Matkamuisto Aulangolta

 

Yksinkertaiseen lasimaljaan on kaiverrettu kuva Aulangon Onnentemppelistä. Maljan korkeus on noin 10,5 cm ja suuaukon halkaisija on noin 13 cm.

Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangolle jäljitelmän linnoituksesta mailleen Hämeenlinnan Aulangolle 1887: https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2022/01/Tekoraunio-kuntoarvio_20122021_kevyt.pdf

Siellä on oikeastikin sijainnut muinaislinna ja alueella tunnetaan rautakautinen asuinpaikka sekä polttokenttäkalmisto.

Standertskjöldin Aulangosta eli Karlbergista voi lukea lisää: https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/aulangon-puisto/

Aulangon Onnentemppeli. Kuva: wikipedia

Varsinaisen linnoituksen lisäksi Aulangonpuistoon on rakennettu muita vanhoilta vaikuttavia rakennuksia. Oheiseen lasimaljaan on kaiverrettu kuva yhdestä tällaisesta: punainen tornimainen paviljonki näyttää seisovan kivikasan päällä. Tuota tiilestä muurattua rakennusta kutsutaan Onnentemppeliksi: https://www.saatsi.fi/aulangon-onnentemppeli/

Suomessa yleisiä matkamuistoja ovat takavuosina olleet viirit, hihamerkit, auton ikkunaan liimattavat merkit, pienet lasit joihin on liimattu kohteen kuva sekä muut erilaiset pikkuesineet. Harvemmin näkee oheisen kaltaista lasiesinettä, koska tällaisen hintakin on väistämättä noussut matkamuistolle korkeaksi.

Portaat Onnentemppelille. Kuva: www.hamewiki.fi

Aulangon funkishotelli valmistui 1938 arkkitehteina Märta Blomstedt ja Matti Lampén. He suunnittelivat myös sisustuksen. Hotellia on laajennettu 1963, 1970 ja 1973. Vuonna 1990 valmistui hotellin yhteyteen kongressikeskus ja 2006 kylpyläosa ja urheilun monitoimihalli. Oheinen Suomen matkailijayhdistyksen matkamuistoviiri 1950-luvulta. Alunperin hotellin rakennutti Matkailijayhdistyksen, Alkon ja Suomen Höyrylaiva Oy:n perustama Aulanko Oy.

Suomen Matkailijayhdistyksen Aulanko-viiri 1950-luvulta. Organisaation nimi muutettiin 1966 Matkailuliitoksi.

Loimaan Rompepäivät lauantaina

 

Loimaan Rompepäivät 2024.

Ensi lauantaina 2.8. järjestetään perinteiset Rompepäivät 31. kerran Peltoisten kylän alueella aivan Loimaan keskustan tuntumassa junaradan toisella puolen. Tapahtuma on avoinna yleisölle klo 6–16, ja pääsymaksu pitää maksaa käteisellä; ainakin viime vuonna se oli 5 euroa. Ilmaista pysäköintitilaa on runsaasti ja Teollisuuskadulta on opastus paikoille.

Myyntiartikkelien kirjo on tässä tapahtumassa varsin suuri taideteollisuusesineistä "äijäromppeisiin" eli autojen, moottoripyörien ja mopojen osiin sekä tarvikkeisiin. Pöydiltä löytyy myös leluja, valaisimia, kalastustarvikkeita, vanhoja työkaluja, käsitöitä, jne.

Oheiset kuvat ovat viime vuoden tapahtumasta.

Tapahtumatiedot: https://rompepaivat.fi/ajankohtaista/rompepaivat-2025

Loimaan Rompepäivien myyntipaikkojen kartta. Alareunassa Turku - Toijala -junarata.

Karkkilan Nostalgiamessut alkoivat onnistuneesti

 

Högforsin entisessä konepajahallissa käynnistyivät tänään kaksipäiväiset Nostalgiamessut. Myyjiä on paikalla kolmisenkymmentä ja asiakkaitakin kävi yli 700. Uusi tapahtuma aloitti siis onnistuneesti; tai oikeastaan tämä on pitkään Forssassa järjestettyjen Wanhan ajan lelumarkkinoiden evoluutioversio. Tila on Karkkilassa isompi ja myyntipöydiltä löytyvien tavaroiden kirjo on suurempi, vaikka runsaasti täälläkin on tarjolla vanhoja leluja ja nukkekodeissa tarvittavia esineitä.

Samaan aikaan järjestetään Porvoossa antiikki- ja vintagemessut, mutta näiden tapahtumien myyntiartikkelit eroavat niin selvästi toisistaan, etteivät ne kilpaile keskenään samoista myyjistä eikä asiakkaista. Toki jonkin verran päällekkäisyyttä on, mutta ei merkittävästi.

Molemmat edellä mainitut tapahtumat jatkuvat huomenna sunnuntaina; Porvoossa klo 10–16 ja Karkkilassa on ilmainen sisäänpääsy klo 10–15.

Aamulla klo 10 oli pitkä jono odottamassa tapahtuman avautumista.

Chape katsoo kauhistuneena, kun seepranjalasta on tehty lampunjalka.

Tapahtumanjärjestäjä Esa Malmström Vanhojen Roinien osastolla.

Tammelalainen leipomo-konditoria Tammenterho hoitaa pop-up-kahvilaa.

Oikealla vähän harvinaisempi kuparinen Roope-säästölipas.

1960-luvun alppiaurinkolampussa on vaihtoehtoinen infrapuna + ultravioletti tai pelkkä uv-valo. Tällä saa lasiesineistä jännittävän värisiä, varsinkin jos niissä on uraania. 

Moni meistä on aloittanut keräilyn tulitikkuetiketeillä.

Tarjolla on hieman myös taidelasia.

Nämä lasiset joulukoristeet on valmistettu Neuvostoliitossa.