Kevään messukausi alkaa

 

Tänään perjantaina avautuvat Kokkolan antiikkimessut klo 14 ja kauppaa tehdään iltaan klo 20 asti. Lauantaina 28.2. messut ovat avoinna klo 10–18. https://www.facebook.com/kokhuuto/posts/gammlakarleby-antikm%C3%A4ssakokkolan-antiikkimessut-27-282-2026nyt-on-mittailtu-piir/1381360483785391/

Tämän kevään messukalenterissa on paljon vähemmän tapahtumia kuin vuosi sitten, koska ExpoNovan toiminta päättyi loppuvuodesta 2025. Yritys järjesti merkittävän osan Suomen antiikkimessuista ja muista vanhan tavaran myyntitapahtumista. Joitakin korvaavia tapahtumia on syntynyt tilalle.

Väinölän seurantalo Tuusulan Hyrylän taajamassa.

Maaliskuun puolivälissä 14.-15.3. järjestetään Tuusulassa pienehkö messutapahtuma Wintage Tuusula: https://www.rompetori.info/tapahtuma/wintage-tuusula/

Pääsiäisenä järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla kolmipäiväinen Retro Helsinki 3.–5.4. Tämä tapahtuma jatkaa ExpoNovan pitkään järjestämän HRVDE-tapahtuman perinnettä pääsiäisenä ja syskyllä: https://www.retrohelsinki.fi/

Billnäsissä järjestetään uusi tapahtuma huhtikuun 25.-26. päivinä Billnäsin perinteisen heinäkuun alun ja syyskuun lopun messutapahtumien rinnalle.

Lisää myyntitapahtumia voi katsoa tämän blogin kalenterista: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/p/lasinkerailijan-kalenteri.html

Valkoinen Ultima Thule -kaadin

 

Blogin lukija lähetti kuvan, jossa Ultima Thule -sarjan jääpalanokallisessa kaatimessa on sisäpuolella valkoinen väriverho. Onko tällainen versio ollut Iittalan tuotannossa vai onko kyseessä jonkinlainen kokeilu?

Kiitokset kuvasta Jarnolle.

Lasitietoutta yliopiston kurssilla

 

Suomen ensimmäinen lasitehdas toimi Uudessakaupungissa. Kuva on apulaisprofessori Georg Haggrénin viime syksynä Suomen lasimuseossa pitämän luennon kuvamateriaalia.

Vuonna 2023 liitettiin käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja tekniikka Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Lasi on samalla vahvaa ja herkästi rikkoutuvaa. Lasilla on monia käyttötapoja, se on samalla arkinen ja juhlava.

Kurssi johdattaa lasin pitkään historiaan useista näkökulmista ja sen aikana tutustutaan lasin näkökulmasta myös arkeologisiin löytöihin sekä arkistoista löytyvään informaatioon. Kurssilla on mukana kuvataiteen ja designin näkökulmat. Unohtamatta suomalaista taidelasia. Kurssi antaa opiskelijalle lisätietoa Suomen teollistumisen historiasta näkökulmana lasiteollisuus.

Luennot lähestyvät aihetta eri opintosuuntien lähteiden ja uusimpien tutkimusten kautta.

Opetus järjestetään Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä. Kummankin yliopiston opiskelijat ilmoittautuvat kurssille omaan yliopistoonsa.

Avoimen yliopiston kautta siihen voivat osallistua muutkin ja heille kurssimaksu on 90 euroa. Luento-opetuksessa mukana myös Suomen lasimuseon asiantuntijoita

Kurssi sopii kaikille teemasta kiinnostuneille. Sen voi suorittaa myös itsenäisenä jaksona. Lue lisää Keskiajan tutkimuksen sekä Kulttuuriperinnön opinnoista verkkopalvelusta.

Etäluennot keskiviikkoisin klo 16:30 – 18:00, päivämäärät ovat 18.3., 25.3., 1.4. ja 8.4. Lähityöpajat 4.5. Turussa ja 6.5. Helsingissä. Lisäksi on retki 8.5., jolle on erillinen maksu.

Ilmoittautuminen 9.3. mennessä alla olevan linkin kautta:

https://studies.helsinki.fi/kurssit/toteutus/otm-623ebc34-fdff-4e25-b6c1-c1c62514b2fe

Lintukotopäivä Nuutajärvellä 28.2.

 

Kuva: https://nuutajarvi.fi/event/lintukoto-paiva-28-2-2026

Nuutajärven lasikylässä on ollut Oiva Toikan lasilintujen pysyväisnäyttely parin vuoden ajan. Tulevana lauantaina 28.2. siellä vietetään Lintukotopäivää klo 11–15. Ohessa päivän ohjelmaa:

• Lintukotoon ilmainen sisäänpääsy.

• Lintutietäjä, kurkien suojelija ja lintutornien asiantuntija Jouko Alhainen kertoo Nuutajärven linnustosta ja vertaansa vailla olevasta urastaan lintujen parissa Pruuki Bistron sivusalissa. Yleisö saa esittää kysymyksiä!

• Miten lasilinnut syntyvät? Oiva Toikan lintujen puhallustiimistä Kirsi Anttila ja Arto Lahtinen kertovat yleisölle yhteisestä työskentelystään Pruuki Bistron sivusalissa.

• Tapaa lasinpuhaltajat: Haastattelun jälkeen Kirsi ja Arto ovat tavattavissa Lintukodossa. He kertovat työskentelystään lisää ja vastaavat yleisön kysymyksiin.

• Linturiipusten työnäytöksiä Nuutajärvi Shopissa.

• Lintumagneettien ja -pinssien tekoa Lintukodossa.

• Lintuaskartelua lapsille Nuutajärvi Shopin vieressä.

• Lasikomppanian hytissä voi seurata taiteilija Tommi Ketosen työskentelyä.

• Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö esittelee toimintaansa Lintukodossa.

• Nuutajärven lasitehtaan legendaaristen muotoilijoiden, Kerttu Nurmisen, Markku Salon ja Heikki Orvolan videohaastattelujen walk in -elokuvanäytös

• Lisäksi Lasikylän talvirieha sekä opastettuja kierroksia Nuutajärven kartanolla.

• Nuutajärven lasimuseo Prykäri (maksullinen) klo 11–16

• Pruuki Bistro klo 9–17

• Nuutajärvi Shop klo 11–15

• Vintage-lasimyymälä Pikku Masa klo 10–17

• Oivat Löydöt -myyntipiste Puukonttorilla, myynnissä Toikan lasilintuja.

• Lasisirkus klo 11–15

• Carrara-art klo 10–16. Henri Carraran lasilintuja esillä.

• Takolasi klo 10–16

• Galleria Markku Salo klo 11–15, taiteilija itse tavattavissa. Galleriassa on tuoreita lasi- ja pronssiteoksia sekä monelle tutuksi tulleita pienesineitä, kuten Rulla-pulloja ja Diiva-laseja. Gallerian  valikoimaa voi katsella: https://www.markkusalo.com/myyntikokoelmat/

• Mahdollisten Aarteiden kirpputori klo 11–15 (Pitkämäentie 5)

• Galleria Tommi Ketonen klo 9–17

Lähde: https://nuutajarvi.fi/event/lintukoto-paiva-28-2-2026

Kuva: www.markkusalo.com

Kevään odotusta

 

Lasipalloja erään, nyt jo edesmenneen, vanhemman rouvan kokoelmasta.

Tänään sunnuntaina on eteläisestä Suomessa ollut aurinkoinen kevättalven päivä ja kevään odotusta ilmassa. Oheisissa pallomaisissa paperipainoissa on jo kesäisiä aiheita.

Tässä blogissa julkaistiin kuvia lasipalloista myös ystävänpäivänä: 

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2026/02/hyvaa-ystavanpaivaa.html

Lasimuseo ehdolla Vuoden museoksi

 

Kuva: https://museoliitto.fi

Vuoden museo -kilpailun finaaliin on valittu kolme museota. Museoliitto ja ICOM Suomen komitea palkitsevat Vuoden museon esimerkillisestä ja vaikuttavasta työstä. Kilpailun voittaja julkistetaan Museogaalassa Hämeenlinnassa 21.5.2026.

Vuoden museo 2026 -kilpailun finaaliin on valittu kolme museota. Voitosta kilpailevat Suomen käsityön museo, Suomen lasimuseo ja Särestöniemi-museo.

”Saimme kilpailuun hyviä ja kovatasoisia hakemuksia, joiden keskuudesta palkintolautakunta valitsi kolme finalistia. Kävimme pitkään keskustelua ja tarkastelimme hakemuksia eri näkökulmista. Lopputulemana halusimme tänä vuonna painottaa erityisesti museoita, jotka perustoimintansa puitteissa ovat vahvasti verkostoituneita ja tekevät kiinnostavaa yhteistyötä erilaisten museoalan ulkopuolisten toimijoiden kanssa”, kertoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Joanna Kurth.

Kilpailun finaaliin kolme vahvaa ehdokasta

Suomen käsityön museo on kehittänyt toimintaansa asiakaslähtöisesti ja tutkittuun tietoon perustuen, vahvistanut käsityön asemaa ajankohtaisena kulttuuriperintönä sekä edistänyt kansallispukuperinteen jatkuvuutta tutkimuksen, mallipukukokoelman ja aktiivisen yleisötyön avulla. Käsityö ei ole museon toiminnassa vain menneisyyden ilmiö, vaan väline ymmärtää nykyhetkeä ja rakentaa tulevaisuutta.

Suomen lasimuseo nostaa esiin konkreettisia toimintamalleja, jotka vahvistavat museon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Museo on onnistunut nostamaan sekä omien sisältöjensä että koko aihealueensa näkyvyyttä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Suomen lasimuseo toimii esimerkkinä siitä, miten aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö voivat tukea uudistumista ja tavoittaa monipuolisia yleisöjä. Museo osallistuu aktiivisesti keskusteluun työn arvosta ja käsityötaidon merkityksestä.

Särestöniemi-museo käsittelee Reidar Särestöniemen taiteen ohella ajankohtaisia teemoja, kuten arktisen alueen tulevaisuutta, jotka liittyvät taiteilijalle tärkeisiin kysymyksiin ja ovat nousseet laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla Särestöniemi-museon toiminta on vahvistanut pohjoisen taiteen ja lappilaisten museoiden valtakunnallista merkitystä ja panostanut Reidar Särestönimen juhlavuonna 2025 erityisesti museokokemuksen viemiseen museon ulkopuolelle.

Vuoden museo –palkinto on jaettu esimerkilliselle ja vaikuttavalle museolle vuodesta 2014 lähtien

Vuoden museo -palkinto myönnetään museolle, joka on merkittävällä tavalla lisännyt museoalan ja museotyön yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Palkittu museo tuo alalle uusia, ajankohtaisia tai ennakkoluulottomia näkökulmia sekä tuoreita ideoita. Tunnustus voidaan myöntää esimerkiksi kokoelma-, näyttely- tai yleisötyön saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta.

Suomen museoliitto ja ICOM Suomen komitea ovat jakaneet Vuoden museo –palkintoja vuodesta 2014 alkaen. Vuoden museo -tittelin ovat aiemmin voittaneet Lahden museot, Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, Riihisaari – Savonlinnan museo, Poliisimuseo, Suomen maatalousmuseo Sarka, Satakunnan Museo, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Helsingin kaupunginmuseo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Serlachius-museo Gösta ja Forssan museo.

Vuoden museo -kilpailun voittajan valitsee palkintolautakunta, joka vierailee kevään aikana finalistimuseoissa. Voittaja julkistetaan Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä järjestettävässä Museogaalassa Hämeenlinnassa 21. toukokuuta. Palkintolautakuntaan kuuluvat Kokkolan kaupungin museopalvelujen johtaja Joanna Kurth (palkintolautakunnan puheenjohtaja), viestinnän asiantuntija Kirsti Ruissalo Museoliitosta (palkintolautakunnan sihteeri), Lahden museoiden johtaja Tuulia Tuomi sekä näyttelypäällikkö Päivi Roivainen, kulttuuriasianneuvos Tapani Sainio opetus- ja kulttuuriministeriöstä, toimittaja Tuukka Pasanen Yleisradiosta ja markkinointi- ja viestintäpäällikkö Marjo Vänttinen Museokortista.

Lähde: https://museoliitto.fi/uutinen/vuoden-museo-kilpailun-voitosta-kisaavat-suomen-kasityon-museo-jyvaskylasta-suomen-lasimuseo-riihimaelta-seka-sarestoniemi-museo-kittilasta/

Tunnistusapua kaivataan taas

 

Pikkumaljan tai -maljakon korkeus on 11,25 cm ja sisähalkaisija 12,5 cm. Tunnistaako joku tämän?

Tässä blogissa julkaistiin kuvia Gunnel Nymanin muotoilemaksi oletetusta maljakosta, mutta kukaan ei kommentoinut sitä; ei siis vahvistusta, muttei kumoamistakaan tuolle oletukselle: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2026/01/onko-gunnel-nymanin-muotoilema-maljakko.html

Vasemmalla on nyt puheena oleva esine ja oikealla on 28.1.2026 esitelty esine.

Noiden kuvien lähettäjä lähetti uusia kuvia esineestä, joka näyttäisi olevan valmistettu samanvärisestä lasimassasta kuin noissa 28.1. julkaistuista kuvissa näkyvä maljakko. Tämänkin pikkumaljan tai -maljakon seinämät ovat aaltoilevaa lasia ja sen pohjaan on kaiverrettu Karhula. Nyman muotoilu useita esineitä Karhulalle vuonna 1937 ja niiden joukossa tiedetään olevan myös tämän värisestä lasista tehty vähän isompi maljakko.

Tietääkö joku tämän esineen muotoilijan; voisiko se olla Nyman tai voisiko se olla Hongellin R-optich -sarjaan kuuluva esine vaiko ihan joku muu?

Esineen pohja on kuulattu.

Karhula-signeeraus on tehty kaunokirjoituksella.

Talvilomaviikko Suomen lasimuseossa 17.–22.2.

 

Suomen lasimuseon Design-salin vitriinejä. Kuva: Ella Tommila  /  Suomen lasimuseo

Eteläisen Suomen talvilomaviikolla Suomen lasimuseossa Riihimäellä on mukavaa tekemistä lapsille ja nuorille.

Tiistaina 17.2. klo 13 pidetään opastus museon perusnäyttelyyn. Opastuksella tutustutaan museon erilaisiin esineisiin, lasin historiaan, käyttötarkoitukseen sekä valmistamiseen.

Keskiviikkona 18.2. klo 13 pidetään opastus vaihtuviin näyttelyihin. Opastus keskittyy lasitaiteen kautta väriin ja valoon.

Molemmat opastukset sopivat kaikenikäisille, erityisesti alakoululaisille. Opastusten kesto on 35 min, ei ennakkoilmoittautumista. Lähtö museon aulasta.

Lisäksi museon luentosalissa on tarjolla koko talvilomaviikon 17.2.–22.2. koristeita oman lasilyhdyn tekoa varten. Lyhdyksi sopiva lasipurkki kannattaa tuoda mukana, esim. piltti- tai lasinen säilykepurkki.

Museo on avoinna tiistaista 17.2.- sunnuntaihin 22.2. klo 10–17 (maanantaisin suljettu). Alle 18-vuotiailla on ilmainen sisäänpääsy.

Lähde: https://www.suomenlasimuseo.fi/tapahtumat

Hyvää ystävänpäivää

 

Lasipalloja.

Aikanaan lasinpuhaltajat tekivät omalla ajallaan sööläystöinä mm. lasipalloja ja usein niitä annettiin ystäville. Lasipalloista on julkaistu artikkelit Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2025 (Niklas Bengtsson: Näkökulmia paperipainoihin) ja 2025 (Annikki Alhava: Vanhoista suomalaisista paperipainoista). Ohessa on muutama erilainen lasipallo

Tässä voi nähdä koiran.

Olisiko tässä merenpohjan elämää?

Tässä lasipallossa on ainoastaan väritöntä lasia, jota on koristeltu ilmakuplin.

Markku Piri esittelee näyttelyään lauantaina

 

Ylihuomenna lauantaina 14.2. klo 13 Markku Piri esittelee näyttelyään VÄREJÄ: lasia, tekstiilejä ja kuvia. Näyttely on esillä Suomen lasimuseon suuressa salissa Riihimäellä. Hän myös signeeraa ”Pirinsininen ja muita värejä” -kirjaansa.

Kolmesta osasta koostuva esine

Kolmesta osasta koostuva lasiesine kaipaa tunnistamista.

Blogin lukija lähetti kuvia kolmesta osasta koostuvasta lasiesineestä. Korkeus on noin 11 cm ja halkaisija 9 cm.

Sisäosa on kellertävää lasia, ulompi osa on väritöntä lasia ja sen pohjassa on kupla, kannessa syvennys. Oletus on, että tämän muotoilija voisi olla Anna-Leena Hakatie, mutta onko näin?

Kiitokset kuvista Kerstinille.

LISÄYS 11.2.2026:

Heikki muisti, että tuon mallisen esineen kuva on julkaistu tässä blogissa 10 vuotta sitten: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2016/03/oodi-unto-suomiselle.html

Kyseessä on siis Brita Flanderin muotoileman Utopia-sarja esine.

Brita Flanderin lopputyö Taideteolliseen korkeakouluun koostui näistä Utopia-sarjan laseista. Esineet kuuluvat Suomen lasimuseon kokoelmiin. Jalallinen viinilasi on tehty myöhemmin Artekille. Kuvassa keskellä näkyy versio, jossa sisäosa on harmaa, kun tämän postauksen aloituskuvassa on kellertävä yksilö.

Vanha naurispullo

 

Vanha naurispullo, jonka kaula on katkennut. Korkeus on noin 12,5 cm ja leveys noin 10,5 cm.

Oheisen kaltaisia pieniä litteitä pulloja kutsutaan naurispulloiksi, kun sen muoto on muistuttanut naurista. Tuo juures oli aikanaan tärkeässä osassa suomalaisten ruokavaliota, mutta taitaa nykyään olla hyvin vieras elintarvike. Naurispullo on muodoltaan tuota kasvia etäisesti muistuttava, mutta litteä, jotta sitä voi kuljettaa taskussa. Sen pohja on pinta-alaltaan pieni, mutta riittävä, jotta se tarvittaessa seisoo pystyssä pöydällä. Tällaisia pulloja valmistettiin Suomessa 1800-luvulla ja ne koristeltiin usein kierteisellä tai pystysuoralla rihlauksella. Oheinen pullo on löytynyt Lounais-Hämeestä, joten veikkaus on, että se olisi Nuutajärvellä valmistettu.

Naurispullon pohja.

Valoa vasten näkee miten paljon pieniä ilmakuplia on 1800-luvulla valmistetussa pullossa.

Kauniin vihreä naurispullo on koristeltu kierteisellä rihlauksella.

Tällainen naurispullo esiintyy Nuutajärven tuoteluettelossa 1882. Kuva on vuonna 1969 julkaistusta näköispainoksesta.

Nuutajärven naurispulloja. Kuva on teoksesta "Nuutajärvi - kartano ja lasipruuki".

Oikealla on kolme naurispulloa. Kuva on Markku Annilan kirjasta Vanhat lasini. 

Kaksi naurispulloa, oikealla on pyöreähkö taskumatti. Kuva on Markku Annilan kirjasta Vanhat lasini.

Toinen mahdollinen Okkolin

 

24 cm korkea kristallimaljakko, jossa on hopeajalka. Onko tämä Aimo Okkolinin muotoilema ja Riihimäen Lasin valmistama?

Tässä blogissa julkaistiin alkuviikosta kuvia kristallimaljakosta ja kyseltiin onko se Aimo Okkolinin muotoilema: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2026/02/onko-aimo-okkolinin-muotoilema.html. Vastauksia ei ole tullut, mutta toinen blogin lukija lähetti kuvia toisesta hopeajalkaisesta kristallimaljakosta, joka myös voisi olla Okkolinin muotoilema. Tunnistaako joku tätä maljakkoa?

Kiitokset kuvista Pertille.

Tämä on valmistettu myös vuonna 1961, kuten keskiviikkona esitelty maljakkokin.

Lasimuseossa avautuu kaksi näyttelyä

 

Markku Piri: Punaisen kuutamon pullo ja Leppoisan meren kaikujen pullo. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Suomen lasimuseo Riihimäellä avautui tammikuun huoltoseisokin jälkeen viime sunnuntaina. Kevään vaihtuvina näyttelyinä avautuvat ensi lauantaina Markku Pirin Värejä-näyttely, missä esillä on lasin lisäksi tekstiilejä ja kuvia sekä Henriikka Pölläsen Celestial Buddies -näyttely. Molemmat näyttelyt ovat avoinna 12.4. saakka.

Markku Piri: Heijastukset-maljakoita. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Markku Piri on rohkeasta värinkäytöstä ja elegantista muotokielestä tunnettu muotoilun monitaituri. Suomen lasimuseon näyttelyssä korostuu Markku Pirin lasituotanto ja monimateriaaliset kokonaisuudet. Värin lisäksi keskiössä on valo. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Markku Piri ja valosuunnittelun on toteuttanut Ilkka Volanen.

Henriikka Pöllänen: The Remaining Eight. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Henriikka Pölläsen työskentely painottuu lasin veistoksellisuuteen ja sen kuvallisiin ja tilallisiin mahdollisuuksiin. Hänen työskentelynsä ytimessä on kylmän lasin veistäminen. Näyttelyssä liu'utaan arjen havainnoista ja kaupunkiluonnosta mm. astrologiaan ja mielen monikerroksellisuuteen sekä naiseuden tulkintoihin.

Lähde: https://www.suomenlasimuseo.fi/

Henriikka Pöllänen: The Shape of Water I & II. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.