maanantai 25. tammikuuta 2021

VR:n veturinpiippu –maljakot

 

Tässä blogissakin on vuonna 2016 

välitetty tuota ilmeisen virheellistä 

tietoa valmistusajankohdasta ja 

muotoilijan nimikin on epävarma.


Aika usein törmää informaatioon, että oheiset VR:n Iittalan lasitehtaalta tilaamat maljakot olisi tehty VR:n 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1962. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus avattiin junaliikenteelle 31.01.1862 ja siitä lasketaan valtionrautateiden toiminnan alkaneen. Kuitenkin höyryveturin piippua muistuttavan maljakon kyljessä on VR:n vuonna 1985 käyttöön ottama versio yhtiön liikemerkistä. Toinen tulkinta onkin, että maljakko olisi tehty 125-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1987. Osaisiko joku kertoa enemmän valmistusajankohdasta?

Usein esineen muotoilijaksi mainitaan Tapio Wirkkala ja joskus Timo Sarpaneva, mutta kummankaan taiteilijan tuotantoa esittelevissä kirjoissa ei tätä maljakkoa mainita. Tietäisikö joku tämän maljakon muotoilijan?

Tämä kuva on kopioitu Facebookin myynti-ilmoituksesta.



lauantai 23. tammikuuta 2021

YL:n malja

 

Pala suomalaista kulttuurihistoriaa: YL:n 

ensimmäisen Amerikan-matkan juhlamalja 

vuosilta 1937-38.


Ylioppilaskunnan Laulajat teki ensimmäisen konserttikiertueensa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 11.12.1937–16.2.1938. Matka tehtiin laivalla ja osallistujina oli 60 miestä, kiertue sisälsi 26 esiintymistä. YL:n johtajana oli tuolloin Martti Turunen. Tämän suomalaisen kulttuurin vientimatkan suojelijoina olivat mm. Kyösti Kallio, Risto Ryti ja Jean Sibelius.

 


YL teetti Riihimäellä maljoja, joita vietiin lahjaesineiksi sikäläisille yhteistyökumppaneille. Tuosta maljasta on julkaistu kuvia Suomen Kuvalehden numerossa 50 vuonna 1937. Ohessa kaksi kuvaa, jotka on julkaistu tässä blogissa jo vuonna 2013: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2013/01/riihimaen-lasin-vanhoja-mainoksia.html

 

Suomen Kuvalehden numerossa 50/1937 julkaistu kuva.


Tuossa Suomen Kuvalehden jutussa mainitaan, ilmeisesti lasitehtaalta tai YL:ltä saatujen tietojen pohjalta, että sen on ”Piirtänyt kuoron jäsen, arkkitehti Erkki Huttunen ja valmistanut Oy Riihimäki”. Yhtiöhän muutti nimensä Osakeyhtiö Riihimäestä Riihimäen Lasi Oy:ksi vuonna 1937, mutta SK on käyttänyt vielä vuoden lopussa vanhaa nimeä.

 

Maljan korkeus on 20 cm ja suuaukon leveys 25 cm. 

Sen pohjassa on tuplasigneeraus E. Huttunen ja 

Th. Käppi Riihimäen Lasi Oy 1938 eli tämä yksilö 

on valmistunut matkan jälkeen.


Maljan reunassa on Kalevalan teksti kaiverrettuna:

Vaka vanha Väinämöinen laski laulellen vesiä,

ilon lyöen lainehia.


Väinämöinen maljan sisäpuolelta katsottuna.


Erkki Huttunen oli maineikas arkkitehti, joka piirsi 1930-luvulla monta funkisrakennusta, esim. Alkon Rajamäen tehtaat ja Rajamäen kirkon, Kotkan kaupungintalon ja Lauritsalan kauppalantalon sekä Raumanlinnan. 1952 valmistui hänen piirtämänsä Helsingin Sokoksen tavaratalo, jossa toimii myös hotelli Vaakuna.

 

Neiet niemien nenissä katselevat, kuuntelevat:

"Mi lienee ilo merellä, mikä laulu lainehilla,

ilo entistä parempi, laulu muita laatuisampi?"


Tämän maljan kohdalla lehtijutun sana ”piirtänyt” on merkitykseltään epäselvä; onko Huttunen muotoillut maljan vai suunnitellut vain kaiverruskoristelun? Maljan muodossa on hieman samoja piirteitä kuin Alvar Aallon Savoy-maljassa, joka osallistui Karhulan suunnittelukilpailuun 1936 ja oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä 1937. Samantapaista muotokieltä oli ruotsalainen Vicke Lindstrand käyttänyt Orreforssin valmistamissa lasimaljoissa jo 1936. Samankaltainen poikkileikkaus on myös Göran Hongellin maljakossa 1938 ja Helena Tynellin Vaakuna-esineissä 1950-luvulla.

 

YL:n eli Ylioppilaskunnan Laulajien logo.

Gunnel Nymanin tuotantoa esittelevässä Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa Lasiin vangittu kauneus on kuva luonnospiirroksesta, jossa myös Nyman on piirtänyt samankaltaisen esineen. Kirjassa luonnos on päivätty vuodelle 1938. Esitetyn tulkinnan mukaan tämä piirros esittäisi juuri oheisissa kuvissa näkyvää Ylioppilaskunnan laulajien maljaa. Tällöin Huttunen olisi vain kaiverruskuvion suunnittelija.

Gunnel Nymanin luonnospiirroksen kuva

on julkaistu Lasiin kätketty kauneus –kirjassa.


 

Tämä yksilö on annettu K T Jutilalle, mutta onko kyseessä vuonna 1891 syntynyt Kaarlo (Kalle) Teodor Jutila, joka tuohon aikaan oli Helsingin yliopiston agraaripolitiikan professorina 1928–1938 ja maatalousministerinäkin 1932–36?

Omistuskirjoitus K. T. Jutilalle.