Lasimuseossa avattiin Accident-näyttely

Riihimäellä sijaitseva Suomen lasimuseo otti

avajaisvieraat vastaan kukkaloistossaan 19. toukokuuta.

 

Museon sisääntuloaulan sivuun on koottu Helena Tynellin

esineitä vitriiniin hiljattain edesmenneen taiteilijan muistoksi.

Accident-näyttelyn juliste iso salin sisäänkäynnin vieressä.

 

10 lasintekijää Riihimäeltä, Nuutajärveltä ja Helsingistä osallistuu näyttelyyn teossarjoillaan tai installaatioillaan. Hanke on erityislaatuinen eri paikkakunnilla toimivien lasitaitelijoiden yhteistyöprojekti, eikä vastaavaa ole aikaisemmin järjestetty.

Accident-teema näkyy teoksissa tapahtumina, yllätyksinä ja tarinoina. Sattuma, tuntemattoman kohtaaminen ja ajassa eläminen sysää lasintekijät tutkimaan maailmaa uusin silmin.
Näyttely tuo esiin taidelasia tuoreesta ja erilaisesta näkökulmasta. Töiden taustalla liikkuvat ideat, tekijät ja teosten valmistumisprosessien avaaminen katsojalle tekee tunnetuksi tämän päivän lasintekijöiden maailmaa. Näyttelytyöt ovat sisällöltään perinteisestä poikkeavia. Yhtenä näyttelyn haasteena on etsiä lasitaiteelle uutta yleisöä ja erilaisia tapoja kohdata taide ja taiteilijat. Näyttelyssä on esillä myös videoteos, joka kuvaa teosten syntymisen taustaa, valmistumista ja tekijöitä. Video toimii omana teoksenaan, sen tarkoitus on saada yleisö näkemään muutakin kuin työn tulokset.
Näyttelyyn liittyen museossa järjestetään taiteilijaesittelyitä ja ohjelmallisia teemapäiviä. Tulossa on muun muassa Viinipruuvi lasimuseolla sekä Accident-teemaiset lasinpuhalluspäivät Riihimäellä ja Nuutajärvellä lasinpuhaltajien seurassa. Tapahtumat avaavat katsojille lasin maailmaa pintaa syvemmältä.
Taiteilijat: Alma Jantunen, Johannes Rantasalo (Lasisirkus), Kaappo Lähdesmäki, Maria Jutila, Kimmo Reinikka, Joonas Laakso, Toni Kokkila, Helmi Remes (Osuuskunta Lasismi) sekä Susanne Koskimäki ja Matti Vilppula.

 

Kuvia näyttelyesineistä julkaistaan tässä blogissa myöhemmin. 

 
ACCIDENT – 10 suomalaista lasitaiteilijaa
20.5.–31.12.2016 Suomen lasimuseon isossa salissa

Näyttelyn avajaisiin oli tullut mukavasti väkeä.

Näihin tilaisuuksiin kutsutaan aina mm. kaikki

Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsenet.

Riihimäen kaupungin tervehdyksen esitti kaupungin-

hallituksen puheenjohtaja Tommi Räty ja näyttelyn

avasi Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö.

Seinälle heijastetaan Metropolia ammattikorkeakoulun

opiskelijoiden tekemä videoteos, joka kuvaa esillä olevien

teosten syntymisen taustaa, valmistumista ja tekijöitä.

 

Lasitaiteilijat rivissä kuuntelemassa avajaispuheita.

Etualalla Matti Vilppulan No Enter, joka on valmistettu

Lasikomppaniassa Nuutajärvellä tänä vuonna.

Heikki Viinikainen ja Johannes Rantasalo.

 

Suomen lasimuseon ison salin avajaistunnelmaa.

Alma Jantusen upea Väribaari on valmistettu

Lasisirkuksessa Nuutajärvellä tänä vuonna.

Karhulan art deco –malja

Göran Hongell on muotoillut tämän azurinsinisen

maljan vuonna 1932 ja sitä on valmistettu myös

merenvihreänä ja värittömänä. Maljoja on koristeltu

lukuisin erilaisin kaiverruksin.

 

 

Toukokuussa on ollut lämmintä ja välillä on sadellut eli luonnon kannalta melko ihanteellista säätä. Etelä-Suomessa viljat on kylvetty hyvissä ajoin, joten voidaan odottaa hyvää satoa. Oheisessa Karhulan lasitehtaan valmistamassa maljassa on kuvattu viljantähkiä ja kukkia art deco –ornamenttikuvioiden kera.



Viljalaji on todennäköisesti ohra, mutta

kukan lajinmääritys on vaikeampi tehtävä.

 

Göran Hongell, malja no 9356, Karhula 1932.

 

Lasimuseon ystävät Pohjanmaalla, osa 1

Suomen lasimuseon ystävät ry teki retken Pohjanmaalle 5. - 6.5. ja retkelle osallistui reilut 40 jäsentä. Tilausajobussi lähti Helsingistä varhain aamulla ja lisää matkalaisia poimittiin Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Hämeenlinnasta, Iittalasta ja Tampereelta. Matkapäivinä oli tämän vuoden ensimmäiset lämpimän aurinkoiset kesäpäivät. Ensimmäinen vierailukohde oli Lebellin kauppiaantalo Kristiinankaupungissa.

Ensimmäisen kauppiastalon rakennutti 1720-luvulla Casper Lebell, alunperin puolalainen sotavanki, joka vapautettiin ja sai oikeuden harjoittaa kauppaa Kristiinankaupungissa. Perheen arvovalta ja vauraus kasvoivat pojan, Casper Lebell nuoremman, myötä. Hän nousi luottamusta nauttivaksi porvariksi ja loi omaisuuden viemällä maasta tervaa ja puutavaraa sekä tuomalla suolaa. Casper Lebell nuorempi rakennutti nykyisen talon v. 1762. Talossa asui kolme Lebellien sukupolvea ja kaksi sukuun avioitunutta Holmströmin sukupolvea, kunnes talo siirtyi toisiin käsiin. Lebellin kauppiaantalo on toiminut museona vuodesta 1939.

Museon perustaja Tyra Borg (1872 - 1948) oli suuryrittäjä Antti Ahlströmin ja Eva Holmströmin tytär. Eva Holmström oli Lebellin suvun jälkeläinen. Käydessään Rantakadun talossa kerran 1930-luvulla, tietoisena esi-isiensä asuneen täällä, Tyra Borg kertoi spontaanisti päättäneensä: ”Tähän minä perustan museon”. Määrätietoisesti ja sinnikkäästi hän toteutti visionsa. Vuonna 1936 Tyra Borg osti kiinteistön, joka silloin oli perintönä joutunut De Gamlas Hem -yhdistyksen omistukseen. Hän lahjoitti sittemmin kiinteistön Svenska Odlingens Vänner -nimiselle järjestölle sekä perusti museon hallitsijaksi säätiön. Vuosina 1936 - 38 tehtiin restaurointi- ja korjaustyöt. Tyra Borg itse tarkisti kaikki hankinnat, jotta häntä ohjaava perusajatus toteutuisi; Lebellin kauppiaantalon tuli olla ”tyylihistoriallinen museo joka kuvastaa porvarisperheiden elämää”.

Lue kohteesta lisää:

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/84-lebellin-kauppiaantalo
http://edu.krs.fi/museo/suomi/lebell/lebell_kokoelma.html
http://kuriositeettikabi.net/numero12/PDF/saloluoma.pdf

SLMY:n retki suuntautui tällä kertaa kotimaiseen kohteeseen Pohjanmaalle.

Bussi jätettiin Merikadulle, josta oli lyhyt kävelymatka vierailukohteeseen.

Sisäänkäynti Rantakadulta Lebellin kauppiaantalon museokortteliin.

Lasimuseon ystäviä museokorttelin sisäpihalla.

Kortteliin kuuluvassa Felenin talossa on esillä kolme lasikokoelmaa:

Jacob Seelan, Marina Donnerin ja Carl Sjöblumin kokoelmat.

Tässä huoneessa on Seelan ja Donnerin lahjoittamat lasiesineet.

Jacob Seelan lahjoittamat vanhat lasiesineet on nähtävällä tässä vitriinissä.

 

Moni museo olisi ollut halukas ottamaan vastaa turkulaisen

Seelan kokoelman, mutta kun ehtona oli se, että esineet täytyy

laittaa esille, eikä varastoon, niin kohteeksi valikoitui Lebellin

kauppiaantalon museo Kristiinankaupungissa.

Jacob Seelan kokoelman esineistä on olemassa käsin

ruotsiksi kirjoitettu luettelo pienin piirroskuvin havainnettuna.

 

Vanhaa suomalaista lasia Jacob Seelan kokoelmasta.

Vanhaa suomalaista lasia Jacob Seelan kokoelmasta.

Johannislundissa valmistettu Kukkopullo.

Vanhaa suomalaista lasia Jacob Seelan kokoelmasta.

 

SLMY:n hallituksen jäsen Juhani Rinne ihailee Seelan kokoelmaa.

Tourulan lasitehtaan pulloja.

Oletettavasti Nuutajärvellä valmistettu pullo.

Tuorsniemen lasitehdas toimi Porissa 1781 – 1868.

Tässä siellä valmistettuja Vapaamuurarilaseja.

Samassa huoneessa toisessa vitriinissä on Marina Donnerin lahjoittama lasikokoelma.

Nuutajärven filigraanilasia tehtaan kultakaudelta 1800-luvun puolivälistä.

Viinan säilytykseen tehdyt viinakala ja -koira eli Fyllehund.

Kaunislinjainen mortteli sauvoineen on valmistettu

sinivihreästä lasista. Morttelin muodot löytyvät monesta

myöhemmin valmistetutusta maljakosta.

Felenin talossa on myös Carl Sjöblumin lahjoittama

lasikokoelma. Sjöblum johti museon toimintaa viiden

vuosikymmenen ajan vuodesta 1945 alkaen.

Vanhoja lasiesineitä Carl Sjöblumin kokoelmasta.

Vanhoja lasiesineitä Carl Sjöblumin kokoelmasta.

Vanha säilytysastia Carl Sjöblumin kokoelmasta.

Vanhoja lasiesineitä Carl Sjöblumin kokoelmasta.

Vanhoja lasiesineitä Carl Sjöblumin kokoelmasta.

Vanhoja lasiesineitä Carl Sjöblumin kokoelmasta.

Vanhoja lasiesineitä Carl Sjöblumin kokoelmasta.

Etsaamalla koristeltu vanha viinapullo.

Näin kauniita muotoja ei taida enää löytyä mistään viinipullosta ?

Vanhoja lasiesineitä Carl Sjöblumin kokoelmasta.

1952 käyttöön otetut long drick -kertakäyttöpullot

uusintavat tätä muotoilua.

Upea kristallivalaisin Felenin talon katossa.



Hieno peili Felenin talon eteisessä.

Lebellin talon yläkerran barokkihuoneeseen astuessa kohtaa tämän näkymän.

Vanhoja säilytysastioita.

Tämän vanhan jalallisen lasimaljan muodot ovat

toistuneet monessa 1900-luvun lasiesineessä.

Vanhoja astioita Lebellin talossa.

Kun aurinko ei paista ikkunoista silmiin, huomaa että koira lattialla

onkin puusta veistetty. Opas oikealla kertoo talon historiasta.

Paljon vanhoja lasiesineitä piilossa lasikaapissa.

Etsauskoristelun mukaan pullolla on ikää jo melkein 170 vuotta.

Välineet rattoisaan illanviettoon.

Interiööri Lebellin talosta.

Lebellin kappiaantalon toisen kerroksen barokkihuoneen

katossa on alkuperäinen kattomaalaus.

Vihreä kaakeliuuni on vanhimpia Suomessa säilyneitä.

Sikareiden tarjoiluastia.

Satulli (schatull) on säilytyskirstu. Silloin tällöin huutokaupoissa

näkee myytävänä 3 – 6 pullon lukittavia kirstuja. Tässä baarikaapin

esiasteessa on kultamaalauksin koristeluja pulloja.

Takana näkyvästä seinäkaapista löytyi salalokero !

Vanhan seinäkaapin kaikki pinnat on koristeltu upeasti.

Näkymä Lebellin talon keittiöstä.

Monenlaisia talousastioita.

Suurikokoinen savimalja.

Kristiinankaupungista matka jatkui kohtia Pirttikoskea, josta myöhemmin lisää.