Lasiväärennöksiä

 

Oheinen julkaisu on taidelasihioja Juha Juseliuksen kirjoittama ja julkaisun kuva ovat joko hänen ottamiaan tai yleisiltä alustoilta avoimella käyttöoikeudella lainattuja.

Huomio lasin ystävät!

Markkinoilla on pyörinyt 2024 syksyllä muutamia tökeröitä signeeraus/esineväärennöksiä, kohdistuen Riihimäen Lasi Oy:n kristalliin.

Kuva 1: Niilo Koljosen teos on kreditoitu uudelleen.

Esine 1.

Niilo Koljonen, Riihimäen Lasi Oy - taidelasiesine / toimeksianto asiakkaalta

Alkuperäisestä signeerauksesta oli jätetty pohjaan näkymään Niilo K (kuva 1). Uusi signeeraus on tökerö ja tehty väärällä tekniikalla, sähkökäyttöisellä käsikaivertimella, minkä jälki on leveää ja sujuvaa, kun taas alkuperäinen näyttää raavitulta, mikä olisi teoksen alkuperälle tyypillistä. Signeeraus myös näyttää vasta tehdyltä, koska se on kirkas ja hyvin erottuva. Alkuperäinen 1960-luvulla tehty olisi likaantunut/samentunut vuosien varrella tummemmaksi.

Pohjan viimeistely yleisesti ala-arvoinen, esineen heijastuksessa näkyy lukuisia naarmuja ja kuoppia, joita on koitettu hioa pois, mutta ei ole onnistuttu. Pohja ei ole tasainen.

Riihimäen kristalliesineissä signeeraus on aina tehty raapimalla safiiriterällä. Jälki on kapea ja siro, usein terä on saattanut myös repiä pieniä lastuja lasin pinnasta kirjainten painopisteiden mukaisesti läheltä katsottaessa.

Kuva 2: Huutokaupassa myydyistä Niilo Koljoselle signeeratuista teoksista syksyltä 2024, toistaiseksi näitä ei ole näkynyt markkinoilla uudestaan.

Esine 2.

Punainen kolmikulmainen taidelasiesine

Huutokauppa

Kuvan perusteella esine näyttää hyttivalmiilta, eli siitä ei ole hiottu kuin pohja. Tämä voisi selittää miksi väri näyttää levinneen keskeltä vain kuuman lasin venytyksen mukaisesti reunoja kohti, niitä saavuttamatta. Riihimäen kristallituotannossa väri olisi sisäpinnassa ja tulisi selkeästi reunoille asti. Teoksen tyyli on hyvin lähellä Muranon tai Ruotsalaisten lasitehtaiden muotoilua. Nopea Lens-haku myös antaa vastaavia viitteitä.

Pohjassa oleva signeeraus on jälleen kovin tuoreen näköinen ja väärällä tekniikalla tehty, kristallissa sen tulisi olla timantilla raavittu. Vaikka esine olisi syystä tai toisesta signeerattu toisin, kuin tuohon aikaan tyypillisesti, Riihimäen Lasilla tuohon aikaan käytetyt sähköiset kaivertimet jättivät hakkaavan rosoisen jäljen, ei pyörivää siistiä jälkeä vrt. Nanny Still koristepullot ja filigraaniesineet, kuten Vuokko. Käytännössä kyseisen signeerauksen tekemiseen tarvittavaa työkalua ei siis ole edes ollut tuohon aikaan olemassa.

Kuva 3: Kolmiomainen tunnistamaton lasiesine.

Kuva 4: Sama esine kuin edellisessä kuvassa, pohjaan on lisätty signeeraus: Aimo Okkolin Riihimäen Lasi Oy.

Esine 3.

Helena Tynell, Riihimäen Lasi Oy, Rialto-esineen muunnelma  (Huutokauppa)

Tarra on poikkeuksellisen siisti ja se ei ole taidekristallin kanssa käytetty tarra.

Signeeraus on tehty väärällä tekniikalla, kaivertaen sähkökäyttöisellä käsikaivertimella, kun sen pitäisi olla raavittu. Signeeraus on myös väärässä paikassa, sen kuuluisi olla pohjassa, mutta tekijä ei ole tiennyt missä asennossa esine on tarkoitettu alunperin olevan, eli mikä sivu on sen pohja.

Kulmat ovat myös poikkeuksellisen kantikkaat, kun niiden tulisi olla ainakin pääosin noin 90-asteen kulmia. Tästä on toki tehdaslähtöisiä poikkeuksia. Jo kuvasta on siis pääteltävissä, että esinettä on mahdollisesti korjattu/hiottu useista kohdista.

Kuva 5: Riihimäen Lasin tarroja

Kuva 6: Muunneltu Helena Tynellin Rialto.

Kuva 7: Tynellin Rialto

Esine 4.

Keltainen maljakko facebook-ryhmässä

Tämä on suora lainaus kokonaisuudessaan tuolloin minulle kohdistettuun kyselyyn esineen aitoudesta.

Kuva 8: Kellertävä maljakko, jonka pohjaan on lisätty signeeraus: Aimo Okkolin Riihimäen Lasi Oy.

"En väitä sanomaani absoluuttiseksi totuudeksi, mutta koitan parhaani mukaan perustella kantani nojaten omaan ammattitaitooni, entisten tekijöiden kanssa käytyihin keskusteluihin, kirjoitettuun materiaaliin ja yleisiin tunnettuihin faktoihin lasista/kristallista.

Taustaa:

Minulta kyseltiin alkuvuodesta vastaavanlaisesta esineestä, olisiko se olla Okkolinin tai Riihimäen Lasi Oy:n tuotantoa. Tällöin vastasin olevan mahdollista, että esine olisi korkeintaan Riihimäen Lasin cerium-keltaisen värikokeilu 1930-luvulta tai sodan jälkeen 1940- ja -50 -lukujen taitteesta, pohjaten olettamukseni Suomen lasimuseon kappaleisiin mistä kuva ja omassa kokoelmassani olevaan värikokeiluesineeseen (korkeus noin 12cm).

Myöhemmin näin tämän samaisen esineen lasimessuilla ja kun tajusin sen koon suhteessa seinämien ainevahvuuteen sanoin, että kyseessä on todennäköisesti tšekkiläisen Moserin kristalli-/lasitehtaan tuote.

Nyt hain Google Lensin avulla lisätietoa esineestä ja liitän tähän muutamia Moserin tehtaan tuotoksia, joita Lens-haku antoi heti ensimmäisten joukossa.

Tyyli:

Esineen tyyli voimakkaan fasettihiontansa puolesta viittaa vahvasti Okkolinin tai Stillin klassisiin kristalliesineisiin, mutta myös Moserin tuotantoon. Suomessa ja varsinkin Riihimäellä esineiden seinämien paksuus suhteessa kokoon on kuitenkin tyypillisesti paljon paksumpi verrattuna Moserin esineisiin. Varsinkin tässä kokoluokassa, esineen korkeus noin 20 - 25cm.

Suorat fasetit voisivat kotimaisesta lasissa ehkä paremmin viitata Karhulan tuotantoon, mutta käsittääkseni Karhulassa ei tehty cerium-keltaista kristallia...

Signeeraus:

Signeeraus näyttäisi kuvan perusteella tehdyn pyörivällä timanttikaivertimella. Nämä laitteet tulivat Riihimäen Lasitehtaalle vasta 1980-luvulla. Näin signeerattuja erikoisempiakin esineitä on, mutta ne ovat varastosta löytyneiden sarjatuotantoesineiden aihioiden pohjalle hiottuja teoksia. Värillisen kristallin puhallus loppui Riihimäellä syksyllä 1976. Tämän esineen muoto ei viittaa mihinkään Okkolinin tuotannossa olleen esineen aihioon.

Riihimäen kristalliesineet signeerattiin 1950-luvulta vuoteen 1976 timanttikynällä raapien. Tällaisena raapimena käytettiin käytöstä poistettuja ikkunalasipuolen vanhoja lasin leikkaamiseen tarkoitettuja safiiri-teräisiä raapimia.

Käsiala on myös melko suttuinen. Ihmisen yleinen hienomotorinen lihasmuistin kehittyminen vaatii satoja toistoja mitä selkeästi tämän signeerauksen kirjoittajalla lasin parissa ei ole.

Lopputulos:

En usko esineen olevan Aimo Okkolinin uniikkiesine, tai ylipäänsä Okkolin saati Riihimäen Lasi Oy:n tuotantoa tai edes suomalainen. Suosittelisin ottamaan yhteyttä myyjään ja pyytää purkamaan kaupan sekä hävittämään esineen."

Kuva 9: Kuvakaappauksia Moserin samankaltaisista esineistä.

Kuva 10: Vertailun vuoksi muutamia Riihimäen Lasi Oy:n alkuperäisiä raavittuja signeerauksia eri signeeraajilta.

Loppuhuomio:

Kaikkien signeerattujen esineiden pohjat ovat tasaisia, koska tasaiselle pinnalle on helpompi kirjoittaa. Useissa Riihimäen Lasi Oy:n kristalliesineissä on kuitenkin kuulattu pohja ja signeeraus on pohjakuulauksessa. Ja keskeisintä on, ettei Riihimäen Lasi Oy:ssa ole ollut signeerauksiin tarvittavaa työkalua käytössä tuohon aikaan.

Näistä esitellyistä esineistä kaksi on täysin selkeitä väärennöksiä, yksi erittäin vahva epäily ja yksi vain ammattitaidottomuutta.

Juha Juselius lasia hiomassa

Juha Juselius:

Olen ammatiltani taidelasihioja ja koulutukseltani lasialan artesaani (2020-21) sekä taidelasi- ja kristallihiojan oppipoika vuodesta 2016 lähtien. Opettajani on työskennellyt vuodesta 1968 Riihimäen Lasi Oy:lla Aimo Okkolinin alaisuudessa kristallihiojana, Oy Kumelassa 1970-80-luvuilla samoissa tehtävissä, myöhemmin freelancerina yhteistyössä eri studiotaiteilijoiden ja lasialan toimijoiden kanssa.

Työni lasin parissa sisältää omaa tuotantoa, sekä taide-esineitä että käyttölasia, korjaushiontaa, töitä ja toimeksiantoja muille taiteilijoille ja ammatillista neuvontaa ja konsultaatiota sitä tarviseville.

Käytän monipuolisesti erilaisia, pääasiassa 1800-luvun lopussa ja 1900 -luvulla lasiteollisuudessa vakiintuneita, kylmätyöstötekniikoita töissäni. Minulle uusia vanhoja tekniikoita kohdatessani selvitän miten ja missä niitä on sovellettu ja testaan niitä käytännössä. Esimerkkeinä perinteinen kivellä tehty hionta, fasettihionnan avausleikkaukset rautalaikoista carborundumiin, timanttipinnoitteiset instrumentit, lasin hopeointi/peilitys, erilaiset radikaalit tekniikat kuten vasarointi ja happoetsaus/nanotekniikka, hiekkatekniikat kuten puhallus ja hiekkaplaanaus. Tunnen artisaaniosaamiseni kautta myös puhalluksen perustekniikat käytännön kokemuksen kautta.

Omassa tuotannossa käytän perinteistä studiokäyttöön suunniteltua sooda-kalkkilasia, Preciosa-Ornelan värillisiä lyijykristalleja, sekä vanhaa pinttilasia ja vanhojen esineiden osia.

Työni ohella kerään Riihimäen Lasi Oy:n kristallia, lähinnä Aimo Okkolinin ja Nanny Stillin tuotantoa. Kokoelmani sisältää noin 150 esinettä uniikeistä sarjatuotantoesineisiin alkaen 1920-luvulta eteenpäin, keksittyen kultakauteen noin 1955-1976. Käyn aktiivisesti keskustelua vanhojen ja uusien lasialan työntekijöiden ja toimijoiden, sekä keräilijöiden ja kauppiaiden kanssa.

Edellä esittelemääni vahvaan käytännön osaamiseen ja tietotaitoon pohjautuen esitän näkemykseni näistä esineistä ja niiden teknisestä toteutuksesta osoittamatta ketään syyttävällä sormella.