Aino Aalto jäi suotta
miehensä varjoon muotoilijana. Osan esineistä he muotoilivat yhteistyössä,
vaikka ne on laitettu nimekkäämmän puolison nimiin. Suomalaisen lasin
vuosikirja 2015 –teoksessa on Igor Herlerin valaiseva artikkeli avioparin
osallistumisesta Oy Riihimäen lasikilpailuun vuonna 1933.
Alvar Aalto –museo julkaisi
vuonna 2004 hienon kirjan Aino Aallosta ja siinä kuvataan hänen monipuolinen
muotoilijan työnsä hienosti. Kirjassa on lasimuotoilulle omistettu 16 sivua. Vuonna
1932 muotoillun Bölgeblick-sarjan esinekuvissa näkyy rionruskea korvallinen
lasi. Sarjaan kuuluvia 30-luvulla valmistettuja juomalaseja, lautasia ja
kulhoja näkyy aika usein myytävänä. Ja tietysti uustuotantona valmistettuja voi
ostaa tälläkin hetkellä kaupoista. Näitä korvallisia, ilmeisesti kahvikupiksi
tarkoitettuja, esineitä näkee harvemmin.
Karhulan lasitehtaan
valmistama Aino Aallon
muotoilema azurinsininen kahvikuppi.
|
Mikä on korkeus? Olen nähnyt näitä juomalasin kokoisina. Siis tilavuudeltaan n 18cm3. Ovatko nämä pienempiä, koska kahvikupeiksi ehdotetaan? Löytyy kaikista Karhulan perusväreistä- harmaa, sininen, ruskea ja vihreä. Varsinkin tällä vanhalla prässillä. Sinisiä löytyy 20cm3, ilmeisesti Iittalassa valmistettu, uudemmalla prässillä. (40-luku). Joissakin on painettu korvan vastapuolelle kaatonokka, siis tehty kermakoksi. Olli Ahtola
VastaaPoistaKuvassa olevan astian korkeus on 8 cm, myös suuaukon halkaisija on 8 cm. Karhulan lasitehtaan vuoden 1938 luettelossa esine löytyy nimellä Kipponen ja se nimetään kuuluvaksi Aalto -sarjaan. Tuotenumero on 4750. Luettelon mukaan värivaihtoehdot olivat: azur, rio, merivihreä ja savu. Tilavuudeksi ilmoitetaan 18 cl. Samasta luettelosta löytyy myös nokallinen kermakko ja sille pariksi sokerikko. Kermakon tuotenumero on 4575 ja sokerikon 4574.
VastaaPoistaNo niin, näin arvelinkin. Aika harvinaisia tällä voimakkaasti profiloidulla (ensimmäisellä) muotilla. Minulla on muutamia eri väreissä, ja useimmissa pieniä reunavikoja. Eivät oikein "istu" päällekkäin. Olli Ahtola
VastaaPoistain.