Viikon päästä Kaapelille

 

Helsinki Retro & Vintage + Design Expo järjestetään Helsingissä, Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 19.-20.10.

HRVDE tarjoaa messuvieraille viehättävintä vintagea, reteintä retroa, nostalgiaa ja mummolan muistoja.

Myynnissä on mm. 20-80-lukujen kalusteita, valaisimia, lasia, keramiikkaa, koruja, POP-"antiikkia", industriaalia, vintage-vaatteita, asusteita, sisustustekstiilejä, julisteita, postikortteja, lehtiä, kirjoja, leluja, levyjä, vintage-audiolaitteita, ja paljon muuta - pallomekoista pastilleihin ja tattikulhoista tynelleihin.

Vintage-tyylisen elämisen messutapahtuma täyttää Kaapelitehtaan valtavan Merikaapelihallin menneiden aikojen aarteilla ja mummolan muistoilla.

Suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten näytteilleasettajien messuosastoilla näet ja koet parasta vuosikertaa edustavaa pohjoismaista designia.

HRVDE:n järjestää ExpoNova yhdessä yli 100 alan parhaan kauppiaan kanssa.

Pääsyliput aikuisilta 12 €, alle 18-vuotiaat maksutta. Eläkeläiset, opiskelijat ja varusmiehet 10 €.

Lauantaina 19.10. kello 10 – 17
Sunnuntaina 20.10. kello 10 – 16

Tapahtumatiedot: www.kerailykuume.fi

Oheiset kuvat ovat viime syksyn 2023 HRVDE-tapahtumasta.

Kuvia Arni Aromaan Hybrid-näyttelystä

 

Aromaan Hybridi-näyttelyä Suomen lasimuseossa. Etualalla Alkueläimiä.

Teollisena muotoilijana ja kuvanveistäjänä työskentelevä Aromaa sai yhteydenoton lasimuseosta noin vuosi sitten ja hänelle ehdotettiin näyttelyn pitämistä Suomen lasimuseossa. ”Enhän minä ole lasitaiteilija” oli Aromaan ensimmäinen ajatus, mutta hetken mietittyään hän totesi käyttävänsä paljonkin lasia yhtenä teostensa osana. 

Kuvanveistäjä ja teollinen muotoilija Arni Aromaa.

Keramiikka on ollut hallitseva materiaali hänen teoksissaan ja monesti keramiikkaesineiden pintaa peittää lasitus. Lasitus voi olla hyvin olennainen osa keramiikkateoksen taiteellisessa toteutuksessa, kun taas käyttökeramiikassa se voi yksinkertaisimmillaan olla vain kulutusta kestävä savipinnan peite, joka sivellään esineen pintaan ja poltetaan siihen kiinni.

Tässä näyttelyssä lasilla on paljon isompi rooli kuin pelkkä lasite. Arni Aromaa kertoi tehneensä kymmenen vuoden aikana paljon kokeiluja lasin ja keramiikan yhdistämisessä. Lasitteissa polttovaihe voi kokeiluissa välillä yllättää, eikä lopputulos ole aina sitä mikä oli oletus, mutta lasin yhdistäminen keramiikkaan tuo lisää yllätyksiä. Perinteisiä lasinvalmistustekniikoita hän ei käytä. Lasimateriaalina Aromaa käyttää Iittalan lasitehtaan pinttiä eli tuotannosta hylättyjä lasiesineitä tai niiden osia sirpaleina.

- Ollessani lapsi, meillä oli kotiapulainen, joka oli kiinnostunut keramiikasta ja hän opetti minutkin työstämään sitä, kertoo Arni Aromaa varhaisimmasta muistosta, joka on johdattanut taidekäsityön tekemiseen.

- Oma keramiikan tekeminen oli pitkään tauolla, mutta parikymmentä vuotta sitten palasin uudestaan keramiikan pariin.

Keramiikkateoksensa hän valmistaa muotteihin valaen tai prässäten ja suuremmat teokset käsin rakentaen.

- Ihailin lapsena Ericssonin puhelimen muotoja ja ehkä siitä on kasvanut päätös lähteä opiskelemaan teolliseksi muotoilijaksi, muistelee Aromaa.

1960- ja 70-luvuilla melkein kaikki Suomessa käytössä olleet puhelimet olivat noita Ericssonin valmistamia.

Aromaa kertoo kuulleensa jossain seminaarissa sloganin Art is research for design, jonka hän kääntäisi omassa työskentelyssään nyt toisin päin: Design is research for art. Hän työskentelee teollisena muotoilijana omassa suunnittelutoimistossaan ja tekee sen rinnalla kuvanveistotaidetta päämateriaalinaan keramiikka, mutta se ohella myös lasia ja puuta.

- Taide ja design ovat Suomessa limittyneet toisiinsa, samat tekijät ovat olleet usein sekä taiteilijoita että muotoilijoita.

Lasitehtaatkin käyttivät pitkään muiden alojen taiteilijoita mallisuunnittelijoina hankekohtaisesti ennen kuin palkkasivat omia muotoilijoita. Eikä siitä ole niin kauaa kuin esineiden suunnittelijoita vielä kutsuttiin lasitehtaalaisten keskuudessa taiteilijoiksi, eikä muotoilijoiksi.

Näyttelyn nimi Hybridi on nykyään tuttu termi autojen käyttövoimaratkaisuna, mutta Hybridi on alkujaan biologian termi. Sen suomalainen vastine risteymä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kahden perimältään erilaisen yksilön – eläimen tai kasvin – jälkeläinen. Hybridillä on paljon laajentunutta käyttöä, jolle Kielitoimiston sanakirja esittää synonyymeiksi sanat yhdistelmä ja sekamuoto.

Näyttely on esillä Suomen lasimuseon kolmannessa kerroksessa Riihimäellä tämä vuoden loppuun asti.

Aromaan Kaivo -teoksia.

Circus -reliefejä.

Arni Aromaa: Altaat

Aromaa: Taikalammet, trio.

Taikalampi -teoksia.

”Melkein Nyman” on Gunnar Anderin malja

 

Tässä tuota maljaa myydään kerrankin oikeilla tekijätiedoilla, hienoa!

Ulkomaisilla huutokauppasivustoilla näkee jatkuvasti myytävän Gunnel Nymanin nimellä pientä jalatonta maljaa, jonka oikeasti on suunnitellut Gunnar Ander ja valmistanut Lindshammarin lasitehdas Ruotsissa. 

 

Tehtaan liimamerkistä voi vielä lukea valmistajan nimen. Kuva: www.auctionet.com

Ander on ollut monipuolinen sekä arvostettu muotoilija ja tämä hänen maljansa on ihan hyvän näköinen. Kun siinä ei ole tuota alaosaa, joka on Gunnel Nymanin vuonna 1938 muotoilemassa maljassa, niin kopiosta ei voi puhua. Vaikutteitahan on aina otettu ja otetaan edelleen toisten muotoilemista esineistä. Eikä siis ole Anderin vika, kun hänen muotoilemaansa maljaa myydään toisen muotoilijan nimellä. Huutokauppatalojen toimintaa sen sijaan voi kyseenalaistaa.

Tästä käy selvästi ilmi, että maljasta puuttuu se jalustaosa, joka Nymanin versiossa. Kuva: www.auctionet.com

Aiheesta aikaisemmin tässä blogissa:

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2021/10/taas-naita-melkein-nymaneja.html

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2022/09/gunnel-nymaneja.html

Gunnar Anderin muotoilema ja Lindhammarin valmistama malja. Kuva: www.auctionet.com

Gunnel Nymanin ja Riihimäen Lasin versio. Kuva: www.hagelstam.fi

Lasimuseossa avautui kaksi näyttelyä

 

Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther puhui avajaisyleisölle.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä vietettiin eilen syysnäyttelyiden avajaisia ja tästä päivästä alkaen ne ovat avoimet yleisölle. Molemmat näyttelyt ovat esillä vuoden loppuun asti.

 

Vasemmalta museonjohtaja Hanna Mamia-Walther, amanuenssi Hanna Hellman, museomestari Lari Lätti, valokuvaaja Ella-Maria Tommila, rekistraattori Saskia Signori sekä taiteilijat Matias Karsikas ja Arni Aromaa.

Suuressa salissa on esillä Matias Karsikkaan näyttely Pohjola kukkii. Matias Karsikas (1989) on kuvanveistäjä ja muotoilija. Hänet valittiin 2020 Suomen vuoden nuoreksi muotoilijaksi ja 2023 Karsikkaalle myönnettiin historian ensimmäinen Pro vitrea -palkinto. Suomen lasimuseon näyttely on Karsikkaan palkintonäyttely ja se esittelee varhaisemman uran ohella Iittalan lasitehtaalla palkinnon saamisen myötä valmistettuja teoksia.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n hallituksen jäsen, Pro vitrea -palkintolautakunnan jäsen ja koko palkinnon ideoinut Jyrki Kippola puhujavuorossa.

Joka toinen vuosi jaettava Pro vitrea -palkinto myönnetään korkeatasoisesta ja persoonallisesta työskentelystä tai merkittävästä teosta suomalaisen lasikulttuurin edistämiseksi. Pro vitrea -palkinnon tarkoituksena on tukea ja nostaa esille lasin parissa työskenteleviä tahoja ja lisätä suomalaisen lasiosaamisen arvostusta. Palkinnon myöntää Suomen lasimuseon ystävät ry yhdessä Suomen lasimuseon kanssa. Palkinto sisältää mahdollisuuden kokeiluihin ja uusien teosten valmistukseen Iittalan lasitehtaalla.

Suomen lasimuseon ystävät ry rahoitti tämän teoksen hankinnan museon kokoelmiin.

Pro vitrea -palkinnon tuomaristo kuvasi päätöstään: ”Karsikas tekee moderneja veistoksellisia teoksia, jotka jäävät mieleen. Hän on taiteilija, joka herättää mielenkiinnon minne hänen ilmaisunsa ja luovuutensa vie seuraavaksi”.

Matias Karsikkaan edellinen näyttely lasimuseossa oli esillä syksyllä 2022: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2022/12/matias-karsikas-lasimetsa.html

Suomen lasimuseon valokuvaaja Ella-Maria Tommila on dokumentoinut Karsikkaan teosten valmistusprosessia.

Kolmannen kerroksen näyttelytilassa on esillä Arni Aromaan Hybridi-näyttely.

 

Arni Aromaan Hybridi-näyttelyn esillepano on japanilaishenkinen.

Kuvanveistäjä ja muotoilija Arni Aromaa (1971) hyödyntää materiaaleinaan keramiikkaa, lasia ja puuta. Viime vuosina hän on tutkinut töissään erityisesti keramiikan ja lasin yhdistämistä polttoprosessissa.

Tekniikkoina Aromaa käyttää muotteihin valua ja prässäystä sekä suuremmissa teoksissa käsin rakentamista. Puusta valmistetut teokset ovat aiheiltaan luonnosta inspiroituneita, mutta niiden muotokieli, viimeistely ja toteutustekniikat ammentavat vahvasti Aromaan teollisen muotoilijan koulutuksesta.

Aromaa työskentelee teollisena muotoilijana omassa toimistossaan. "Taide toimii minulle vahavana inspiraationa muotoilutyössäni ja toisaalta ammennan taiteeseen muotoilun maailmasta", Aromaa kuvailee kahden näkökulman vuoropuhelua. 

Aromaa on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja hänen töitään on muun muassa Valtion ja Modernin taiteen museo EMMA:n kokoelmissa. 

Lähde: Suomen lasimuseo

Kuvia molempien näyttelyiden esineistä julkaistaan tässä blogissa lähipäivinä.

  

Lasitehtaiden vanhat kuvastot

 

Lasitehtaiden vanhat kuvastot ovat keräilijöille hyödyllisiä tietolähteitä. Niitä voi käyttää mm. esineiden tunnistamiseen ja niitä selaillessa törmää usein myös sellaisiin esineisiin, jotka ovat jääneet itselle vieraiksi. Ohessa esimerkkinä Nuutajärven lasitehtaan kuvasto vuodelta 1978. Sitä edeltävien vuosikymmenten luetteloita on jo melko vaikea löytää. Tämän yksilön kansilehdet ovat vuosien saatossa kadonneet, mutta sisäsivulta löytyy tieto julkaisuvuodesta.