Ritva-Liisa Pohjalaisen talvinen Elämän puu

Oheinen esine on Ritva-Liisa Pohjalaisen

The Tree of Life eli Elämän puu vuodelta 2017.

Siinä voi nähdä piirteitä suomalaisesta

talvisesta metsästä.

Kuva: www.rlp.fi

Arttu Brummer: Tulen synty

Arttu Brummer, Theodor Käppi &

Riihimäen Lasi: Tulen synty –malja.

Kuvassa näkyy, että esine on jossain

historiansa vaiheessa haljennut

kahdeksi kappaleeksi. Puoliskot on

nyt ammattilainen liimannut yhteen.

 

Sisustusarkkitehti, muotoilija ja opettaja Arttu Brummer teki Riihimäen Lasille Kalevalan juhlavuonna 1935 teemaan liittyviä teoksia: Karhu, Petsamo, Revontulet ja Tulen synty. Ne edustavat klassista muotokieltä ja kansallista mytologiaa. Riihimäelle hän suunnitteli 1933 – 1946, sitä ennen Brummer osallistui Karhulan lasitehtaan suunnittelukilpailuun 1932, josta pari mallia tuli tehtaan tuotantoon.

 

Kuva on Vilho Annalan teoksesta

Suomen lasiteollisuus, II osa 2.

Tässä tunnetuimpia Brummerin lasiesineitä:

1932 Bubbellasia, malja
1935 Hyökyaalto, malja
1935 Karhu, malja (kristalli)
1938 Kalat, malja (kristalli)
1939 Tulen synty, malja
1941 Kuplia, maljakko
1941 Herre ske din vilja, malja (=sankarimaljat)
1943 Sovinto, maljakko (kristalli)
1945 Finlandia, juhlamalja (Sibeliuksen 80-vuotispäiväksi)
1947 Luumu
1947 Hedelmä
1948 Lupus (taidelasiryhmä)

Esineen lahjapakkaus, jonka päällä on

kullatuin kirjaimin tekstiä.

 

 

Tulen synty –maljan on Oy Alkoholiliike

Ab:n konttorihenkilökunta lahjoittanut

toimitusjohtajalle sotavuosien aikana

15.3.1942.

Tulen synty –maljan kylkiin on kaiverrettu Kalevan 47. runon tekstiä ja kirjasimina on käytetty tuota Riihimäellä käytettyä ”nuolenpää”-kirjoitusta. Tekstin lisäksi kuva-aiheeksi on kaiverrettu hauen leukaluusta tehty kannel ja aarnivalkea sen yläpuolella. Kaiverruksen on tehnyt Theodor Käppi.

Teksti on kaiverrettu maljan kyljen paksunnettuun

kohtaan. Kantele ja aarnituli ovat ohuemmalla

kohdalla, mistä halkeamalinjakin kulkee.

 

Tällaisella kirjasinfontilla kaiverrettuja tekstejä on

vain Riihimäen lasitehtaalla valmistetuissa esineissä.

Teksti kiertää melkein koko maljan ympäri,

mutta katkea kuva-aiheiden kohdalla.

Ilmeisesti näitä Tulen synty –maljoja on tehty vain pieni määrä, tämä yksilö on annettu lahjaksi Oy Alkoholiliike Ab:n silloiselle toimitusjohtajalle, Eemil Hynniselle, hänen 60-vuotispäivänään 15.3.1942. Hän oli vuonna 1882 syntynyt maalaisliittolainen poliitikko, joka siirtyi Pellervo-seuran toimitusjohtajan tehtävästä Alkoholiliikkeen sosiaalijohtajaksi vuosiksi 1937 – 1940, jonka jälkeen hänet valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi.

Ohessa on myös kuvia lahjakirjasta, jonka Hynninen sai 65-vuotispäivänään 15.3.1947; siinä on koko henkilökunnan allekirjoittamat onnittelut pääjohtajalle. Hynninen kuoli 9.10.1947, jonka jälkeen toimitusjohtajaksi nousi jääkärieversti Toivo Veistaro.

Viisi vuotta maljan saamisen jälkeen Eemil Hynninen

sai lahjaksi koko yhtiön henkilökunnalta onnittelukirjan.



Siinä on koko henkilökunnan omakätiset

nimikirjoitukset toimipaikkakohtaisesti.

Vasemmalla palstalla ylimpänä

K.A. Fagerholmin nimikirjoitus. Hänestä

tuli myöhemmin Alkon toimitusjohtaja.

 

Vasemmalla palstalla Toivo Veistaron nimikirjoitus.

Hänestä tuli seuraavana syksynä Hynnisen kuoltua

tämän seuraaja toimitusjohtajana.

Kumelan lasia Antiikki ja taide –lehdessä

Antiikki ja taide –lehden numeron 6/2018

kannessa olevat Kumelan lasiesineet ovat

kestäneet hyvin aikaa; ne voisivat ihan

hyvin olla tämän päivän muotoilua.

 

Lasinkeräilijää kiinnostaa eniten Antiikki ja taide –lehden juuri ilmestyneessä numerossa 6/2018 artikkeli Kumelan lasiesineitä keräilevästä pariskunnasta. Viiden sivun jutun kuvituksena on Kumelan lasivalikoimasta vähän harvinaisempia näytteitä. Tehtaan tunnetuimpia tuotteitahan ovat maalaamalla ja kaivertamalla koristellut lasiesineet.

 

Vasemmalla oleva Kumelan malja on todellinen

harvinaisuus: niitä on tehty vain kaksi kappaletta.

Pastellisävyiset turkoosit Kumelan esineet

menevät hyvin kaupaksi nykyään vanhan

tavaran myyntitapahtumissa.

 

Tässä numerossa on monta juttua erilaisista keräilykohteista: nimikirjoituksista, karamellipapereista, kanteleista, uuninluukuista, enkeliveistoksista.

Hienoa, että joku kerää näitä talteen

tulevien sukupolvien nähtäväksi.

Ennen karamellipaperitkin olivat pieniä taideteoksia.

Rakkaat esineet –sarjassa lehden

lukijat esittelevät aarteitaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Oheisessa kuvassa maljakkona on Helena Tynellin

muotoilema ja Riihimäen Lasin valmistama iso

sininen Onnenlehti.

 

Huomenna 6.12. Suomi täyttää 101 vuotta ja juhlaohjelma on perinteinen alkaen lipunnostolla Helsingin Tähtitorninmäellä ja päättyen presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanottoon eli Linnan juhliin. Väliin mahtuu monenlaisia tapahtumia ja tv-ohjelmia pitkin päivää, mm. Puolustusvoimien paraatia ja Tuntematon sotilas –elokuvaa.

8 viikkoa Lasipäivään

 

 

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää perinteisen Lasipäivän Riihimäellä lauantaina 26.1.2019. Muutenhan lasimuseo on suljettuna huoltoseisokin takia tammikuun ajan, kuten aikaisempinakin vuosina.

 

Lasipäivän huutokauppaan myytäväksi tarkoitetut esineet pitää viedä lasimuseolle ensi viikon torstaina 13.12. iltapäivällä klo 12–17.

Tarkemmat tiedot löytyvät SLMY:n kotisivuilta: https://www.suomenlasimuseonystavat.fi/lasipaiva

Samalla voi tutustua museon kolmeen vaihtuvaan näyttelyyn ja museomyymälässä on tarjolla lasisia kuusenkoristeita.

 

Tällä viikolla museo on suljettu itsenäisyyspäivänä, muina päivinä auki klo 10–18.

Lauantaina 8.12. museossa järjestetään Suomalaisen musiikin ilta, jolloin Riihimäen kamariorkesteri esiintyy klo 16 alkaen. Konserttiin on vapaa pääsy.

1940 olympialaisten tuhkakuppi

Kumelan valmistama matkamuistotuhkakuppi

vuoden 1940 pitämättömiin Helsingin olympialaisiin.

Helsingissä oli tarkoitus järjestään olympialaiset kesällä 1940, mutta toinen maailmansota siirsi kisat myöhemmäksi. Monenlaista matkamuistotavaraa ehdittiin kuitenkin valmistaa ja myydä jo ennen kisavuotta. Ohessa Kumelan lasitehtaan valmistama tuhkakuppi, jossa on teksti Olympia 1940 ja Suomen lipun kuva. Malli oli ilmeisesti tuotannossa ilman olympialaisiin viittaavaa koristelua aina vuoteen 1960 asti. Tästä on olemassa versioita, joissa tuohon Suomen lippuun on maalattu sinivalkoiset värit. Kumelassa valmistettiin myös pienempää mallia, jonka kuva on julkaistu tässä blogissa kesällä 2012: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2012/08/olympialasia.html

Pyöreät syvennykset on ilmeisesti tupakan

tumppaamista varten.

Jorma Vennolan Tiu

Jorma Vennolan muotoilema Tiu-munakuppi

alkuperäisrasian kera.

 

Jorma Vennolan muotoilema Tiu-munakuppi oli Iittalan tuotannossa 1979–1987. Se on sympaattinen käyttöesine, jota voi käyttää myös koristeena.

Vuonna 1943 syntynyt Vennola on koulutukseltaan teollinen muotoilija ja hän aloitti työuransa harjoittelijana Oraksella 1969. Yhdysvalloissa hän oli 5 vuotta lelusuunnittelijana. Lasin lisäksi Vennola on suunnitellut mm. Oraksen hanoja, kotitalouskoneita ja traktoreita. Vuoden teolliseksi muotoilijaksi hänet nimettiin 1990 ja Kaj Franck –muotoilupalkinnon hän sai vuonna 1999.

Munakupissa on Iittalan kolmion muotoinen liikemerkki.

 

Lasinkeräilijät tunnistavat hänen muotoilemistaan esineistä ainakin Paula-lasiston, Kuusi-ja Koivu-lasisarjat, Iittalan kylä –kristalliesineet sekä Kaveri-lasit, joissa yhdistyy lasi ja muovi. Iittalalle hän on muotoillut myös useita paperipainoja ja tuikkukynttilä-astioita.

”Kauneus ja estetiikka eivät saa koskaan ohittaa käytännöllisyyttä” on Vennola sanonut Turun Sanomien haastattelussa vuonna 2005 puhuttaessa Oraksen hanojen suunnittelusta. Hän on siis funktionalisti.

Esineen kupin pohjan kohdalla on kaksi ilmakuplaa,

jotka tuntuvat kuuluvan asiaan, vaikkeivat ehkä

olekaan tarkoituksella tehtyjä. 

Enää ei Vennolan suunnittelemia esineitä ole Iittalan tuotannossa, eikä kenenkään muunkaan muotoilemaa munakuppia valmisteta Iittalassa.

 
Tiu ei enää ole mittayksikkönä arkikäytössä; sitähän käytettiin vain kananmunien lukumäärän mittana ja se tarkoitti kahtakymmentä munaa.

Tiu-munakupin korkeus on 2,7 cm,

leveys 8,5 cm x 7 cm, paino 230 g.