Lasipäivän huutokauppaluettelo on julkaistu

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää lauantaina 25.1.2014 perinteisen Lasipäivän lasimuseossa Riihimäellä ja tilaisuus huipentuu huutokauppaan klo 14 – 15. Kuvallinen huutokauppaluettelo on julkaistu yhdistyksen nettisivuilla: www.suomenlasimuseonystavat.fi Luettelossa on 69 kohdetta. Ohessa pari poimintaa myytävistä esineitä.




Lasipäivän 2014 huutokauppaluettelo löytyy netistä: http://www.suomenlasimuseonystavat.fi/tapahtumat/lasipaiva/menneet/2014_SLMY_hk-luettelo_web.pdf

Kansikuvassa on Huuto no 27 – Taidelasi Neptuna, Nanny Still, 1964, Riihimäen Lasi Oy vihreä, 125 x h 300mm

Huuto no 18 Taidelasi Akilleija, Kerttu Nurminen, 1974, Nuutajärvi
kirkas ja sininen filigraani, punainen pistefiligraani 300 x h 120mm
Signeeraus: Kerttu Nurminen Nuutajärvi Notsjö

Huuto no 62 Taidelasi lintu Kiikkuri, Oiva Toikka, 1976, Nuutajärvi
vihreä/sininen, nokka ruskea, 340 x h 300mm

Huuto no 6 Karahvi + korkki + 6 lasia, malli England
Riihimäen Lasi Oy, karahvi h 260 mm, lasit h 88 mm

Kirpputorilöytöjä

Blogin lukija Keski-Suomesta lähetti pari kuvaa kirpputorilöydöistään eli vieläkin voi tehdä edullisia löytöjä, jos vaan jaksaa kiertää etsimässä.



Riihimäen lasin valmistama Uusi Suomi -kolpakkotuoppi

Tässä blogissa julkaistiin kuva muutama päivä sitten Uusi Suomi –kaiverruksella varustetuista lasiesineistä. Yksi kuvan esineistä oli harvinaiseksi mainittu kahvallinen tuoppi. Samanlainen esine oli löytynyt SPR:n Kontti-myymälästä keskisestä Suomesta.



Riihimäen lasin valmistama Antti Salmenlinnan suunnittelema 7 veljestä -malja

Seitsemän veljestä –malja, tai seitsemän veljeksen malja, on esiintynyt tässä blogissa useamman kerran erilaisina versioina. Tämä yksilö löytyi edullisesti Lähetyskirpputorilta Savosta.

Helsingin antiikkimessut Kaapelitehtaalla ensi viikonloppuna

Pääkaupunkiseudun messuvuoden aloittaa perinteiseen tapaan Laatumessujen järjestämällä loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna valtakunnallisen antiikki-, taide- ja keräilyalan myynti- ja näyttelytapahtuman Kaapelitehtaan Puristamo- ja Valssaamosaleissa osoitteessa Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki. Tapahtuma on avoinna yleisölle molempina messupäivinä klo 10-16.

Myynnissä on esim. antiikkiesineitä, taidetta, designia, retroa, vintagea, lasia, posliinia, keramiikkaa, hopeaa, koruja, kelloja, rahoja, postimerkkejä, kortteja, militariaa, keräilyleluja, kirjoja, lehtiä, vanhoja tekstiilejä, yms. vanhaa keräilyllistä tavaraa. Mukana on näytteilleasettajia ympäri Suomea sekä nyt kauppiaita myös Ruotsista ja Virosta. Tapahtumaa on järjestetty Kaapelitehtaalla jo vuodesta 2001 lähtien, vuosittain ensimmäinen tammikuussa ja toinen syyskuussa tai lokakuussa.

 

 

Aikuisten pääsylippu messuille maksaa 8€ ja perhelippu 16€. Perhelipulla pääsee tapahtumaan saman perheen kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-vuotiaat lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät aikuisen seurassa maksutta tapahtumaan. Molempina päivinä klo 14-16 välillä pääsee tapahtumaan alennushinnalla; aikuiset maksavat silloin 6€ ja perhe 12€. Kahden päivän lippu lauantaina ostettuna maksaa +4€ lauantain lippuun. Sunnuntaina 12.1. pääsee 100 ensimmäistä kävijää messuille puoleen hintaan, eli 4€ / henkilö. Pääsylippujen myynti ovelta alkaa molempina messupäivinä klo 9.30.

Uusi Suomi –lasiesineitä

Noin kaksi vuotta sitten julkaistiin tässä blogissa juttu Uusi Suomi –sanomalehden teettämistä lasiesineistä, jotka on valmistanut Riihimäen lasi: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/02/uusi-suomi-lasiesineita.html
Ohessa on uusi kuva kolmen esineen sarjasta, jossa on pari harvinaisempaa esinettä.

Keskellä on harvinainen Uusi Suomi –karahvi, eikä oikealla olevan tuopin kaltaisia esineitäkään usein näe myynnissä.

Uusi variaatio teemasta: 7 veljeksen malja

Tässä blogissa on julkaistu useassa jutussa kuvia Antti Salmenlinnan muotoilemasta 7 veljestä maljasta. Edellinen tässä blogissa  julkaistu juttu tästä aihepiiristä löytyy netistä: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2013/12/kumpi-on-hienompi-osittain-hapotettu.html

Ohessa on kuva erikoisesta variaatiosta.
 

Tätä paria katsoessa vaikuttaa siltä, että ainoa ero on lasimassan värisävyssä; oikean puoleinen on vähän keltaisempi.

Kun maljat kääntää ylösalaisin, niin toisen pohjassa onkin yllätys. Jalustaosa onkin umpilasia, joka on hiottu tasaiseksi. Tällöin malja on oikeinpäin käännyttämä vakaampi, kun painopiste on alempana. Se on ehkä käytössä vähän käytännöllisempi, mutta se valmistukseen menee enemmän lasimassaa ja lisää kustannuksia aiheutuu pohjan hiomisesta. Olisiko aluksi tehty tällaisia kalliimpia ja sitten päädytty kevyempään ja halvempaan versioon ? Kuulemma myös värittömästä lasimassasta on tehty tällaisia ”umpijalustaisia” versioita, mutta harvinaisia nämä ovat.

Samasta lasimassasta on Riihimäen lasissa valmistettu muitakin esineitä. Vasemmalla on keskieurooppalaisen mallin mukaan tehty tarjoiluastia ja oikealla on Karjala-malja tai -maljakko.

Karhulan lasitehtaalla oli saman kaltainen lasimassa, mutta se on kuitenkin vähän tummempaa savulasia. Oikealla Hongellin muotoilema Puunhakkaaja-maljakko.

Karhu ja tähti esillä Tampereella muutaman päivän

Karhulan kauppalan teollista historiaa esittelevä näyttely Karhu ja Tähti on esillä Työväenmuseo Verstaassa Tampereella 7.1.2014 asti. Karhula on nykyään osa Kotkan kaupunkia.

William Ruth perusti tehdaskompleksin 1800-luvun lopulla ja myi tehtaat A.Ahlström Oy:lle 1915. Seuraavan vuoden alusta alkaen Karhula Oy:n johdossa aloitti insinööri Anders Kramer. Hän kehitti monialayrityksen kaikkia toimialoja ja lasiteollisuuden kehityksessä hän teki yhteistyötä Riihimäen lasitehtaan johdossa olleen A.P. Kolehmaisen kanssa. Vaikeina aikoina nämä kilpailevat yritykset siis jättivät kilpailun vähemmälle ja sopivat markkinoiden jakamisesta.

Vuonna 1932 Kramerin alaisuuteen Karhulan sekä Iittalan lasiteollisuuden johtajaksi tuli omistajasuvusta Hans Ahlström ja tästä alkoi Karhulan lasitehtaan nousu. Sota keskeytti hyvän kehityksen ja 1940-luvulla Kramer jäi eläkkeelle. Hans Ahlstömistä tuli vuorostaan Karhulan tehtaitten johtaja 1954. Heidän välissään tehtävässä toimi Harry Gullichsen.

Vuorineuvos Kramer toimi myös Kulosaari-yhtiön johtotehtävissä ja hän lahjoitti yhdessä vaimona kanssa Gunilla Jungin suunnitteleman hopeisen kolehtihaavin Kulosaaren kirkkoon 1936.

 

Tampereen Karhu ja Tähti -näyttelystä on julkaistu juttu tässä blogissa 26.11.2013 http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2013/11/karhulan-teollisen-historian-muistelua.html

 

Ohessa on kuva isosta (44 cm) kristallimaljasta, joka on tehty lahjaksi Kramerille. Se on hienosti hiottu ja reunan kuvio poikkeaa täysin myyntiin valmistettujen kristallimaljojen koristelusta.

 

Kermakkokimara-blogin osoite on vaihtunut

Vanhoja puristelasisia kermakoita esittelevä blogi on siirtynyt toimimaan blogspot-alustalla ja sen uusi osoite on www.kermakkokimara.blogspot.fi.
Kannattaa käydä sivustolla varsinkin jos etsii tunnistusapua jollekin puristelasista valmistetulle kermakolle tai sokerikolle.

Tapio Wirkkalan muotoilemia kermakkoja. Kuvaruutukaappaus: http://kermakkokimara.blogspot.fi/search/label/-Tapio%20Wirkkala