Tipatonta tammikuuta

Viinan vaaroista humoristisesti valistaen.

 

Tipaton tammikuu järjestettiin Suomessa tiettävästi jo vuonna 1942, jolloin Propaganda-Aseveljet -järjestö markkinoi Tipaton tammikuu -kampanjan ja sen toiminnan seurauksena joulukuussa 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi. Näin tietää Wikipedia.

Tästähän se lähtee – ryyppylasi eli

viinapikari kädessä ja ”Kippis !”.

 

Moni on nytkin tammikuun alussa aloittanut tipattoman tammikuun tai laihdutuskuurin. Uudenvuoden lupaukset kestävät aikansa.

”Kuinkahan äijän käy ?” -

vastaanotto ei taida olla sydämellinen.

 

Ovatko oheiset maalaamalla koristellut lasit Kumelan lasitehtaan vai Riihimäen Lasin valmistamia ja mille vuosikymmenelle ne sijoittuvat – onko jollain tietoa ?

”Huomenna teen parannuksen” lukee lasin kuvatekstinä.

Kuva-aihe on sama kuin edellisessä, mutta teksti on

toinen: "Vielä tästä noustaan". Kuvat ovat identtiset,

joten onkohan käytössä ollut sapluuna (sabloni) ?

Antiikkivuosi alkoi Kaapelilla

Läpi tuulen ja tuiskun vaelsivat tänään vanhojen tavaroiden harrastajat Helsingin Kaapelitehtaalle. Joulutauon jälkeen oli taas mukava tutkia myyntipöytiä. Tänään oli messut myös Kouvolassa ja viikonlopputapahtumia on myös Ylivieskassa ja Keuruulla. Kaapelin messut ovat avoinna huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

 

Ajan-Muisto tutulla paikallaan Kaapelitehtaan

Valssaamo-salin ovensuun vieressä.

Riihimäen Lasin Madonna-kynttilänjalka,

jossa naishahmo on hiekkapuhallettu/hapotettu.

Kumelan lasia, Erkki Käpin ja Sulo Tommolan

naisenkuvin koristeltuina.

Ajanviemää-liikkeen osastoa.

Toikan lintuja löytyy useilta osastoilta.

Vasemmalla Runar Engblomin malja

Wanhan Tammitorin osastolla.

Kirjakaupoissa on parhaillaan Ale, mutta

edullisia kirjoja löytyy myös Kaapelitehtaalta.

 

Vanhat korut ovat antiikkimessujen vakioartikkeleita.

Vanhoille peltipurkeille ja säästölippaille löytyy keräilijöitä.

Tämän sanottiin olevan Björn Weckströmin

muotoilema pikkumalja.

Johannes Rantasalon taidelasiesine ja

taustalla tummanpunainen Helanderin

veljesten Humppilan (vanhan) lasitehtaan

tuote.

Tolkontiikin valikoimaa Kaapelitehtaan Puristamo-

salin ovensuussa heti sisäänkäynnin vieressä.

Jarkki Jaakkolan esineitä samalla osastolla.

Iittalan lasitehtaan ammattiosasto on antanut

tämän raskaan lasiesineen lahjaksi vuonna 1956.

Hongellmaisia vaikutteita, mutta taitaa kuitenkin

olla lasinpuhaltajan ja hiojan yhteistyön uniikki tulos.

Jussi ja Toivo Niskakosken myyntipöytää.

Kaj Franckin punaisia lasiesineitä.

Ars Julikan osastoa.

Lysteri- eli myrkkylasia.

Markku Salon ja Oiva Toikan muotoilemia esineitä.

Kodi-liikkeen osastoa.

Mistraalin pitkä myyntipöytä.

Aimo Okkolinin Riihimäen kaupungille

muotoilema Liekki.

Riihimäen vanhoja maljakoita Aarreaitan pöydällä.

Vanhaa lasiakin on tarjolla jonkin verran.

Tämän mallisia Helena Tynellin muotoilemia esineitä

näkee silloin tällöin, mutta tämä on harvinaisen iso-

kokoinen yksilö ja se löytyy Christines´s Design´in osastolta.

Lysterilasia netissä

Lysterilasilla on monta nimitystä Suomessa, kun siitä puhutaan myös hohtolasin ja myrkkylasin nimillä. Iittalan lasitehtaalla tällaista pintaa nimitettiin irisoiduksi. Valmiin lasiesineen (yleensä puristelasia) pinnalle levitettiin metallioksidia ja esine kuumennettiin uudelleen uunissa. Prosessissa syntyvä höyry oli myrkyllistä, siitä nimitys, mutta valmis lasiesine ei enää ole myrkyllinen. Joillakin vanhan kansan ihmisillä oli se käsitys, ettei myrkkylasiesinettä voinut käyttää elintarvikkeiden tarjoiluun. Suomalaiset lasitehtaat alkoivat valmistaa lysterilasiesineitä 1920-luvulla ja niitä valmistettiin vielä 1950-luvullakin.

Lysterilasiesineen väri riippuu siitä minkä värinen lasiesine alun perin oli sekä käytetyn oksidin koostumuksesta. Sinisistä ja punaisista esineistä tuli tummia, tumman lilan sävyisiä. Värittömistä lasiesineistä tuli oranssin punaisia.

Ruotsissa näistä esineistä käytetään nimityksiä lysterglas, amerikaglas ja karnevalglas. Englanninkielinen termi on carnival glass ja lasin pinnasta on käytetty termiä iridescent.

USA:ssa Fentonin lasitehdas alkoi valmistaa tällaisia esineitä 1908 ja siellä suosio alkoi hiipua jo 1920-luvun puolivälissä, mutta niitä valmistettiin vielä 1930-luvun alussa. Euroopassa suosio oli suurinta 1930-luvulla. Vieläkin tällaisia esineitä valmistetaan, mutta hyvin vähän.



 

Karhulan lasitehdas valmisti tanssi tai tanssijat –nimellä

tunnettua tuhkakuppia monesta erivärisestä lasimassasta

ja myös lysteroidusta lasista. Muita väriversioita löytyy

kirpputoreiltakin melko yleisesti, mutta tämä lysteri- eli

myrkkylasiversio on harvinainen. Miksikähän englannin-

kielistä termiä carnival glass ei aikanaan ole muokattu

suomeksi vaikka karnevaalilasiksi, sehän olisi ollut aika

kuvaava näille karnevalistisille värimuunnelmille.

Kuvakaappaus: http://www.carnivalglassworldwide.com/tanssi.html

Courtesy of Glen and Stephen Thistlewood.

Jotkut keräilijät ovat erikoistuneet lysterilasiesineisiin, mutta Suomessa niiden arvostus ei tällä hetkellä ole kovin laajaa. Englannissa ja USA:ssa on tällaisten lasiesineiden keräily paljon suositumpaa ja osa heistä kerää eri puolilla maailmaa tällä tekniikalla valmistettuja esineitä.

Glen ja Stephen Thistlewood ylläpitävät kansainvälistä nettisaittia alan harrastajille osoitteessa www.carnivalglassworldwide.com

He myös julkaisevat lysterilasiin liittyvää kirjallisuutta, esimerkiksi kuvastoja, joista löytyy myös Riihimäen, Karhulan ja Iittalan valmistamia lysterilasiesineitä.

Myös facebookissa he ylläpitävät ryhmää lysterilasiesineistä kiinnostuneille:

https://www.facebook.com/CarnivalGlassWorldwide

Lasipäivän huutokauppaluettelo on julkaistu



Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää perinteisen

Lasipäivän 21.1.2017. Tapahtuma alkaa klo 10.

 

Lauantaina 21.1. vietetään Suomen lasimuseossa Riihimäellä Lasipäivää, joka huipentuu huutokauppaan klo 14. Huutokaupan kuvallinen huutokauppaluettelo on julkaistu tapahtuman järjestävän Suomen lasimuseon ystävät ry:n nettisivustolla: https://asiakas.kotisivukone.com/files/suomenlasimuseonystavat.kotisivukone.com/tiedostot/huutokauppaluettelot/2017_SLMY_hk-luett_netti.pdf

Sivustolta löytyvät myös huutokauppaehdot.

Huutokaupassa on 77 kohdetta ja sen mielenkiintoisimpia kohteita ovat Helena Tynellin muotoilemat näyttelyesineet, jotka ovat hänen omasta kokoelmastaan.



      Huutokaupassa on monta kohdetta vuosi sitten edesmenneen

      muotoilija Helena Tynellin omasta kokoelmasta. Tässä niistä

      osa eli yhdeksän isokokoista uniikkia näyttelyesinettä.

Kouvolan antiikki- ja keräilymarkkinat ensi lauantaina

Tuulensuojan salien täydeltä antiikin, keräilyn, designin, retron ja vintagen hurmaa sekä menneen ajan nostalgiaa ja mummolan muistoja. Kauppiaiden valikoimissa lasia, keramiikkaa, koruja, rahoja, kirjoja, valaisimia, merkkejä, tekstiilejä, keittiöantiikkia, taidetta, kultaa, hopeaa...

Näytteilleasettajien osastoilla tarjolla keräilyn koko kirjo.

Kouvolan antiikki- ja keräilymarkkinat 7.1.17, Tuulensuoja, Hallituskatu 9, Kouvolan keskusta. Tapahtuma avoinna yleisölle lauantaina kello 10 - 16.

Aikuisten pääsymaksu 2 €. Alle 18-vuotiaat maksutta.

Lähde: www.kerailykuume.fi

Lasimuseo on suljettu tammikuun

Suomen lasimuseo Riihimäellä on suljettu huoltoseisokin vuoksi tammikuun, kuten aikaisempinakin vuosina. Kaksi poikkeusta kuitenkin on: loppiainen 6.1. ja Lasipäivä 21.1.

Suomen lasimuseo on poikkeuksellisesti auki Loppiaisena 6.1.2017 klo 10-18 Hetki kulttuurin ja kahvin parissa -teemalla. Suomen museoliiton koordinoima Yhteinen perintö -hanke on haastanut museot ympäri Suomen osallistumaan itsenäisyyden juhlavuoden 2017 avaukseen loppiaisviikonloppuna. 

Museoliiton haasteen mukaisesti lasimuseon haluaa vahvistaa ajatusta kulttuurista, taiteesta ja historiakokemuksista kaikkien yhteisenä voimavarana. Yhdessä koettuina ne jättävät muistijäljen, antavat näkökulmia ja edistävät hyvinvointia. Kahvinjuonti ja kahvikulttuuri yhdistyvät Suomessa esimerkiksi juhlahetkiin, vierailuihin ja vapaa-aikaan. Pop up   -kahvioon on koottu esimerkkejä sokerikoista ja kermakoista, jotka yleistyivät suomalaiskotien ensimmäisinä ’edustusesineinä’ 1800-luvun lopulla.

Erikoistarjous: Accident-näyttelyn pohjalta on ilmestynyt 144-sivuinen julkaisu (su-eng), jossa kerrotaan näyttelyn syntymisestä ja taiteilijat itse kertovat näyttelytöidensä taustoista ja sanomasta. Loppiaisena vielä viimeinen mahdollisuus nähdä upea näyttely - ja ostaa näyttelyjulkaisu erikoishintaan 20 €. Myös Salaisuus-lasimaalausnäyttely ja Tuija Sarantilan Kohti tietoisuutta -näyttely ovat nähtävissä vielä Loppiaisena.

Loppiaisena museoon on vapaa pääsy! Myynnissä monipuolisesti kirjallisuutta ja lasisia joulukoristeita.

  

Suomi 100 –lasiesineen muotoilukilpailu on ratkennut

100 lasissa, Suomi 100 –lasiesineen muotoilukilpailu on ratkaistu ja palkituille on ilmoitettu. Tulos julkistetaan 100 lasissa –näyttelyn avajaisten yhteydessä 17.5.2017.

Suomen lasimuseo kiittää muita kilpailuun osallistuneita. Nimimerkillä varustetut ehdotukset voi noutaa Suomen lasimuseolta Loppiaisena 6.1.2017 klo 10-18  tai tammikuussa arkipäivänä 20.1.2017 klo 15.30 mennessä. Museo on suljettu tammikuussa. Siksi museolle pääsee vain toimistoaikana toimiston ovesta arkisin 8-15.30.

Messut Kaapelitehtaalla ensi viikonloppuna

Uusi antiikki-, taide- ja keräilyalan tapahtumavuosi käynnistyy Helsingissä Kaapelitehtaalla tulevana viikonloppuna. Tapahtumaa on järjestetty Kaapelitehtaalla jo vuodesta 2001 lähtien ja se on tällä hetkellä pääkaupunkiseudun vanhin, samassa paikassa ja saman järjestäjän toimesta tuotettu alan messutapahtuma.

Puristamo- ja Valssaamosalit ovat taas täynnä antiikkiesineitä, taidetta, designia, retroa, lasia, astioita, hopeaa, koruja, kirjoja, postimerkkejä, postikortteja, rahoja, kunniamerkkejä, militariaa, vanhoja tekstiilejä, keräilyleluja, yms. vanhaa ja keräilyllistä tavaraa. Monimetalli Oy:n osastolla saa neuvontaa vanhojen hopeaesineiden ja korujen korjauksesta ja osastolla voi pientä korvausta vastaan puhdistuttaa korujaan.
 

Kaapelitehdas sijaitsee Ruoholahdessa osoitteessa Tallberginkatu 1 ja tapahtuma on avoinna yleisölle molempina päivinä klo 10 - 16. Tapahtumaan on pääsymaksu; aikuiset maksavat 8€ ja perhelipun saa 16 €:lla. Perhelipulla pääsee tapahtumaan kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-v. lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät tapahtumaan maksutta aikuisen seurassa. Molempina päivinä klo 14 - 16 pääsyliput myydään alennuksella, silloin aikuiset maksavat 6 € ja perheet 12 €.

 
Hima & Sali -ravintola palvelee messujen sisäänkäynnin vieressä Kaapelitehtaan muiden asiakkaiden ohella myös messuvieraita molempina tapahtumapäivinä tarjoten mm. lounasta asiakkaille. Kaapelitehtaan ympäristöstä löytyy myös viikonloppuna maksutonta paikoitustilaa messuvieraiden autoille.

HELSINGIN ANTIIKKI-, TAIDE- JA KERÄILYMESSUT 7.1. - 8.1.2017
Tapahtuman www-sivut löytyvät osoitteesta www.laatumessut.com/helsinki0117.htm