perjantai 9. helmikuuta 2018

Melkein kaksoskarahvit


Karhula-Iittalan valmistaman Hongellin karahvin
tyylitelty viljantähkä kuvannee ohraa, jota käytetään
raaka-aineena viinan valmistuksessa.

Näin viikonlopun alkaessa saattaa olla karahville käyttöä. Aika monessa taloudessa taidetaan kuitenkin kaataa suoraan pullosta lasiin ilman dekantointivaihetta. Saattaa se lasikin olla joskus tarpeeton…

Ohessa on kaksi melkein samanlaista karahvia; toinen on Göran Hongellin muotoilema viinakarahvi, jonka kylkeen on kaiverrettu viljantähkiä ja toinen on koristeltu geometrisin hiontakuvioin.

Toisen karahvin geometrinen kaiverruskuvio
tuo mieleen filigraanilasin. Onko se kotimainen
vai ehkä ruotsalainen karahvi?

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Juttuja ja juttuideoita kaivataan lasivuosikirjaan


Suomen lasimuseon ystävät ry julkaisee tänä vuonna jo viidennen kerran Suomalaisen lasin vuosikirjan. Jos sinulla on lasin liittyvä kirjoitus, jonka haluaisit julkaista niin lähetä se sähköpostilla: vuosikirja@suomenlasimuseonystavat.fi

Jos et halua kirjoittaa itse, mutta sinulla on mielessä aihe, josta haluaisit lukea vuosikirjasta, niin voit lähettää myös juttuvinkkejä kirjan tekijöille. Kerro vähän aiheesta ja esitä mahdollisia haastateltavia tai mahdollisia kirjoittajia.

Vuosikirjassa julkaistaan myös rajoitettu määrä maksullisia ilmoituksia. Joten jos tiedät yrityksen, joka voisi mahdollisesti olla kiinnostunut tavoittamaan vuosikirjan lukijoita viestillään, niin anna vinkki sille yritykselle ja/tai vuosikirjan tekijöille tästä.


Suomen lasimuseon ystävät ry on tähän
mennessä julkaissut Suomalaisen lasin
vuosikirjan vuosina 2014 – 2017.
 
Vuosikirjassa julkaistaan kuvia Suomessa toimivien lasintekijöiden viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneista teoksista teos- ja tekijätietoineen. Lasintekijöille osoitettu viesti on julkaistu tässä blogissa 9. tammikuuta: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2018/01/kutsu-lasintekijoille.html

Suomalaisen lasin vuosikirja julkaistaan viimeistään Lasi- ja keräilytapahtumassa 9.6.2018. Suomen lasimuseon ystävät saavat kirjan jäsenetuna noutamalla sen museolta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kirjan voi tilata myös kotiin postitettuna maksamalla postituksen kulut, tästä julkaistaan ohjeet SLMY:n jäsenkirjeessä myöhemmin keväällä.

tiistai 6. helmikuuta 2018

Kouvolassa vilkkaat yhden päivän messut



Messupaikkana oli huvilan näköinen rakennus
nimeltä Tuulensuoja. Se on rakennettu apteekiksi
vuonna 1891 ja on toiminut myös Kouvolan
kaupungintalona.
 
Kouvola tunnetaan rautatien solmukohtana ja Pohjois-Kymenlaakson paperiteollisuusseudun keskuksena. Monelle seutu oli aikaisemmin tuttu Valkealan, Korian ja Kouvolan varuskunnista. Nykyään vain Vekaranjärven korpivaruskunta toimii edelleen. Kaupunki tunnetaan myös heikosta menestyksestään erilaisissa paikkakuntien imagolistauksissa. Vuoden 2009 kuntaliitoksessa Kouvolaan liitettiin Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala. Anjalankoski syntyi 1975 kun Anjala ja Sippola yhdistyivät.  
 


Aamulla ovien avautuessa paikalla oli pitkä jono yleisöä
ja ainakin aamupäivän ajan väki vaihtui tasaiseen tahtiin.
 
Kauppiaita oli 14 ja he olivat jakautuneet useaan
huoneeseen. Noin puolet heistä mahtui tähän
isoon saliin.


Tuulikki Juusela oli saanut oman huoneen.


Myös Lassen laatikoilla oli oma peräkammari.


Tähän huoneeseen oli mahtunut kaksi kauppiasta.


Satu Helpin osastoon kuului myös erkkeri.
Pöydältä löytyi tuttuun tapaan Okkolinia.


Tälle komealle maljalle ei keksitty valmistajaa.
Ilmeisesti se ei ole kotimainen.

Kaunista värillistä käyttölasia.

Pienillä messuilla myös narupurkit ja viinipullot olivat
pieniä. Vertailukohtana Nanny Stillin Lumitähti-sarjan
karahvi ja lasit.
 

Kaksi pientä ja koristeellista maljakkoa.
 

Tällä pöydällä esineen koon saattoi
valita "tarpeen" mukaan.
 

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Hyvää Runeberginpäivää 5.2.



J.L. Runebergin maalatulla kuvalla koristeltu
Nuutajärven pokaalimaljakko. Kuva on Suomen
lasimuseon julkaisemasta Lasitutkimuksia –sarjan
niteestä X: Pentti Vähäjärven lasikokoelma.
 
Huomenna maanantaina vietetään Johan Ludvig Runebergin (18041877) syntymäpäivää. Hän oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja professori. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen ruotsiksi kirjoittamansa työt vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Runebergin puoliso oli kirjailija Fredrika Runeberg.
 
J.L. Runeberg loi 1830- ja 1840-luvulla ihannekuvan Suomen kansasta sekä luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin. Hän nousi jo elinaikanaan suurmiehen asemaan ja Runebergin päivää alettiin juhlia jo hänen 50-vuotispäivänään. Juhlapäivänä syödään runebergin torttuja ja liputetaan. Päivä on suomenruotsalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkkipäivä sekä Svenska litteratursällskapetin vuosipäivä.

Nuutajärven lasitehdas valmisti 1800-luvun lopulla, ehkä jo 1860-luvulla, valkoisesta lasista maljakoita, joihin maalattiin suomalaisten suurmiesten, varsinkin suomalaisen kansallistunteen nostattajien, kuvia. Taidekauppias ja taidekeräilijä Pentti Vähäjärvi lahjoitti Riihimäen kaupungille 1994 suuren taidekokoelman, jonka lasiesineet on sijoitettu Suomen lasimuseoon. Tätä lasikokoelmaa on esitelty lasimuseon julkaisemassa Lasitutkimuksia –sarjan kirjassa X ja siinä sanotaan maljakon olevan luulasia.

J.V. Snellman ja Runeberg kuvattuina
Nuutajärven maljakoissa. Kuva on Suomen
lasimuseon julkaisemasta Markku Annilan
kirjasta Vanhat lasini.
 
Markku Annilan kirjassa ”Vanhat lasini” on kuva Runebergin ja Snellmanin kuvilla varustetuista maljakoista ja siinä kirjoitetaan, että ”maljakon valkoinen massa on väritön, mutta niin paljon minimaalisia kuplia, että näyttää opaalilta”.

Topeliuksen kuva Nuutajärven pokaali-
maljakon kyljessä. Korkeus noin 21 cm.
 
Oheisessa kuvassa on sama maljakko, mutta kuvassa on nyt satusetä Zachris (Zacharias, Sakari) Topelius, jonka syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta 14. tammikuuta. Suomen Rahapaja teki juhlarahan, mutta aika vähällä huomiolla merkkipäivä ohitettiin.

Satusedäksi tituleerattu Zachris tai Sakari
Topelius läpikuultavan valkoisen Nuutajärven
maljakon kylkeen maalattuna.

1900-luvun alussa Iittalan lasitehdas toi markkinoilla puristelasiset suurmieslasit, joissa esitellään Lönnrot, Runeberg, Snellman, von Döbeln, Adlercreutz, Topelius, Wilskman ja Mannerheim.

lauantai 3. helmikuuta 2018

Nuutajärven käyttölasia 65 vuoden takaa


Nuutajärven mainos Kaunis Koti –lehdessä 1953.

Oheinen Wärtsilän omistaman Nuutajärven lasitehtaan ilmoitus on julkaistu Kaunis Koti –lehden numerossa 3/1953. Kuvien yhteydessä on tuotenumero ja ilmoituksen alaosassa vähän enemmän tietoa laseista. Osalla on nimi ja osa nimistä antaa viitteen muotoilijasta: 2146 = GN (Gunnel Nyman), 2149 = Hopea (Saara Hopea) ja 2152 = RE. Viittaako RE Runar Engblomiin eli suunnitteliko hän Karhulan, Riihimäen ja Kumelan lisäksi myös Nuutajärvelle?

Lisäys 3.2.
Varmistui, että RE tosiaan tarkoitta Runar Engblomia, kun tuo Anonyymi ystävällisesti kertoi.

perjantai 2. helmikuuta 2018

Riihimäen Säteitä ???


Riihimäen Lasin mainos vuodelta 1954.

Ohessa Riihimäen Lasin mainos, joka on julkaistu Kaunis Koti –lehden numeron 1/1954 takakannessa. Esineet ovat anonyymejä riihimäkeläisiä pikkumaljakoita, joita usein näkee myytävän Göran Hongellin Säde-sarjan maljakoina, joita ne eivät ole. Karhulassa Säde-sarjan valmistus alkoi jo 1930-luvulla ja 1950-luvulla niiden valmistus siirrettiin Iittalaan.

Karhula-Iittalan mainos vuodelta 1939.
 
Ruotsissa Arthur Percy muotoili 1950-luvulla Reffla-sarjan, jota valmisti Gullaskrufin lasitehdas. Näitä on tuotu myös Suomeen ja aika moni sekoittaa nämä esineet (siis Säteet, riihimäkeläiset ja Refflat) keskenään.
 
Reffla-sarjan esineitä ruotsalaisen Scandinavian
Retro –lehden aukeamalla.
 

torstai 1. helmikuuta 2018

Hongellin liköörikarahvi


Göran Hongellin muotoilema
liköörikarahvi vuodelta 1933.
 
Oheinen metsänvihreä pieni karahvi ottimella on osa Göran Hongellin vuonna 1933 muotoilemaa likööriserviisiä, malli no 8643. Karahvin tilavuus on 50 cl ja sen seuraksi kuuluvien lasien vetoisuus on 5 cl.

Esine löytyi viime lauantaina Lasipäiviltä, mutta laseja ei ollut mukana.

Karhulan lasitehtaan valmistama Göran Hongellin
likööriserviisi. Kuva on Suomen lasimuseon
julkaisemasta Lasitutkimuksia -sarjan kirjasta V,
joka liittyi museossa vuonna 1989 esillä olleeseen
100 vuotta Karhulan lasia –näyttelyyn.