Vilkas Lasipäivä Riihimäellä

Suomen lasimuseo täyttyi eilen lauantaina lasiesineistä kiinnostuneista ihmisistä. Kävijöitä oli yli 2.000. Esineitä oli myymässä noin 50 yhdistyksen jäsentä, paljon enemmänkin olisi halukkaita tulossa myymään. Ostajia paikalle tuo laaja ja hyvätasoinen valikoima suomalaista lasituotantoa – missään muussa sisätapahtumassa ei ole näin runsasta lasiesineiden kattausta. Lasimuseon piha-alueilla kesäkuussa järjestettävässä Lasi- ja keräilytapahtumassa on myyjiä lähes sata, mutta siinä tapahtumassa myydään muutakin keräilytavaraa lasin lisäksi.

Kun paikalle tulee tosiostajia, jotka ovat valmiit maksamaan asiallisen hinnan haluamastaan lasiesineestä, niin tämä tarjoaa myyjille hyvän lähtökohdan. Lopulta kauppojen syntyminen on tietenkin kiinni siitä ovatko esineet juuri nyt haluttuja ja onko hinnoittelu kohdallaan.

Myyntipöydiltä löytyi eturivin muotoilijoiden laatuesineitä, mutta kovin paljon wow-esineitä ei näkynyt. Vanhaa, ennen 1900-lukua valmistettua, lasia ei kovin paljon ollut tarjolla. Suurin osa esineistä oli 1950-luvulla ja sen jälkeen valmistettuja, koska suurin osa ostajakunnasta etsii juuri niitä.

Lisää kuva Lasipäivältä julkaistaan tässä blogissa lähipäivinä.

Seuraavan kerran lasimuseolla myydään lasia lauantaina 9.6.

Tässä tapahtumassa paikkamaksu sisältää ison valmiiksi

pystytetyn pöydän, mutta pöytäliinat ovat myyjien mukanaan

tuomia. Tällä tavalla myyntipöydän valmiiksi saattaminen

käy nopeasti, vaikka myyjillä onkin 2 tuntia aikaa ennen kuin

ostajat tulevat.

Pieni osa Teemu Anttilan myyntivalikoimasta.

Oikealla Gunnel Nymanin Simpukka.

Pertti Mäkelä myyntipöytäänsä valmistelemassa.

Oiva Toikan rubiininpunainen Flora-kannu oli yksi

tapahtuman harvinaisuuksista.

Myös Helena Tynellin Onnenlehti

ruskeana on harvemmin tarjolla.

Toikan rubiininpunainen Flora-kannu.

Seppo Turkkilan valikoima melkein valmiina.

Riihimäen Lasin karahvit Ritva Karjalaisen pöydällä.

Jarmo Kaapan osasto alakerran luentosalissa.

Pasi Varton pöydällä suomalaisen taidelasin klassikoita.

Helena Tynellin rubiininpunainen Tuulimylly.

Värikäs valikoima Elisa Rannan pöydällä.

Kippolan veljesten myyntipöytä sisääntuloaulan parvella.

Suomen lasimuseon ystävien aktiivit Anita Elomaa

ja Sirkka-Liisa Löflund tutustumassa huutokauppa-

pöydän esineisiin.

Suomen lasimuseon ystävät ry huusi tämä tuopin

lahjoitettavaksi lasimuseon kokoelmiin. Tuoppi on

mahdollisesti valmistettu Nuutajärvellä, vaikka

kansi onkin saksalaisvalmisteinen.

Tapahtuman avauduttua yleisölle ei syntynyt mitään

tungosta, kun väki jakautui niin moneen paikkaan ja

suurin osa tuli vähän myöhemmin.

Jonkin verran oli tarjolla myös vanhaa lasia, vaikka sitä

keräävien määrä ei olekaan suuri. Myös puristelasiesineitä

oli tarjolla enemmän kuin mitä näissä valokuvissa näkyy.

Ritva Eskelisen ja Marja-Liisa Ässälän runsas myyntipöytä.

Takana oikealla Tiina Nordströmin

Pari-maljakko on Iittalan tuotantoa.

Satu Helpin monipuolista valikoimaa.

Alpo Koskisen osastoa.

Kumelan karahvi laseineen.

Pekka ja Raija Salon pöydällä laatulasia.

Näkymä Mikko Felinin pöydältä.

Jarmo Jaakkolan laadukasta valikoimaa.

Näkymä Heikki Rautiaisen myyntipaikalta.

 

Harvinaisen isokokoinen Humppilan vaasi.

 

Riihimäen Lasin vientitarroilla varustettu kokonaisuus

Myös tämän vuosituhannen taidelasiesineitä alkaa

tulla tarjolle tällaisiin myyntitapahtumiin. Oikealla

Johannes Rantasalon lasitaidetta.

Timo Sarpanevan kaadin laseineen ja Kaj Franckin

muotoilema kaadin laseineen.

Taina Vuorelan myyntipöytä.

Paljon enempää kävijöitä ei myyntipöytien välisille

käytäville mahdu. Etualalla Esa Tarkan osasto.

Kaksi yötä Lasipäivään

 

Ylihuomenna lauantaina 27.1.2018 vietetään Lasipäivää

Riihimäellä, missä Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää

perinteisen laatulasin myyntitapahtuman.

Lasia Antiikki & design –lehdessä

Antiikki & design 1/2018

–numeron kansi.

 

Antiikki & design -lehti täyttää tänä vuonna 25 vuotta: 1993 lehti alkoi ilmestyä nimellä Antiikki ja vuodesta 1995 alkaen nimi oli kahdenkymmen vuoden ajan Glorian Antiikki. Vuonna 2015 tapahtuneen kustannusfirman vaihtumisen myötä nimi muuttui muotoon Antiikki ja design. Hiljattain ilmestyneessä Antiikki & design –lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa on jonkin verran myös lasiasiaa. Perinne elää –sarjassa on julkaistu kolmen aukeaman juttu lasimuotoilija Sini Majurista ja hänen työskentelystään Marja Hepo-Ahon ja Kari Alakosken lasihytissä Riihimäellä.

Kotimaisia lasisia tuikkulyhtyjä.

Antiikki-lehdessä arvuuteltiin vuonna 1993 mitkä voisivat

olla huomisen antiikkia. Lehti veikkasi oikein ainakin

kaksi asiaa: Muumiastiat ja Markku Salon taidelasiesineet.

Muotoilija Harri Koskinen on kuratoinut

EMMAn katseluvaraston näyttelyn,

jossa on esillä noin 600 Tapio

Wirkkalan ja Rut Brykin teosta.

Lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski ja lasimuotoilija

Sini Majurin työskentelevät Mafka&Alakosken lasi-

hytissä, joka sijaitsee Riihimäen Lasin entisessä

teollisuuskiinteistössä.

Sini Majuria ympäröivät hänen

suunnittelemansa Viidakko-maljakot.

Lukijoiden kyselypalstalla Suomen lasimuseon

Kaisa Koivisto vastaa kysymykseen hyvin

erikoisesta maljasta.

Lasinkeräilijän Blogi täytti 7 vuotta

Tämä blogin ensimmäinen postaus eli blogikirjoitus julkaistiin 19.1.2011 ja siinä vain kerrottiin blogin avautumisesta. Ensimmäinen varsinainen juttu julkaistiin 20.1.2011 otsikolla ”Lasinkeräilijän vuosi alkoi kaapelitehtaalla”.  Eli hyvin samanlaisin rutiinein alkoi tämäkin vuosi.

Blogger-julkaisualustalla nuo arkistossa olevat vanhat kuvat pakkautuvat niin pieniksi tiedostoiksi, ettei lasiesineiden hintalapuista saa enää selvää.

Julkaisuja on kertynyt 7 vuoden aikana melkein 1700 kappaletta. Kaikkein luetuin juttu on ollut 24.9.2014 julkaistu ”Millä saa lasiastian puhtaaksi?”. http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2014/09/milla-saa-lasiastian-puhtaaksi.html

Sitä on käyty lukemassa yli 4300:lla eri selaimella ja aiheesta näyttää käytävän aina silloin tällöin keskustelua erilaisissa facebook-ryhmissä.

Viikko Lasipäivään

Huutokaupan kohde no 58: Kanooppi, taide-esine,

Markku Salo, 2009, Nuutajärvi. Sininen, kansi

vihertävä, metallijalka, 80 x 80 x h 270 mm.

Sign: Markku Salo Nuutajärvi 2009.

 

Lauantaina 27.1. vietetään Suomen lasimuseossa Riihimäellä Lasipäivää klo 10 – 15.

 

Suomalaisen lasituotannon keräilijöiden ja muiden ihailijoiden vuosi käynnistyy perinteiseen tapaan Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämässä Lasipäivässä, joka järjestetään lauantaina 27.1.2018 klo 10 – 15 Riihimäellä.

Huutokaupan kohde no 9: Pajunlehti, taide-esine

KF 210. Kaj Franck, Nuutajärvi. Kirkas/violetti

lev. 235 mm. Sign: K. Franck Nuutajärvi Notsjö -57.

Paikalla on noin viisikymmentä yhdistyksen jäsentä myymässä lasiesineitä. Myyjien joukossa on alan ammattilaisia ja myös tavallisia keräilijöitä. Tapahtumassa käy vuosittain koko päivän aikana yli 3.000 lasiesineistä kiinnostunutta kävijää ostamassa tai vain ihailemassa suomalaisen taideteollisuuden tuotteita.

Ostamisen ja myymisen lisäksi tapahtuma toimii lasiesineistä kiinnostuneiden tapaamispaikkana, missä mukava keskustella muiden samanmielisten kanssa.

Huutokaupan kohde no 26: Maljakko ja seinälautanen

a) maljakko kirkas/käsinmaalattu 1940-luku, Kauklahti,

145 x h 135 mm b) seinälautanen opaalilasia /

käsinmaalattu Helinä Pitkänen, 1940-luku, Kauklahti,

285 x h 40 mm, sign: HP.

 

Tarjolla esinetunnistusta ja lasihuutokauppa

 

Museon ja yhdistyksen asiantuntijat tunnistavat tapahtumavieraiden mukanaan tuomia lasiesineitä, joita voi yhdellä henkilöllä olla mukanaan korkeintaan 3 kpl. Tämä erittäin suosittu palvelu on maksutonta ja esinetunnistusta on tarjolla klo 10 – 12. Kyse on nimenomaan lasiesineen muotoilijan ja valmistajan tunnistamisesta, mutta ei hinta-arvion antamisesta.

Huutokaupan kohde no 17: Joulukuusen jalka

1930-luvun lopulta, Kauklahti, vihreä, 150 x h 200 mm.

 

Lasipäivä huipentuu klo 14 – 15 järjestettävään huutokauppaan. Kuvallinen huutokauppaluettelo on julkaistu tammikuun alussa yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa www.suomenlasimuseonystavat.fi

Päivän aikana museomyymälässä myydään runsaan kirjavalikoiman lisäksi poistoeriä tarjoushinnalla ja samalla voi tutustua Suomen lasimuseon perusnäyttelyyn ilmaiseksi. Tapahtumaan ei ole sisäänpääsymaksua ja paikoituskin on ilmainen.

Huutokaupan kohde no 13: Arima-pullo 1885,

sammalenvihreä, 150 x 150 x h 300 mm.

Pullon sivussa teksti: Arima 1885.

 

Lasimuseo on huoltoseisokin vuoksi suljettuna tavalliseen tapaan tammikuun ajan ja on yleisölle avoinna vain Lasipäivänä 27.1.

Valokuvia aikaisempien vuosien tapahtumista voi katsoa tämän blogin arkistosta jokaisen tammikuun kohdalta tai googlettamalla ”Lasinkeräilijän Lasipäivä”.

Huutokaupan kohde no 6: Suomalainen mahapullo

tuohisuojuksessa, 1800-luvun puolivälin vaiheilta

(tai ehkä jopa 1800-luvun alusta). Ruskea, korkeus 300 mm.

 

Riihimäen rautatieaseman edestä pääsee lasimuseolle tunnin välein klo 9:45 alkaen bussilla no 2. Matkan hinta on 2 euroa. Rautatieaseman vieressä on matkakeskus, jonne tulevat kaukoliikenteen linja-autot.

http://www.riihimaki.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/02/Paikallisliikenteen_aikataulujulkaisu_1-2018.pdf

 

Huutokaupan kohde no 16: Lumitähti, uniikki esine,

Nanny Still, 1971, Riihimäki. Sininen/vihreä,

170 x h 115 mm

Nuutajärven lasiakatemia Puoli Seiskassa

Lasinpuhaltajamestari Eelis Kankainen puhaltaa

filigraanilasia ja nuoremman polven puhaltajat

seuraavat.

 

Viime vuoden lopulla käynnistyi Nuutajärven lasikylän kulttuurisäätiön johdolla Lasiakatemia-hanke, jossa siirretään lasialan osaamista uudelle tekijäpolvelle. Marras-joulukuun jaksolla perehdyttiin filigraanitekniikkaan. Ylen Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Regina Rask kävi kuvaajan kanssa paikan päällä ja eilen 19.1. esitettiin noin 4 minuutin juttu Nuutajärveltä. Jakso on katsottavissa Yle Areenassa vuoden ajan:

https://areena.yle.fi/1-4256904?autoplay=true

Lasiakatemiasta on julkaistu juttu tässä blogissa 27.11.: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2017/11/uutta-filigraanilasia-nuutajarvelta.html

Eelis Kankainen työskenteli Nuutajärvellä 46 vuotta

ja ehti työskennellä monen eturivin muotoilijan kanssa.

Filigraanilasiesine keskentekoisena.

Lasinpuhaltajamestari Jaakko Liikanen muotoilee

lasiesinettä samalla kun Paula Pääkkönen puhaltaa

lisää ilmaa esineen sisälle.

Jaakko Liikanen kertoo hänelle olevan kunnia-asia

jakaa osaamista ja tietoa nuoremmille puhaltajille.

Pienestä ”postista” alkaa isonkin lasiesineen valmistaminen.



Muotoilija ja lasinpuhaltaja Paula Pääkkönen kertoo,

että parhaiten oppii seuraamalla itseään parempien

puhaltajien työskentelyä ja kuulemalla heitä.

New finnish glass –kehittämishanke tähtää suomalaisen

taidelasia parempaan tulevaisuuteen, kertoo Nuutajärven

lasikylän kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Lotta Skaffari

Nuutajärven lasimuseo Prykärissä.