sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Hyvää Runeberginpäivää 5.2.



J.L. Runebergin maalatulla kuvalla koristeltu
Nuutajärven pokaalimaljakko. Kuva on Suomen
lasimuseon julkaisemasta Lasitutkimuksia –sarjan
niteestä X: Pentti Vähäjärven lasikokoelma.
 
Huomenna maanantaina vietetään Johan Ludvig Runebergin (18041877) syntymäpäivää. Hän oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja professori. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen ruotsiksi kirjoittamansa työt vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen. Runebergin puoliso oli kirjailija Fredrika Runeberg.
 
J.L. Runeberg loi 1830- ja 1840-luvulla ihannekuvan Suomen kansasta sekä luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin. Hän nousi jo elinaikanaan suurmiehen asemaan ja Runebergin päivää alettiin juhlia jo hänen 50-vuotispäivänään. Juhlapäivänä syödään runebergin torttuja ja liputetaan. Päivä on suomenruotsalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkkipäivä sekä Svenska litteratursällskapetin vuosipäivä.

Nuutajärven lasitehdas valmisti 1800-luvun lopulla, ehkä jo 1860-luvulla, valkoisesta lasista maljakoita, joihin maalattiin suomalaisten suurmiesten, varsinkin suomalaisen kansallistunteen nostattajien, kuvia. Taidekauppias ja taidekeräilijä Pentti Vähäjärvi lahjoitti Riihimäen kaupungille 1994 suuren taidekokoelman, jonka lasiesineet on sijoitettu Suomen lasimuseoon. Tätä lasikokoelmaa on esitelty lasimuseon julkaisemassa Lasitutkimuksia –sarjan kirjassa X ja siinä sanotaan maljakon olevan luulasia.

J.V. Snellman ja Runeberg kuvattuina
Nuutajärven maljakoissa. Kuva on Suomen
lasimuseon julkaisemasta Markku Annilan
kirjasta Vanhat lasini.
 
Markku Annilan kirjassa ”Vanhat lasini” on kuva Runebergin ja Snellmanin kuvilla varustetuista maljakoista ja siinä kirjoitetaan, että ”maljakon valkoinen massa on väritön, mutta niin paljon minimaalisia kuplia, että näyttää opaalilta”.

Topeliuksen kuva Nuutajärven pokaali-
maljakon kyljessä. Korkeus noin 21 cm.
 
Oheisessa kuvassa on sama maljakko, mutta kuvassa on nyt satusetä Zachris (Zacharias, Sakari) Topelius, jonka syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta 14. tammikuuta. Suomen Rahapaja teki juhlarahan, mutta aika vähällä huomiolla merkkipäivä ohitettiin.

Satusedäksi tituleerattu Zachris tai Sakari
Topelius läpikuultavan valkoisen Nuutajärven
maljakon kylkeen maalattuna.

1900-luvun alussa Iittalan lasitehdas toi markkinoilla puristelasiset suurmieslasit, joissa esitellään Lönnrot, Runeberg, Snellman, von Döbeln, Adlercreutz, Topelius, Wilskman ja Mannerheim.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti