Kuvia Galleria Mafka & Alakosken avajaisjuhlista 27.2.

Viime lauantaina kerääntyi Marja Hepo-ahon ja Kari Alakosken ystäviä ja tuttuja juhlistamaan uuden gallerian avaamista. Kun tila ei kovin suuri, niin kutsut oli porrastettu, oheiset kuvat on otettu klo 13 jälkeen.



Kutsuvieraita Galleria Mafka & Alakosken avajaisissa.

Björn Weckström tunnetaan korujen, veistosten ja lasiesineiden muotoilijana.

Tilaisuudessa pidettiin myös puheita, vuorossa Marja Hepo-aho.

Marja ja Kari.

Puhujavuorossa loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen. Hänen blogikirjoituksensa tapahtumasta: http://timoheinonen.fi/mafka-alakosken-modernin-lasitaiteen-galleria-helsinkiin-riihimakelainen-lasi-valtaa-jalleen-maailmaa/?

Kari Alakosken kanssa on juttelemassa Suomen

lasimuseon ystävien puheenjohtaja Roger Peltonen.

Gallerian videonäytöltä voi seurata esillä

olevien lasiesineiden valmistusprosessia.

Marja Hepo-ahon Vihdoinkin yhtä –sarjan esineitä,

joissa yhdistyy luonnonkivi ja suupuhallettu lasi.

Keskimmäisellä hyllyllä on Kari Alakosken

Twist –sarjan esineitä. Alimmalla on Jokihelmi-

sarjaa ja ylimmällä on Rauskuja.

Kaksi Alakosken Rauskua.

Vasemmalla ylhäällä Alakosken Safari.

Alhaalla Hepo-ahon Vihma-sarjaa.

Riihimäen lasinpuhaltajakerhon puheenjohtaja

Pauli Hannikainen ja Kari Alakoski ajatusten vaihdossa.

Tamara Aladin lasimuseossa 17.3.

Riihimäen Lasille 1960- ja 70-luvuilla paljon suunnitellut Tamara Aladin kertoo työstään Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämässä tilaisuudessa Suomen lasimuseon luentosalissa torstaina 17.3. klo 17.

Tämän tilaisuuden jälkeen on yhdistyksen vuosikokous lasimuseon remontoidussa kahvilassa. Kokous alkaa klo 18:30.

Lasimuotoilija Tamara Aladin Uusi Nainen

–lehden kansikuvassa 1965.

Galleria Mafka & Alakoski avattu

Marja Hepo-aho ja Kari Alakoski uudessa galleriassaan Helsingissä.

Riihimäellä vanhan lasitehtaan kiinteistön tiloissa lasistudiota pitävät Marja Hepo-aho ja Kari Alakoski ovat avanneet gallerian Helsingin keskustassa

Galleria Mafka & Alakoski on osoitteessa Iso Roobertinkatu 19.

Gallerian näyteikkunalla on hieno lintulautanen.

Iso Roobertinkatu 19:ssä. Avajaisviikko alkoi eilen tiistaina ja jatkossakin liike on auki muina päivinä paitsi maanantaisin.

Esillä on heidän teoksiaan, mutta jatkossa galleriassa järjestetään myös muiden lasintekijöiden myyntinäyttelyitä.

Suupuhallettuja orkidearuukkuja gallerian seinällä.

Kari Alakosken Jokihelmi-sarjan taide-esineitä.

Marja Hepo-ahon pöllöjä.

Galleriassa voi valmistaa lampputekniikalla lasihelmiä.

Hämeenlinnassa virkeät messut

Laatumessut järjesti viikonloppuna Elenia Areenassa Hämeenlinnan antiikki-, taide- ja keräilymessut. Väkeä tuli paikalle mukavasti ja kaupankäynti oli virkeää.

Väkeä oli lauantaina aamulla paikalla ihan mukavasti.

Leveille käytäville ei kuitenkaan muodostunut ruuhkia.

Mistraalilla oli hyvä valikoima sekä Riihimäen että Karhulan "sotamaljoja".

Mistraalin naapurina oli Fifty-Sixty Stylen ja Wanhan Tammitorin yhteinen osasto.

Ajanpatinaa oli tuonut Hämeenlinnaan erään messujen hienoimmista

lasiesineistä eli pienen vihreän karahvin jonka tulpassa oli joutsen.

Valitettavasti ensimmäinen kuva epäonnistui ja puolen tunnin kuluttua

esine oli jo myyty, joten uutta kuvaa ei saatu. Hyvää tavaraa oli myös

heidän hyllyssä.

 

Ars Julikan myrkkylasia.

 

Tässä Aarreaitan vitriinin päällä on varsin mielenkiintoinen maljakko.

Sen on valmistanut Kupittaan savi ja se on tehty Aerolle liikelahjaksi.

Vuonna 1968 Aeron nimi vaihtui Finnairiksi.

Kaksi Kumelan maljaa Sulo Tommolan kaiverruksilla.

"Suolaa, suolaa, enemmän suolaa" -taikasanoja käytti

Fakiiri Kronblom lastenohjelmassa Sirkus Papukaija

1960-luvulla.

Ritva-Liisa Pohjalaisen lasiesineitä näkee harvoin antiikkimessuilla,

paitsi tietysti Habitaressa jossa taiteilijalla on yleensä oma osasto.

Nämä vanhan näköiset tavarat ovat uustuotantoa.

Johtajan valinnat esillä lasimuseossa

Suomen lasimuseon kolmannen kerroksen näyttelytilassa on esillä liki sama näyttelykokonaisuus, joka muodosti lasimuseon ensimmäisen kiertonäyttelyn vuonna 1983. DDR:n lisäksi se kiersi muissakin itäisen Euroopan sosialistimaissa nimellä Suomalaista lasia vuodesta 1800 nykyaikaan.

Heikki Matiskainen aloitti Riihimäen kaupungin museotoimenjohtajana toukokuussa 1983 ja hänen johdollaan tämä näyttely on koottu. Lasimuseohan on perustettu 1961 ja nykyisiin tiloihinsa se muutti Allinnan kiinteistöstä vuonna 1981, joka oli suomalaisen lasiteollisuuden 300-vuotisjuhlavuosi. Museo täyttää siis tänä vuonna 55 vuotta ja entisessä Riihimäen Lasin alatehtaassa se on toiminut 35 vuotta. Tehdastilojen muuttamisen museokäyttöön sopiviksi on suunnitellut Tapio Wirkkala ja tilat vihki käyttöön tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

 

Suomen lasimuseon johtaja Heikki Matiskainen.

 

Tämä näyttely aloitti Suomen lasimuseon kiertonäyttelytoiminnan, jota on harjoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen turvin. Tähän mennessä 40 näyttelykokonaisuutta on kiertänyt 120 kohteessa. Tällainen kulttuurivienti on tehnyt Suomea, suomalaista muotoilua ja suomalaista lasinvalmistusta tunnetuksi maailmalla.

 

 

”Nykynäkökulmasta näyttelyn sisältö oli historiallisen tasapaksu ja luotettava. Se alkoi 1700-luvun vihreistä mahapulloista ja muusta metsälasista sisältäen Suomen lasiteollistumisen alkuajat anonyymeine lasimalleineen, ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisen orastavan muotoilun ja designlasin läpimurron päättyen suomalaisten lasitehtaiden 1970- ja 1980-luvun alun tuotevalikoimaan”, kirjoittaa Heikki Matiskainen näyttelyn julkaisussa.

Matiskainen avaa lukijalle mielenkiintoisen kuvan 1980-luvun kulissien takaisesta kulttuurihallinnosta ja yhteistyöstä sosialistimaiden kanssa. Johtajan valinta –kirjassa on myös Kaisa Koiviston tiivis esitys suomalaisen lasinvalmistuksen kehityksestä 1880-luvulta 1980-luvulle sekä Jacob Seelan kirjoitus vanhemmasta suomalaisesta lasinvalmistuksesta.

Yrjö Rosolan Ahti-malja sekä Aarre Putron

Olli-sarjan palkittuja puristelasiesineitä.

Edessä oikealla on Riihimäen Lasin Pirjo-malja ja sen vasemmalla

puolella on kaksi saman tehtaan maljakkoa, joiden takana on

Kumelan lasitehtaan maalaamalla koristeltu metsästysaiheinen

karahvi laseineen.

Karhulan lasitehtaan muodokas karahvi 1930-luvulta.

Timo Sarpanevan tuotantoa.

Helena Tynellin karahvi laseineen vuodelta 1947.

Tynellin maljakko vuodelta 1948.

Tynellin suunnittelema taidelasiesine.

Nanny Stllin tuotantoa.

Oiva Toikan muotoilemia Flora ja Kastehelmi –sarjojen esineitä.

Toikan pulloja.

 

Oiva Toikan Sieppoja.

 

Kaj Franckin tuotantoa.

Lisää Franckin muotoilemia esineistä.

Kaj Franckin taidelasilautanen.

 

Kaj Franckin elvytti filigraaniesineiden

valmistuksen Nuutajärven lasitehtaalla.

 

Myös Palo Macho (kuvassa vasemmalla) tutustui

Johtajan valinta –näyttelyyn Suomen lasimuseossa,

kun hänen oma näyttelynsäkin avattiin samana

päivänä museossa.