samoissa tiloissa on joskus takavuosina ollut parikymmentäkin myyjää kylki kyljessä, mutta nyt paikalla oli vain kymmenkunta kauppiasta.

Kovin harva asiakas osasi tulla paikalle, kun tapahtumasta ei ollut kuin yksi pieni ilmoitus Forssan Lehdessä, eikä alueen ilmaisjakelulehti Seutu-Sanomissa ollut yhtään mainosta. Forssan Lehti julkaisi uutisen tapahtumasta sunnuntain lehdessä ja tämän ansiosta moni lounaishämäläinen vasta sai tietää tapahtumasta. Myöskään Lasinkeräilijän blogin tapahtumakalenteriin ei tietoa tapahtumasta saatu ennen tapahtumaa.

Hienoa kuitenkin, että joku messujärjestäjä järjestää tällaisia tapahtumia myös pienillä paikkakunnilla. Takavuosina Rannikot Messut järjesti pikkumessut myös Karkkilassa.

Forssan Työväentalo on hieno funkkisrakennus, joka kunnostettiin 1980-luvun lopulla. Katolla on vanhat valomainostekstit: Ravintola – FTY – Elokuvat. Ravintola Sävel toimii edelleen (takavuosina paikkakuntalaiset kutsuivat ravintolaa nimellä Moskova). Elokuvateatteritoiminta loppui jo parikymmentä vuotta sitten.

Musiikkisali estradilta nähtynä.

Tässä ovat messujen hienoimmat lasiesineet. Toikan Lollipop oli selvä ykkönen.

Runsas valikoima värilasia.

Työväentalon aulassa oli tarjolla lasiesineitä ja keramiikkaa.

Tikkurilan kirppikseen tutustumassa

Vanhalla VR:n Vallilan varikolla vuosia olleen suositun kirpputori Valtterin lopetettua toimintansa viime vuoden loppupuolella on pääkaupunkiseudulle syntynyt useita laajoja kirpputoreja kysyntää kattamaan. Joukossa on sekä itsepalvelukirpputoreja että sellaisia, joissa myyjä on paikalla, kuten Valtterissa oli viikonloppuisin. Keräilijät vertailevat kokemuksiaan uusista paikoista ja arvuuttelevat mikä paikka perii Valtterin manttelin pääkaupunkiseudun ykköskirppiksenä.

 

Kirpputori on tässä rakennuksessa Tikkurilantien ja Niittytien risteyksessä. Jos tulee junalla, niin kävelymatkaa asemalta on noin 2.5 km ja jos ei jaksa kävellä, niin bussi 61 (Tikkurila - Lentoasema) menee paikan ohi melko usein. Perille pääsee myös Helsingin Rautatientorilta bussilla numero 611 joita kulkee noin tunnin välein.

Sisäänkäynti on talon takana. Ovet avautuvat klo 8 ja paikalle oli muodostunut jono innokkaista myyjistä ja ostajista.

Myyntipöydät alkoivat täyttyä heti ovien avauduttua. Pöytiä oli noin 60. Seinässä oli aukko josta pääsi toiseen samanlaiseen halliin. Siellä ei ollut vielä myyntipöytiä mutta laajennusvaraa siis on.

Seuraavassa vielä pari kuvaa lasitarjonnasta joka ei tällä kerralla ollut keräilijän kannalta kovinkaan mielenkiintoista.

 

Viime viikonloppuna oli vähän muita kirppiksiä joten paikalla oli muitakin "alan miehiä" ensimmäistä kertaa. Huhut Valtterin seuraajasta ovat edelleen liikkeellä.

 

 

Tikkurilan kirppiksen nettisivut: www.tikkurilankirppis.fi

 

Gunilla Jungin lasivalaisin

Vanhat valaisimet ovat haluttua tavaraa vanhoista kotimaisista design-esineitä kiinnostuneiden keskuudessa. Monet muotoilijat ovat työskennelleet useiden materiaalien kanssa ja ovat tehneet esineitä eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Alvar Aalto, Tapio Wirkkala ja Gunnel Nyman ovat olleet tällaisia monitaitureita. Monet lasinkeräilijät tietävät Gunilla Jungin suppean tuotannon taidelasiesineiden alalta, mutta valaisinsuunnittelijana hänen tuotantonsa on laajempi.

Gunilla Jung oli syntynyt 1905 ja hän kuoli jo 1939. Jung aloitti Idmanin tytäryhtiö Lampputehdas Oy:n suunnittelijana 1929. Paavo Tynellin Taito Oy:lle hän suunnitteli 1930-33 ja Ornon suunnittelijana hän työskenteli 1936-39. Juuri nuo Ornon kauden valaisimet ovat ne, joista hänet tunnetaan. Valaisimissaan Jung on käyttänyt useita materiaaleja ja niiden yhdistelmiä.

Keravan taidemuseo Sinkassa oli alkuvuodesta valaisintehdas Ornon historiaa valaiseva näyttely. Oheinen kuva on otettu tuossa näyttelyssä esillä olleesta valaisimesta, joka on valmistettu voimakkaasti muotoillusta lasista.

 

Gunilla Jungin suunnittelema riippuvalaisin, malli no 1032. Varsi on messinkiä ja valaisinosa opaalilasia, johon on maalattu käsin kukkia. Valaisinta on valmistettu myös muun värisestä opaalilasista tehdyllä valaisinkuvulla ilman maalauskoristelua.

 

 

Hongellin perusmaljakoita

Oheisessa kuvassa on kaksi eri versiota perusmaljakosta, jonka mallinumero on 9655. Keskimmäinen on vähän korkeampi ja sen yläreunaan on hiottu ornamenttikuvio maljakon ympäri. Keskimmäisen ja oikean puoleisen maljakon kivihiotussa kuviossa eli ns. lehtokaiverruksessa mies niittää viljaa viikatteella. Maljakon tämä hiontakuvio on alun perin Amerikan-vientiin tarkoitettu, siksi nimi on The harvest eli elonkorjuu. Suunnitteluvuosi on 1938. Maljakkoa valmistettiin värittömästä, merenvihreästä ja savunruskeasta lasista. Nämä on kaikki tehty värittömästä lasista. Keskimmäinen on tehty paksummasta, 2 mm, lasista ja matalammat on tehty puolet ohuemmasta.

Tässä on samasta maljakosta savunruskeita ja merenvihreitä versioita. Oikean puoleisin on tuo klassinen amerikanvientimalli eli Jalmari Lehdon hioma Harvest-kuvio merenvihreässä maljakossa. Toinen oikealta on koristeltu kukilla ja perhosilla. Savunruskeat on koristeltu kahdella erilaisella kasvikuviolla.

Tässä kuvassa on lähikuva tuosta kukkien ja perhosten kuvilla koristellusta maljakosta.

Tässä on lähikuva savunruskeasta maljakosta, jossa on hiottuna tällainen kasvikuvio.

Pieni Lahti-maljakko

Tänään alkavien Salpausselän kisojen kunniaksi julkaistaan ohessa kuva pienestä, mahdollisesti Riihimäen lasin valmistamasta, matkamuistomaljakosta. Maljakossa on kuva yhdestä hyppyrimäestä, nykyäänhän niitä kolme kappaletta vierekkäin. Ilmeisesti maljakon hyppyri kuvaa sitä vanhaa puista suurmäkeä, jonka tilalle valmistui vuonna 1971 betonista tehty K 116 suurmäki.

Salpausselän kisat kehitettiin aikanaan Norjan Holmenkollenin kisojen esimerkin mukaiseksi kansalliseksi tapahtumaksi. Ensimmäiset kisat järjestettiin 1926. MM-hiihtojen muodossa tapahtumaa on vietetty vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001.