Kuvia Kaapelintehtaan messuilta

Helsingin Kaapelitehtaalla pidettiin Laatumessujen antiikki-, taide ja keräilymessut viime viikonloppuna. Pääkaupunkiseudulla on nykyään kolme antiikkimessutapahtumaa syksyllä: kuukausi sitten järjestettiin Salonki-tapahtuma messukeskuksessa, nyt oli Kaapelitehtaan messut ja kolmen viikon päästä on Wanhan Sataman messujen vuoro.

Entisen Nokian kaapelitehtaan Valssaamo ja Puristamo –saleissa oli yhteensä nelisenkymmentä myyntiosastoa. Vanhoja lasiesineitä oli melko runsaasti esillä. Lauantaina puolelta päivin messukäytävillä mahtui hyvin liikkumaan, varmaan pitkästä aikaa aurinkoinen sää, silakkamarkkinat ja hullut päivät verottivat osansa. Ohessa on kuvia tapahtumasta.



Valssaamo-salin käytäville olisi mahtunut enemmänkin messuyleisöä.

Tmi Satu Natusen osastolla oli mm. Erkkitapio Siiroisen punainen Kasperi-kynttilänjalka.

Tolkontiikin hylyssä oli mm. Göran Hongellin muotoilemia esineitä.

Samalla osastolla oli myös Aimo Okkolinin ja Nanny Stillin muotoilemia esineitä.

Etualalla turkulaisen Brita Österholmin osasto ja taaempana riihimäkeläisen Purppura-Antiikin osasto.

Purppura-Antiikin hyllyssä oli mm. Jaakko Liikasen esineitä ja iso aurinkopullo.

 

Topique Designen pöydällä oli paljon arvokkaita lasiesineitä.



Samalla osastolla esiteltiin harvinainen Tapio Wirkkalan Kultakeskukselle suunnittelema liköörilasi, jonka lasiosa on todennäköisesti Iittalan valmistama.

Riihimäkeläisen Ars Julikan pöydällä on useita mielenkiintoisia esineitä.

Markku Salon taidelasiesine vierellään neodyymit Okkolinin Terälehti ja Stillin Koru.

Värikkäitä lasiesineitä Ars Julikan hyllyssä.

Tervakoskelaisen Nikanderin pöydällä oli mm. useita Aimo Okkolinin kristalliesineitä ja pari Göran Hongellin muotoilemaa esinettä.

Samalla osastolla mm. Nanny Stillin Kukkukuusia.

Nikanderilla hyllyssä oli hyvän väriset Riihimäen lasin puristelasiset jääkarhumaljat.

 

Heiltä löytyi myös tämän harvemmin myynnissä oleva Tapio Wirkkalan fasettihiottu kristallimalja.

Näkymä Puristamo-salin puolelta.

Etualalla Tmi Mistraalin pöytä.

Pöydällä oli mm. Kaj Franckin Obeliski.

Brummer & Brummer myy etupäässä posliinia ja keramiikkaa, mutta heillä oli myös muutama Nanny Stillin Rosenthalin tehtaalle suunnittelema lasiesine.



 

 

Helsingin Kaapelitehtaalla messut viikonloppuna

Ornon valaisimia esillä Keravan museossa

Lokki, La Boheme, Sipuli, Natalia, Kurki, Bau, Pamela ja Pomona ovat nimiä Ornon maineikkaasta muotoiluhistoriasta. Nimien takana on joukko muotoilijoita, joiden panos valaisinmuotoilun saralla ansaitsee huomiota. Lisa Johansson-Pape, Yki Nummi, Svea Winkler, Heikki Turunen ja Klaus Michalik loivat pohjaa nykypäivän suomalaiselle valaisinmuotoilulle jälleenrakennusajalta lähtien. Varhaisemmista muotoilijoista erityisesti Gunilla Jung teki ansiokkaan, joskin lyhyeksi jääneen muotoilijan uran Orno-mallistojen parissa.

Edellä mainituista nimistä Lisa Johansson-Pape ja Gunilla Jung ovat tunnettuja myös lasimuotoilijoina. Lasitaiteilijoista lisäksi Gunnel Nyman ja Helena Tynell työskentelivät hekin yös valaisinten parissa.

Ornon piirustuskonttori sijaitsi Helsingissä Stockmannin tavaratalossa, mutta muotoilijat tekivät tiivistä yhteistyötä Keravalla sijainneen Ornon teknisen piirustuskonttorin kanssa. Tekninen kehittely oli muotoilun vahva taustatuki. Orno ei ollut tunnettu ainoastaan sisustusvalaisimien valmistajana. Pikemminkin tuotanto painottui vähitellen yhä enemmän tekniseen osaamiseen ja teolliseen muotoiluun. Ornon La Strada valaisi katuja ja voimakkaat valonheittimet ulkotiloja, mm. Kotkan satamaa.

ORNO — VALOA -näyttelyssä nähdään miten olki soveltui valaisinmateriaaliksi, miten muovin ominaisuuksia alettiin tehokkaasti hyödyntää ja miten mittavat kattokruunut tekivät lähtöä Ornosta vientikohteeseen. Kotien ja julkisten tilojen tutut sisustusvalaisimet ovat löytäneet tiensä museoon. Uustuotantona valmistettavat Ornon klassikkovalaisimet tuovat lisävaloa näyttelyyn.

Orno perustettiin 1921 Helsinkiin ja siirtyi 1936 Stockmannin tavaratalon omistuksessa Keravalle, missä toimi tehtaan lopettamisvuoteen 2001 saakka, vuodesta 1987 Thorn Lightingin osana. Näyttely pohjautuu Thorn Lightingin Keravan museolle luovuttamaan valaisinkokoelmaan ja historialliseen arkistoon sekä muiden yritysten ja yksittäisten lahjoittajien luovuttamiin aineistoihin.

Keravalla noin 70 vuoden ajan toimineen Ornon tehtaan tuotanto esittäytyy Keravan museon ORNO – VALOA –näyttelyssä, joka on esillä 3.3.2013 asti.

Aukioloajat ja muut lisätiedot: www.sinkka.fi

Lähde: http://www.sinkka.fi/nayttely/tuleva-nayttely

Kuvaruutukaappaus: www.sinkka.fi

 

TUIJA SARANTILA: KITEYTYMIÄ -näyttely Suomen lasimuseossa Riihimäellä

Värittömän lasin sävyjä

Taiteilija Tuija Sarantila kokee työnsä avulla tekevänsä näkymättömiä asioita aistittavaksi ja lausuvansa sanomattomia sanoja. Lasi sopii erilaisiin sisustusratkaisuihin; samalla kun se peittää näkyvyyttä, se myös päästää valoa lävitseen. Lasiteokset elävät vuodenajan ja valaistuksen mukana. Sarantila käyttää teoksissaan enimmäkseen kerran käytettyä lasia.

Aineena lasi on maapallolla vallitsevissa olosuhteissa lähes ikuista. Taiteilija ei maalaa lasille vaan lasilla. Kolmiulotteiset pintatekstuurit muodostavat teosten rungon heijastaessaan valoa eri suuntiin. Läpinäkyvä lasi on rajapinta olevan ja olemattoman välissä. Nykyisen räikeän ärsyketulvan keskellä tämä rauhallisuus antaa katsojalle tilaa kokea omia tulkintojaan teoksista.

Leikkiä tekniikoilla

Mahdollisimman paljon kierrätyslasia hyödyntävälle Sarantilalle on ominaista eri tekniikoiden yhdistely. Lasin työstöön hän käyttää lasinsulatusta, lampputekniikkaa, hiekkapuhallusta, kaiverrusta, muottivalua, kuparitekniikkaa ja lyijykiskotusta.

Lasi on muuntautumiskykyistä, mutta vaatii tietämystä sen fysikaalisesta käyttäytymisestä. Sarantila nauttii käyttämänsä materiaalin asettamista haasteista, koska siinä yhdistyvät luova ajattelu lasin tai metallien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien hallintaan

Yksilölliseen asumiseen

Tasolasitaiteen käyttömahdollisuudet eivät rajoitu vain ikkuna- tai ovilasitöihin. Lasia voi käyttää nykyistä paljon laajemmin, tilanjakajina, valoseininä tai seinämosaiikkina. Halu muokata asuinympäristönsä mieleisekseen on lisääntynyt viime aikoina. Yhteistyö arkkitehdin ja taiteilijan kesken on hedelmällistä ja luo arkiympäristöömme toimivia ja viihtyisyyttä lisääviä elementtejä.  Etenkin erilaisten valaistusratkaisujen kanssa lasityöt pääsevät oikeuksiinsa.

Taiteilijan taustaa

Tuija Sarantila on syntynyt ja kasvanut Mikkelissä. Uran valinta oli monilahjakkaalle nuorelle vaikeaa. Päällimmäisinä kilpailivat musiikin ja kemian opinnot. Tie vei maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan elintarvikeopintoihin. Lyhyen tutkijavaiheen jälkeen hän siirtyi elintarviketeollisuuteen ja sieltä rahoitusmaailmaan sijoituspankinjohtajaksi.

Eri taidelajit ovat kuitenkin olleet lähellä arkielämää ja viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut päätoimisena taiteilijana. Sarantila on suorittanut artesaanitutkinnon ja työskentelee taideaineiden opettajana, sekä valmistaa näyttely- ja tilausteoksia.

Näyttely on esillä Suomen lasimuseossa Riihimäellä 30.12.2012 asti.

Tiedot aukioloajoista ja ajo-ohjeet löytyvät netistä: www.suomenlasimuseo.fi

Tuija Sarantila: Sparrow, 2010

Kuva: Tuija Santatila / www.suomenlasimuseo.fi

Tuija Sarantila: Tyrsky, 2012

Kuva: Tuija Sarantila / www.suomenlasimuseo.fi

Tuija Sarantila: Palava pensas

Kuva: Tuija Sarantila / www.suomenlasimuseo.fi

Suomen lasimuseo joutumassa Design-museon alaisuuteen ?

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysmies on esittänyt, että Suomen lasimuseon status valtakunnallisena erikoismuseona poistettaisiin ja osa lasimuseon näyttelytoimintaa siirtyisi Design-museolle.

Riihimäen kaupungille valtion suunnitelma tuli yllätyksenä. Asiaa on käsitelty  kaupunginhallituksen kokouksessa 8.10.

Kaikki Kanta-Hämeen kansanedustajat tukevat Suomen Lasimuseon säilyttämistä valtakunnallisena erikoismuseona. Kansanedustajien mukaan Helsingissä toimiva Design-museo ei pystyisi korvaamaan muotoiluun keskittyvänä museona Suomen lasimuseon osaamista ja työtä.

Iittalan lasimuseo Hämeenlinnassa ja Nuutajärven lasimuseo Prykäri toimivat jo nyt Design-museon sivutoimipisteinä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa loppuvuodesta kantansa erikoismuseoihin.

LÄHDE: http://yle.fi/uutiset/suomen_lasimuseo_saattaa_menettaa_erikoismuseon_aseman/6327833#

Turussa vaisu Keräilytapahtuma

Turun messu- ja kongressikeskuksessa on Turun kirjamessujen kanssa samaan aikaan järjestetty jo vuosia Ruokamessut, Levymessut sekä Antiikki- ja keräilymessut.  Tällä nimellä viime viikonlopun tapahtuma oli edelleen Rannikon messujen nettisivuilla, mutta messukeskuksen sivuilla ja messuohjelmassa käytettiin Antiikkimessut –termin sijasta ilmaisua Keräilytapahtuma. Se nimi myös paremmin kuvasi tapahtumaa, koska varsinaisia antiikkiesineiden ja hyvälaatuisten taideteollisuusesineiden myyjiä ei ollut kuin pari.

Turussa järjestettiin kuukautta aikaisemmin keskustassa VPK-talolla Antemarin antiikki- ja keräilymessut;  ilmeisesti tässä markkinatilanteessa ei ole tarvetta kahdelle tapahtumalle ajallisesti näin lähekkäin.

 
Keräilytapahtumassa oli alle kolmekymmentä myyjää, joista vanhoja lasiesineitä ei ollut kuin muutamalla myyjällä. Ohessa on muutama kuva viime lauantailta.

Tämän portin kautta pääsi Ruokamessuilta keräilytapahtumaan.

 

Tällä osastolla oli tapahtuman laadukkaimmat lasiesineet, mutta tältä osastolta puuttui myyjä.

 

 

 

Tällä pöydällä oli tapahtuman monipuolisin valikoima taideteollisuusesineitä.

 

 

 

 

 

Kaapelitehtaalla messut ensi viikonloppuna

Laatumessut järjestää Antiikki-, taide- ja keräilymessut Helsingin Kaapelitehtaan Puristamo- ja Valssaamo-saleissa osoitteessa Tallberginkatu 1C. Tapahtuma on avoinna yleisölle molempina päivinä klo 10 - 16.

Myynnissä on esim. antiikkiesineitä, taidetta, designia, retroa, vintagea, lasia, posliinia, keramiikkaa, hopeaa, koruja, kelloja, rahoja, postimerkkejä, kortteja, militariaa, keräilyleluja, kirjoja, lehtiä, vanhoja tekstiilejä, yms. vanhaa keräilyllistä tavaraa.

Messuilta voi hankkia myös uusia antiikki-, taide- ja keräilyalaan liittyviä kirjoja, tehtaiden tuoteluetteloiden ja hinnastojen näköispainoksia, yms. kaikille alan keräilijöille välttämätöntä kirjallista materiaalia.

Pääsylippu tapahtumaan maksaa aikuisilta 8€ ja perhelippu 16€. Perhelipulla pääsee tapahtumaan saman perheen kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-vuotiaat lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät aikuisen seurassa maksutta tapahtumaan.

Molempina päivinä klo 14-16 välillä pääsee tapahtumaan alennushinnalla; aikuiset maksavat silloin 6€ ja perhe 12€. Kahden päivän lippu lauantaina ostettuna maksaa 12€.

Lähimmät pankkiautomaatit sijaitsevat Ruoholahden Citymarket-tavaratalossa ja Ruoholahden metroasemalla.

Messupaikan lähihotelli, eli Holiday Inn Helsinki City West, osoitteessa Sulhasenkuja 3, tarjoaa messuvieraille edullista messumajoitusta.

Kaapelitehtaalle pääsee erinomaisesti julkisia liikennevälineitä käyttäen. HKL:n bussilinjat 15, 20, 21, 21V, 65A ja 66A sekä YTV:n seutuliikenteen linjat 102T - 160T liikennöivät Kaapelitehtaan vierestä.

Messupaikalle pääsee myös raitiovaunulla nro 8. Metron läntinen päätepysäkki on Ruoholahdessa, noin puolen kilometrin kävelymatkan päässä Kaapelitehtaasta.

Omalla autolla Helsingin ulkopuolelta tultaessa on sujuvin reitti ajaa ensin Kehä I:n länsipäähän josta käännytään Länsiväylälle Helsinkiin päin. Kun Länsiväylä loppuu Ruoholahdessa, niin käännytään oikealle Lauttasaarta kohti ja ollaan jo aivan Kaapelitehtaan vieressä ja siitä opastekylttien avulla päästään perille messupaikalle.

Kaapelitehtaan ympäriltä löytyy melko runsaasti viikonloppuisin maksutonta paikoitustilaa messuvieraiden autoille.

Kaapelitehtaan Hima & Sali -ravintola palvelee messujen sisäänkäynnin vieressä Kaapelitehtaan muiden käyttäjien lisäksi myös antiikki-, taide- ja keräilymessujen vieraita sekä lauantaina 13.10. ja sunnuntaina 14.10. klo 9.30 alkaen.