Lasinkeräilijän Blogi

tiistai 25. syyskuuta 2018

Kaksi Vesannon maljakkoa

Värittömästä lasista Iittalassa puhalletut Erkki

Vesannon suunnittelemat maljakot, jotka olisivat

melko yksinkertaiset ilman kaiverruskoristelua;

koristelu tekee niistä upeat.

Vuosi sitten kesällä oli Erkki Vesannon tuotantoa esillä Suomen lasimuseossa Riihimäellä ja Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017 oli artikkeli Vesannosta sekä kuvallinen luettelo hänen laajasta tuotannostaan. Oheiset maljakotkin olivat siihen asti anonyymejä Iittalan esineitä, mutta nyt niiden tiedetään olevan Vesannon muotoilemia.

Viime vuonna Erkki Vesannon näyttelystä oli pari julkaisua tässä blogissa:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/06/erkki-vesanto-muotoilijan-elamantyo.html

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/09/kierros-erkki-vesannon-nayttelyssa.html

Erkki Vesannon muotoilema

Iittalassa valmistettu maljakko.

Erkki Vesannon muotoilema

Iittalassa valmistettu maljakko.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Kauklahden maljoja

Vasemmalla malja 7315, joka oli tuotannossa 1928

alkaen ja vielä vuoden 1939 luettelosta se löytyy.

Oikealla malja 7316, joka oli Kauklahden luetteloissa

1928 alkaen ja Riihimäen luettelossa 1939 alkaen.

Kauklahden lasitehtaan tuotannosta kiinnostuneiden harrastusta helpotti Espoon kaupunginmuseon viime vuonna julkaisema Lasin aika –teos ja saman niminen hieno näyttely WeeGee –näyttelykeskuksessa 2016 – 2017.

Monia Kauklahdessa valmistettuja malleja valmistettiin myös Riihimäellä sen jälkeen kun Kauklahden tehdas suljettiin 1952 ja osin myös jo ennen sitä. Ainakin oheisen kuvan värillistä maljaa tehtiin Riihimäellä pitkään.

Tämän malja mallinumero on sama kuin ylemmässä

kuvassa olevan vasemmanpuoleisen. Ilmeisesti ne

on valmistettu samalla muotilla ja sen jälkeen tuon

ylemmässä kuvassa olevan maljan suuaukko on käsin

muotoiltu avautuvaksi. Kauklahden luetteloissa vuodesta

1928 alkaen ja Riihimäen Lasin luettelossa vuodesta 1939.

Kauklahden lasitehtaan osakepääomaa piti korottaa uuniremontin vuoksi1927 ja silloin perustettiin uusi yhtiö toimintaa harjoittamaan. Sen toimitusjohtajaksi tuli Riihimäen lasin perustajan Mikko Kolehmaisen poika Vilho Kolehmainen. Vuonna 1941 Kauklahdesta tuli Riihimäen lasin kokonaan omistama tytäryhtiö.

Vanhimmissa esineissä on massaleimana Köklaks,

sen jälkeen Köklaks – Kauklahti.

Kaksikielisestä nimestä luovuttiin 1935.

torstai 20. syyskuuta 2018

Nanny Stillin Rex-malja

Nanny Stillin Rex-sarjan maljoja on kahta kokoa,

tämä on niistä pienempi; sen halkaisija on

16 cm ja korkeus 10 cm.

Oheinen tyylikäs malja on Nanny Stllin muotoilema Rex-sarjan malja. Muotoilijan luonnoksissa sarjan nimi on Rex-vienti, koska se oli suunniteltu Riihimäen Lasin vientituotteeksi. Malja löytyy tehtaan vientikuvastosta vuosina 1965 – 1967. Rex-lasistoon kuului mm. kaksi eri kokoista maljaa, kaksi jääpala-astiaa, shampanjajäähdytin, kaksi karahvia, kaksi maljakkoa sekä lasit erilaisille juomille.

Maljan muodot synnyttävät mielleyhtymiä eräiden

muiden suomalaisten muotoilijoiden töihin. Sitähän

populaarikulttuuri ja muu käyttötaide pitkälti on;

assosiaatioiden hyödyntämistä.

Sivu Riihimäen Lasin vientikuvastosta 1965 – 1967:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/08/riihimaen-lasin-vientikuvasto.html

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Sarpaneva-näyttelyn viimeinen viikko Designmuseossa

Timo Sarpaneva: Lasiveistos.

Designmuseon laaja ja kattava näyttely Timo Sarpanevasta tuo esille ennenäkemätöntä materiaalia Sarpanevan uran varrelta: lahjakkaan graafisen taiteen opiskelijan oppilastöitä, painokangas- ja tekstiilimalleja ja paljon sellaista materiaalia, jota ei ole aiemmin ollut esillä. Näyttelyssä on esillä myös Sarpanevan keskeiset lasiteokset kuten Kajakki (1954) ja Orkidea (1954). Näyttelyssä nähdään myös Montrealin maailmanäyttelyyn vuonna 1967 toteutettu suurikokoinen Ahtojää teos, jossa Designmuseon versiossa on esillä 210 lasiosaa. Näyttelyssä taiteellisen työskentelyn rinnalla nähdään monipuolinen otos hänen käyttöesineistöään.

Näyttelyn keskeisenä materiaalina on Marjatta Sarpanevan kuvaamat ainutlaatuiset videotallenteet Timo Sarpanevasta. Niissä ollaan eri lasihyteissä, tehtailla ja tuttujen ihmisten seurassa: Iittalassa, Nuutajärvellä ja Muranossa Venetsiassa; Helsingissä ja Washingtonissa. Lisäksi materiaaleissa on haastattelunauhoja, joissa Sarpaneva kertoo omasta työstään ja teoksistaan. Aalto Yliopiston elokuvaleikkauksen professori Anne Lakanen on editoinut näyttelyssä käytetyt projisoinnit ja filmit.

Näyttelyn avautumisesta oli juttu tässä blogissa 24.3.: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/03/timo-sarpanevan-nayttely-avautui.html

Näyttely on esillä viimeisen päivän auki tulevana sunnuntaina 23.9.