Antiikkikaupan asiantuntija Kari Toivonen tuli koko kansan tuntemaksi YLE TV1:n ohjelmasarjassa Antiikkia antiikkia. Hän tehnyt myös alan kirjoja ja toimittanut Kavalkadi-lehteä. Toivonen julkaisee myös antiikki-, taide-, matkailu-, keräily- museo- ja perinnerakentamisen aloja käsittelevää ilmaisjakelulehteä, josta on tähän mennessä ilmestynyt 2 numeroa nimillä Syyslehti 2011 ja Talvilehti 2011-2012.
torstai 5. tammikuuta 2012
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Kaksi lasimuotoilijaa esillä Designmuseossa
![]() |
| Markku Salo ja hänen töitään. Kuva Jani Kaila / Designmuseo. |
![]() |
| Anu Penttisen esineitä. Kuva Jani Kaila / Designmuseo. |
Perinteinen lasipäivä Riihimäellä 28.1.2012
Riihimäellä toimivan Suomen lasimuseon tukiyhdistys Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää perinteiseen tapaan lasipäivän lasimuseossa lauantaina 28.1. klo 10 - 15. Silloin museon vaihtuvien näyttelyiden salissa myydään lasiesineitä ja alan kirjallisuutta. Museoon on silloin vapaa pääsy ja samalla voi tutustua museon perusnäyttelyyn. Muuten museo on tammikuussa suljettu.
Lasipäivän aikana on tarjolla esineiden tunnistusta klo 10 - 12:30. Tilaisuus huipentuu huutokauppaan klo 13 - 14. Huutokauppaluettelo tulee nettiin tammikuun lähipäivinä: www.suomenlasimuseonystavat.fi, nyt siellä on nähtävillä vuosien 2005 - 2011 huutokauppojen kuvalliset huutokauppaluettelot.
Lasipäivän aikana on tarjolla esineiden tunnistusta klo 10 - 12:30. Tilaisuus huipentuu huutokauppaan klo 13 - 14. Huutokauppaluettelo tulee nettiin tammikuun lähipäivinä: www.suomenlasimuseonystavat.fi, nyt siellä on nähtävillä vuosien 2005 - 2011 huutokauppojen kuvalliset huutokauppaluettelot.
tiistai 3. tammikuuta 2012
Tukholmassa isot antiikkimessut helmikuussa
Tukholman Antiikkimessuilla 16.-19.2. on 250 näytteilleasettajaa: antiikkia, design-esineitä, taidetta, vintagea. Luettelo löytyy netistä: http://www.antikmassan.se/for-besokare/utstallande-foretag-2012, on siellä pari suomalaisfirmaakin. Stockholmmässanin hallit sijaitsevat Tukholman keskustan eteläpuolella Älvsjön rautatieaseman vieressä. Junamatka keskusasemalta vie 9 minuuttia. Pääsymaksu on 130 kruunua eli noin 15 euroa. Messujen oheisohjelma tulee nettiin lähempänä ao. ajankohtaa. Vuosi sitten Antikmässanin kävijämäärä oli 30.980, kasvua edellisvuodesta oli 29 %. Vaikka kävijämäärän suhteuttaa Suomen asukasmäärään ei täällä päästä lähellekään noita Ruotsin lukuja. Lisää netissä: www.antikmassan.se
maanantai 2. tammikuuta 2012
Uusi kirja suomalaisista lasimaljakoista
Keräilijän aarteet -kirjasarjaan on viime vuoden lopulla ilmestynyt uusi osa, joka esittelee suomalaisia lasimaljakoita. Vanhojen esineiden keräilyn suosiosta kertoo se, että muutamassa vuodessa on WSOY:n julkaisemassa kirjasarjassa ilmestynyt jo seitsemän teosta: Arabian astiastoja, Arabian kannuja, Arabian purkkeja ja pilkkumeja, Arabian kahvikuppeja ja mukeja, Kupittaan Savi, Suomalaisia juomalaseja ja nyt Suomalaisia lasimaljakoita.
Kirjassa esitellään pari sataa maljakkoa 1850-luvulta 1980-luvun lopulle. Pääpaino 1950-luvulla ja sen jälkeen valmistetuissa esineissä. Hyvät ja tarpeeksi isot valokuvat vievät leijonan osan sivujen pinta-alasta; kirja onkin helppolukuinen ja aikakauslehtimäinen, kun varsinaista leipätekstiä ei ole juuri lainkaan, vaan ainoastaan kuvia ja kuvatekstejä. Tämähän on ollut linja myös muissa Keräilijän Aarteet -sarjan teoksissa. Tässä suhteessa kirja eroaa esimerkiksi Suomen lasimuseon julkaiseman Lasitutkimuksia -sarjan teoksista, joissa pääpaino on tekstin sisältämällä tiedolla ja kuvia on niukemmin. Molemmille teostyypeille on omat käyttötarpeensa; kuviin painottuva kirja palvelee enemmän keräilyharrastuksensa alkuvaiheessa olevia ja paikkaa tutkimusjulkaisuissa vajaaksi jäänyttä kuvallisen informaation tarvetta. Pidemmälle keräilyharrastuksessa edennyt lukisi mielellään vähän enemmän tekstiä ja saisi näin enemmän informaatiota suomalaisen lasimuotoilun ja lasinvalmistuksen historiasta.
Kirjassa on myös kukkakimppujen historiaa sekä lasin ja leikkokukkien hoitovinkkejä. Kirjan näkökulma alistaa maljakot kukkamaljakoiksi, vaikka monet taidelasimaljakot ovat sellaisenaan tarpeeksi näyttäviä. Kuitenkin kukat vaikkapa Franckin Prisma-maljakossa tai Okkolinin Kullero-maljakossa näyttävät samalta kuin lihapullat täytekakun päällä. Tämän kaltaista tyylitietoutta olisi voinut lisätä kukkienhoito-ohjeiden oheen. Valitettavan usein näkee laatuhuutokaupoissakin taidelasimaljakoita, jotka on pilattu pitämällä niissä pitkään kukkia vaihtamatta vettä.
On haastavaa esitellä yhdessä pienessä kirjassa koko suomalaisen lasinvalmistuksen ajalta maljakoita. Todennäköisesti kirjan ostajakuntaa ajatellen on perusteltua painottaa sisältö 1950-luvulla ja sen jälkeen valmistettuihin esineisiin, vaikka tällöin jääkin varjoon paljon hienoja esineitä 1920, -30 ja -40 -luvuilta.
Erityisen hyvää kirjassa on lasisanasto, josta on paljon hyötyä keräilyharrastuksen alkuvaiheessa oleville. Teoksen lopussa on myös lyhyt luettelo suomalaisista lasimuotoilijoista, mutta siitä jää kyllä kaipaamaan muutamaa nimeä, esimerkiksi Runar Engblom, Jaakko Niemi, Yrjö Rosola, Antti Salmenlinna.
Toisaalta kirjasta puuttuu sisällysluettelo, jonka avulla voisi etsiä kirjasta kaikki tietyn suunnittelijan mukaan mahtuneet esineet. Nyt pitää selata koko kirja läpi, jos haluaa tietää onko kirjassa kuvaa vaikkapa Okkolinin majakka-maljakosta.
Vanhoista lasiesineistä tämän teoksen myötä kiinnostuva löytää kirjan lopusta kirjallisuusluettelon, jonka perusteella voi etsiä lisää tietoa oman paikkakuntansa kirjastosta, kirjakaupasta tai Suomen lasimuseon museomyymälästä: www.suomenlasimuseo.fi
Kirjan yllättävin yksittäinen uusi tieto löytyy sivultta 41, jossa on kuva lasimaljakosta, jota on yleisesti pidetty Arttu Brummerin suunnittelmana, mutta nyt tässä sanotaan, ettei se sitä olekaan. Perusteluja jää kaipaamaan, kun näitä on myyty laatuhuutokaupoissakin vielä viime syksynä Brummerin teoksina.
Kirjan ovat koonneet Kaisa Koivisto ja Sirpa Westerholm, jotka molemmat ovat tehneet myös muita teoksia tähän sarjaan. Kaisa Koivisto on urakoinut parin viime vuoden aika toden teolla: Riihimäen Lasin historiikki, Maailman kaunein eli Suomalaisen taidelasin kultakauden historiikki, Suomalaiset juomalasit ja tämä Suomalaiset lasimaljakot.
Kirjassa esitellään pari sataa maljakkoa 1850-luvulta 1980-luvun lopulle. Pääpaino 1950-luvulla ja sen jälkeen valmistetuissa esineissä. Hyvät ja tarpeeksi isot valokuvat vievät leijonan osan sivujen pinta-alasta; kirja onkin helppolukuinen ja aikakauslehtimäinen, kun varsinaista leipätekstiä ei ole juuri lainkaan, vaan ainoastaan kuvia ja kuvatekstejä. Tämähän on ollut linja myös muissa Keräilijän Aarteet -sarjan teoksissa. Tässä suhteessa kirja eroaa esimerkiksi Suomen lasimuseon julkaiseman Lasitutkimuksia -sarjan teoksista, joissa pääpaino on tekstin sisältämällä tiedolla ja kuvia on niukemmin. Molemmille teostyypeille on omat käyttötarpeensa; kuviin painottuva kirja palvelee enemmän keräilyharrastuksensa alkuvaiheessa olevia ja paikkaa tutkimusjulkaisuissa vajaaksi jäänyttä kuvallisen informaation tarvetta. Pidemmälle keräilyharrastuksessa edennyt lukisi mielellään vähän enemmän tekstiä ja saisi näin enemmän informaatiota suomalaisen lasimuotoilun ja lasinvalmistuksen historiasta.
| Näiden kahden kirjan aukeaman kuvissa näkee tekstin ja kuvien suhteen kirjassa. |
Kirjassa on myös kukkakimppujen historiaa sekä lasin ja leikkokukkien hoitovinkkejä. Kirjan näkökulma alistaa maljakot kukkamaljakoiksi, vaikka monet taidelasimaljakot ovat sellaisenaan tarpeeksi näyttäviä. Kuitenkin kukat vaikkapa Franckin Prisma-maljakossa tai Okkolinin Kullero-maljakossa näyttävät samalta kuin lihapullat täytekakun päällä. Tämän kaltaista tyylitietoutta olisi voinut lisätä kukkienhoito-ohjeiden oheen. Valitettavan usein näkee laatuhuutokaupoissakin taidelasimaljakoita, jotka on pilattu pitämällä niissä pitkään kukkia vaihtamatta vettä.
On haastavaa esitellä yhdessä pienessä kirjassa koko suomalaisen lasinvalmistuksen ajalta maljakoita. Todennäköisesti kirjan ostajakuntaa ajatellen on perusteltua painottaa sisältö 1950-luvulla ja sen jälkeen valmistettuihin esineisiin, vaikka tällöin jääkin varjoon paljon hienoja esineitä 1920, -30 ja -40 -luvuilta.
Erityisen hyvää kirjassa on lasisanasto, josta on paljon hyötyä keräilyharrastuksen alkuvaiheessa oleville. Teoksen lopussa on myös lyhyt luettelo suomalaisista lasimuotoilijoista, mutta siitä jää kyllä kaipaamaan muutamaa nimeä, esimerkiksi Runar Engblom, Jaakko Niemi, Yrjö Rosola, Antti Salmenlinna.
Toisaalta kirjasta puuttuu sisällysluettelo, jonka avulla voisi etsiä kirjasta kaikki tietyn suunnittelijan mukaan mahtuneet esineet. Nyt pitää selata koko kirja läpi, jos haluaa tietää onko kirjassa kuvaa vaikkapa Okkolinin majakka-maljakosta.
Vanhoista lasiesineistä tämän teoksen myötä kiinnostuva löytää kirjan lopusta kirjallisuusluettelon, jonka perusteella voi etsiä lisää tietoa oman paikkakuntansa kirjastosta, kirjakaupasta tai Suomen lasimuseon museomyymälästä: www.suomenlasimuseo.fi
Kirjan yllättävin yksittäinen uusi tieto löytyy sivultta 41, jossa on kuva lasimaljakosta, jota on yleisesti pidetty Arttu Brummerin suunnittelmana, mutta nyt tässä sanotaan, ettei se sitä olekaan. Perusteluja jää kaipaamaan, kun näitä on myyty laatuhuutokaupoissakin vielä viime syksynä Brummerin teoksina.
Kirjan ovat koonneet Kaisa Koivisto ja Sirpa Westerholm, jotka molemmat ovat tehneet myös muita teoksia tähän sarjaan. Kaisa Koivisto on urakoinut parin viime vuoden aika toden teolla: Riihimäen Lasin historiikki, Maailman kaunein eli Suomalaisen taidelasin kultakauden historiikki, Suomalaiset juomalasit ja tämä Suomalaiset lasimaljakot.
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
Lasinkeräilijän vuosi alkaa Helsingin Kaapelitehtaalla
Vuoden 2012 ensimmäinen messutapahtuma on loppiaisviikonloppuna Kaapelitehtaalla Helsingin Ruoholahdessa Laatumessujen järjestämät Antiikki- taide- ja keräilymessut. Tapahtuma on avoinna yleisölle lauantaina ja sunnuntaina 07.-08.1. klo 10 - 16.
Ajo-ohjeet ja tiedot julkisen liikenteen yhteyksistä löytyvät netistä: www.laatumessut.com. Sieltä löytyy myös tiedot majoitustarjouksesta ja ravintolapalveluista.
Ajo-ohjeet ja tiedot julkisen liikenteen yhteyksistä löytyvät netistä: www.laatumessut.com. Sieltä löytyy myös tiedot majoitustarjouksesta ja ravintolapalveluista.
| Kaupantekoa Antiikki-, taide- ja keräilymessuilla Kaapelitehtaalla viime lokakuussa. |
perjantai 9. joulukuuta 2011
Työnäytös Suomen lasimuseossa lauantaina
Jan Torstensson esittelee helmien valmistusta kierrätyslasista lauantaina 10.12. Riihimäellä Suomen lasimuseossa klo 11 - 16. Jan Torstenssonin lasistudio on kierrätetystä pakkauslasista perinteisin lasinpuhallusmenetelmin valmistettujen uusioesineiden tuotantoon erikoistunut lasinpuhaltamo. Pulloista ja purkeista valmistetaan pääasiassa juomalaseja ja maljakoita. Pulloja ja purkkeja ei sulateta lasimassaksi, vaan niiden omaa muotoa käytetään uusioesineen perustana. Tällä tavalla tarvitaan ainoastaan ¼ energiamäärästä verrattuna sulasta lasimassasta valmistettuun esineeseen. Torstenssonin suosituin esine on HIK!-lasi. Suomen Kädentaidot 2005 -messuilla HIK!-lasi valittiin yhdeksi vuoden uutuustuotteeksi.
Suomen lasimuseon näyttelyssä ovat esillä käyttöesineiden lisäksi kierrätyslasista valmistettuja taide-esineitä.
Lisää netissä: http://www.suomenlasimuseo.fi/
Suomen lasimuseon näyttelyssä ovat esillä käyttöesineiden lisäksi kierrätyslasista valmistettuja taide-esineitä.
Lisää netissä: http://www.suomenlasimuseo.fi/
![]() |
| Jan Torstensson työnsä ääressä. Kuva Suomen lasimuseo. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






