Antiikkimessut Kaapelitehtaalla

Oiva Toikan uniikki lasiveistos.

 

Helsingin antiikki-, taide- ja keräilymessut järjestetään tänä viikonloppuna Kaapelitehtaan Valssaamo- ja Puristamo-saleissa. Viikko sitten järjestettiin saman rakennuksen toisella puolella Retro ja Vintage –tapahtuma. Nyt esillä on vähän toisenlainen valikoima vanhoja esineitä ja asiakaskuntakin on hieman erilainen.

Ohessa kuvia tapahtumasta, joka jatkuu huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

Mimosan sydämen osastoa.

Winsalon myyntipöytää.

Useita Hongellin lasiesineitä.

Pieni otos Wanhan Tammitorin valikoimasta.

Laatutavaran osastoa.

Tiina Nordströmin muotoili Pari-maljakon Suomen

75-vuotisjuhlaesineeksi ja silloin toinen oli sininen

ja toinen valkoinen. Myös värittömiä on tehty,

mutta tämä punainen Pari on harvinainen.

Aimo Okkolinin suunnittelema maljakko

on Suomen Hippoksen tilaustyö. Se
löytyy Ajanpatinaa-liikkeen pöydältä

Purppura-Antiikin osastoa.

 

Ars Julikan osastoa.

Tolkontiikin pöytä

 

Toivo Karjalaisen Kumelalle muotoilemat maljakot.

Antiikkiliike Aarnin osastolla on mm.

talonpoikaisesineistöä ja vanhaa lasia.

ja myös modernia lasia.

Aimo Okkolinin kaivertamaa lasia.

Koristekuvio on Kumelan esineistä

tuttu Leda ja joutsen. Esine on

Topiquen pöydällä.

Valssaamo-salissa etuoikealla on

Suomen kasarmin aarteiden osasto.

Yksi Suomen kasarmin aarteista.

Tuomo Oinosen pöydällä mm.

paljon keramiikkafiguriineja.

Kirjoja löytyy parilta osastolta, nämä

ovat Kyyhkyrinteen kirjan pöydällä.

 

Etualalla Marko Suomisen osastoa.

Aino ja Alvar Aallon lasia Seinäjoella

Seinäjoen kaupungin omistamaa Aalto-lasikokoelmaa

esillä Seinäjoen Aalto-kirjastossa eli vanhassa kirjastossa.

 

Seinäjoen kaupunki omistaa yli kahdensadan lasiesineen Aalto-kokoelman. Kokoelma perustuu edesmenneen kaupunginarkkitehti Touko Saaren kokoelmaan ja sitä markkinoidaan ”maailman suurimpana Aalto-lasikokoelmana”. Saari ja Alvar Aalto tutustuivat toisiinsa Seinäjoen Aaltokeskuksen monien rakennusvaiheiden aikana 1960-luvulla.

 

 

Seinäjoen kaupunki osti Touko Saaren lasikokoelman monien ristiriitaisten ja suurta yleisöä puhuttaneiden vaiheiden kautta vuonna 1997. Silloinen kaupunginarkkitehti Juhani Lahti on piirtänyt ja luetteloinut liitteenä olevan lasikokoelman yhteistyössä Touko Saaren kanssa. Virallisesti lasikokoelman näyttely avattiin Aallon 100-vuotissyntymän juhlavuonna 1998.

 

Riihimäen kukka on Aino ja Alvar Aallon yhteinen

ehdotus Riihimäen Lasin suunnittelukilpailuun 1933.

Se sai toisen palkinnon pöytäkalustosarjassa.

 

Avajaisten yhteydessä Touko Saari lahjoitti Seinäjoen kaupungille Wäinö Aaltosen muotoileman pronssipään (Alvar Aalto 50 vuotta). Samassa yhteydessä julkistettiin Aallon lasien hankkimiseksi toimeenpannun kansalaiskeräyksen tuotto, joka oli 15 000 markkaa. Aluksi lasikokoelma oli nähtävillä Seinäjoen kaupunginteatterin ylälämpiössä. Nyt kokoelman voi tutustua Aallon kirjastossa, joka sijaitsee uuden kirjaston vieressä ja ne on yhdistetty toisiinsa maanalaisen kellarikerroksen kautta.

 

Näyttely on esillä valoisassa huoneessa, joka sijaitsee sellaisessa paikassa, jonne ei helposti löydä. Aaltokeskuksen alueella ei ole mitään opastetta, joka ohjaisi tänne. Täytyy tietää kokoelman näytteillä olemisesta ja kysellä kirjaston henkilökunnalta, jotta löytää perille. Aaltokeskuksen esitteessä ei ole mitään mainintaa tästä. Visit Seinäjoki –sivustolta kuitenkin löytyy tietoa:

https://visitseinajoki.fi/aaltotuotteet/maailman-suurin-aalto-lasi-kokoelma/

 

https://visitseinajoki.fi/aaltokohteet/aalto-lasikokoelma/

 

 

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat yhdessä New Yorkin

maailmannäyttelyyn 1939 Aallonkukan, joka koostuu

vadista, kahdesta maljasta sekä maljakosta.

Aallonkukan kaksi osaa punaisesta lasista valmistettuna

 

Kokoelman esittely on julkaistu netissä pdf-tiedostona: https://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/kulttuurijaterveys/kulttuuri/NYbF93w2v/AINO_JA_ALVAR_AALLON_LASIMUOTOILU_.pdf

 

Marjo Kamilan toimittamassa julkaisussa on tietoa Aino ja Alvar Aallon lasimuotoilutyöstä 1930-luvulla sekä tämän kokoelman historiasta. Siinä on mukana piirroskuvina kokoelmaluettelo. Julkaisu on valmistunut vuonna 2013 ja sen jälkeen on saatu uutta tietoa Aaltojen työstä lasimuotoilijoina, esim. Suomalaisen lasin vuosikirjoissa julkaistuissa Igor Herlerin artikkeleissa. Olisikin syytä päivittää tämä Seinäjoen kokoelman julkaisu ja varustaa sen esineluettelo valokuvin.

Bölgeblick-sarjan esineitä läheisesti muistuttavia tuotteita

ovat valmistaneet myös muut kuin Karhula-Iittala.

Bölgeblick-sarjaan kuuluvan karahvin on

suunnitellut Göran Hongell. Hänen ja

Aino Aallon työnjaosta voi lukea

Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2018.

Aalto-kirjaston lainaustiski valaisimineen on upea

kokonaisuus. Sen takana näkyy Aalto-

lasikokoelman sisältävän huoneen sisäänkäynti.

Uusia Toikan Pampula-vaaseja Japanissa

Oiva Toikan uusia Pampula-maljakoita

Japanin markkinoille.

 

Jo aikaisemminkin Iittala on valmistanut Japanin markkinoille sellaisia Oiva Toikan suunnittelemia esineitä, jotka eivät ole tulleet myyntiin Suomessa. Nyt japanilaiselle verkkokauppa Scopelle on tehty iso sarja erilaisia Pampula-maljakoita. Kuukausittain tulee myyntiin uusi malli, josta voi olla useampi väriversio. Myynti alkaa 23.10. ja viimeinen malli tulee markkinoille ensi vuoden joulukuussa. Hinnat vaihtelevat Japanin jeneissä 60.000 – 220.000 eli euroissa noin 460 – 1.700. Luulisi näille löytyvän ostajia Suomestakin, jos niitä olisi tullut myyntiin myös meille.

Ensi viikolla myyntiin tulevat lokakuun 2018 Pampulat.

Scopen verkkosivuilla on esitelty koko mallisto ja sieltä löytyy myös pari lyhyttä videota, joista toisessa on kuvattu Pampula-maljakon valmistusta Iittalassa.

Ensi vuoden toukokuussa Scopelle myyntiin

tuleva Oiva Toikan korkea Pampula-maljakko.