lauantai 30. elokuuta 2025

Suomalaisen lasin historiaa ja nykyisyyttä -luentosarja

 

Kuva: www.slmy.fi


Suomen lasimuseon ystävät ry täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja osana juhlavuoden ohjelmaa yhdistys tarjoaa luentosarjan suomalaisesta lasita. Luentosarja järjestetään Suomen lasimuseon luentosalissa Riihimäellä. Osoite on Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki.

Luennoille on vapaa pääsy, eikä yleisön ei tarvitse ilmoittautua luennoille. Saliin mahtuu noin 70 kuulijaa.

Jokaisella kerralla on kaksi noin 45 minuutin luentoa, joiden välissä on lyhyt tauko. Ensimmäinen luento alkaa klo 17:30 ja jälkimmäinen noin klo 18:30. Museosta pitää poistua klo 19:45, muulta yleisöltä museo suljetaan näyttelyiden osalta klo 17:00.

Joka kerta ennen ensimmäistä luentoa esitellään lyhyesti Suomen lasimuseon ystävät ry:n toimintaa klo 17:15 ja silloin on myös mahdollista ostaa SLMY:n julkaisemia Suomalaisen lasin vuosikirjoja vuosilta 2014 – 2025.

Luentosarjan on ideoinut työryhmä: Kaisa Koivisto, Sara Hulkkonen, Timo Laakso ja Jyrki Winter.


1. torstai 11.9. (vk37)

Kuinka lasinvalmistus juurtui Suomeen - Uusikaupunki, Åvik, Nuutajärvi (1683-1850) / 
Georg Haggrén, arkeologian professori, Turun yliopisto

Lasiosaamisen nousut ja murrokset – Nuutajärvi 1850–1950 / Hannu Rastas, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto ja tietokirjailija


to 18.9. (vk38) tauko


2. torstai 25.9. (vk39)

Koko kylän tehdas – Iittala yhteisön ytimessä / Susanna Thiel, Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmapäällikkö vuodesta 2024, työskennellyt Iittalan museon kokoelman parissa vuodesta 2005

Laajan valikoiman lasitehtaasta hiipuvaksi pakkauslasin tekijäksi – Karhulan lasitehdas 1888–2009 / Jyrki Winter, toimittaja, lasinkeräilijä


3. torstai 02.10. (vk40)

Palasia ja sirpaleita Riihimäen Lasin yrityshistoriasta / Jouni Yrjänä, historioitsija, FT, on kirjoittanut muun muassa riihimäkeläisen Paloheimon yrityshistorian

Aurinkopulloja ja lasijäniksiä Riihimäen ja Kumelan lasitehtaiden tuotantoa 1910–1990 /
Timo I. Laakso, tekniikan tohtori, lasinkeräilijä


4. torstai 09.10. (vk41)

Muotoilijan muuttuva asema / Kaisa Koivisto, FT, työskenteli Suomen lasimuseon intendenttinä vuoteen 2020, jolloin jäi eläkkeelle

Dialogi Nanny Stillin kanssa / Hanna-Kaarina Heikkilä, muotoilija, luova johtaja


5. torstai 16.10. (vk42)

Wärtsilän aika Nuutajärvellä, lasin uudet päämäärät / Tauno Tarna, teollinen muotoilija

Itsenäisten lasintekijöiden kylä - Nuutajärvi vuonna 2025  /
Marja-Leena Salo, FM, toimittaja, tietokirjailija. Toiminut Nuutajärven lasikylässä vuodesta 1983


to 23.10. (vk43) tauko


6. torstai 30.10. (vk44)

TaiKista Aaltoon – Lasialan koulutuksesta yliopistossa / Kirsti Taiviola, lasiin erikoistunut taiteilija, muotoilija ja opettaja

Suomalainen nykylasi – tausta, nykyisyys, tulevaisuus / Sara Hulkkonen, lasialan ammatillinen opettaja, lasinpuhaltajamestari, väitöskirjatutkija



Muutokset mahdollisia / mahdolliset muutokset: www.slmy.fi



perjantai 29. elokuuta 2025

Kuukausi Billnäsin antiikkimarkkinoihin

 

Billnäs October Fair, Antique-Desing-Art  -tapahtuma järjestetään Billnäsin kauniissa ruukissa 27-28.9.2025.

Tapahtumassa on mukana yli 50 kauppiasta

AVOINNA:
Lauantaina 10–16
Sunnuntaina 10–16

Liput ovelta 8 €

Tapahtumatiedot: 

https://www.tammitori.fi/billnas-october-fair/


torstai 28. elokuuta 2025

Sunilan Aalto-kodit esittelyssä 30.-31.8.

 

Kuva: www.instagram.com/sunilan_aaltokodit/ 


Tulevana viikonloppuna esitellään Kotkan Sunilassa Aino ja Alvar Aallon alueelle suunnittelemia asuntoja.


Aino ja Alvar Aallon Sunila on arkkitehtipariskunnan laajin toteutunut yhtenäinen suunnittelutyö Kotkan Sunilassa. Alueella sijaitsee Aallon suunnittelema asuinalue ja Suomen kauneimmaksi tehtaaksi kutsuttu Sunilan sellutehdas. Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat alueen tehtaan työväestölle luonnonläheiseen metsärinteeseen meren rannalle vuosina 1936-1954. Sunilan asuinalue tehtaineen esiteltiin Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyissä 1937 ja 1939 ja siitä on tullut Aallon arkkitehtuurin ikoni. Aallon Sunilaa esitetään Unescon maailmanperintökohteeksi yhdessä 12 muun kotimaisen Aalto-kohteen kanssa.

Aino Aallon muotoilemia lasiesineitä samalta aikakaudelta kuin Sunilan talot.

Asuinalueella Aalto toteutti 1930-luvun arkkitehtuurin modernia ihannetta sijoittaen rakennukset avoimesti valoisuuden ja ilmansuuntien mukaan. Aallolle tyypillisesti luonto ja maaston muodot ohjasivat rakennusten sijoittelua. Sunila on kansainvälisesti tunnettu, arkkitehtuuriltaan merkittävä ja jokaisen arkkitehtuurista ja designista kiinnostuneen must-kohde.

Oikean reunan juomalasi on vanhempaa versiota; siinä on reunan porrastus massiivisempi. Se muutettiin loivemmaksi porrastukseksi, koska alkuperäinen oli altis vaurioitumaan käytössä. 

Kaikki mitä kotoiseen maaperään liitämme, on tehtävä niin, ettei se pilaa vaan päinvastoin jalostaa ennen “puhdasta” luontoa ollutta maisemaamme.” -Alvar Aalto.

Kuva: www.instagram.com/sunilan_aaltokodit/ 

Sunilan Aalto-kodit 2025 –tapahtumassa ovensa aukaisevat vierailijoille noin 15 uniikkia yksityisasuntoa Aino ja Alvar Aallon Sunilassa 30.-31.8.2025 klo 11-17.

Lippuja on rajoitettu määrä vierailumukavuuden varmistamiseksi. Viime vuonna liput myytiin loppuun hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, joten jos haluat varmistaa pääsysi mukaan, kannattaa hankkia liput ennakkoon. Alle 12-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa mukana.



Lisää Aino Aallon laseista: 


Sunilan sellutehdas toiminnassa. Kuva: Wikipedia
 

Sunilan sellutehtaan toiminta loppui syksyllä 2023. Tehtaan käynnistyessä 1938 sen omistivat tasaosuuksin 1938 A. Ahlström Oy (tytäryhtiönsä Karhula Osakeyhtiön kautta), Kymin Oy, Enso-Gutzeit Oy, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö.


sunnuntai 24. elokuuta 2025

Kuvia Juthbackan markkinoilta 2025




Uusikaarlepyyssä järjestettiin perjantain ja lauantain aikana yksi Suomen suurimmista kirpputoritapahtumista eli Juthbackan markkinat. Oheiset kuvat on otettu perjantaina aamupäivällä, jolloin oli vielä muutama myyntipaikka tyhjänä. 
Suurin osa asiakkaistakin tulee paikalle vasta myöhemmin. Lasiesineitä oli tarjolla jonkin verran, vaikka enemmän oli kaikkia muuta vanhaa tavaraa. Jonkin verran oli myös uuden tavaran kauppiaita mukana. 












Näitä myytiin Kaj Franckin muotoilemina Tupa-sarjan tuoppeina, joita valmistettiin Iittalassa 1940- ja -50-lukujen vaihteessa. Näissä esineissä on kuitenkin Iittalan kolmiomuotoinen Made in Finland i-merkki, joka oli käytössä 1960 - 1973. Ne ovatkin siis Timo Sarpaneva i-151=2051 -kolpakoita/tuoppeja/mukeja, joita valmistettiin 1959–1969. Kiitokset oikaisusta Markolle ja Heikille!


Kuva on Iittalan vuoden 1965 kuvastosta. Kiitos kuvasta Heikki H!










Fazerin lakupatukoiden kääreparia myytiin metritavarana.







Matti Okkolinin kristallia.





































Tällä osastolla oli myös vanhaa lasia.