Kuvia Vesanto-näyttelystä 2025

 

Aalto2-museokeskuksessa Jyväskylässä on esillä laaja näyttely Erkki Vesannon tuotannosta 11.5. asti.

Taiteilija Erkki Vesanto (1915 - 1990) oli ensimmäinen suomalaiseen lasitehtaaseen vakituiseen työsuhteeseen palkattu muotoilija. Vesanto työskenteli Iittalan lasitehtaalla 1936 - 1980. Vuodet 1936 - 1970 hän toimi piirustuskonttorin (Visuaalisen osaston) päällikkönä ja siirtyi sitten johtamaan 1971 perustettua Iittalan tehtaan museota.

Uran alku 1930-luvulla tapahtui yhdessä funktionalismin vahvan nousun kanssa ja nämä muotoiluperiaatteet Vesanto tunsi omikseen. Hän suunnitteli puhdaspiirteisiä, linjakkaita ja käytännöllisiä lasiesineitä.

Erkki Vesannon työ Iittalan lasitehtaalla jakautui neljään tärkeään osa-alueeseen. Hänen oma muotoilijan työnsä keskittyi käyttölasisuunnitteluun, mutta hän suunnitteli myös taidelasia ja hiottua kristallia. Hän toimi välittäjänä taiteilijoiden ja tuotannon, nimenomaan lasinpuhaltajien, välillä ja vastasi siitä, että lasisuunnitelmat olivat toteutettavissa ja vierailevien taiteilijoiden suunnitelmat piirrettiin ja arkistoitiin tuotantoa varten. Vuosina 1956 - 1971 Vesanto suunnitteli ja toimitti kaikki Iittalan lasitehtaan kuvastot ja valvoi niiden painatuksen sekä vastasi niiden esinekuvista. Ja kun Iittalan tehtaan museo perustettiin 1971, toimi Erkki Vesanto sen ensimmäisenä johtajana vuoteen 1980 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle 44 vuoden työuran jälkeen.

Erkki Vesanto tunsi Iittalan lasitehtaan tuotannon läpikotaisin ja lasimuseon kokoelma- ja näyttelytoiminnasta tuli merkittävää tehtaan tunnettavuuden ja asiakasmäärien kannalta.

Lasitaiteilija Erkki Vesannosta kertovassa näyttelyssä on esillä käyttölasia ja taidelasia, sekä tuotannossa olleita että uniikkikappaleita ja suunnitelmia. Mukana on myös piirroksia ja luonnoksia sekä filmimateriaalia.

Näyttely on varsinainen runsaudensarvi ja sen katsomiseen on hyvä varata runsaasti aikaa. Samalla voi tutustua myös remontin jälkeen uusittuun Aalto-näyttelyyn samassa tilassa.

Edellinen Vesanto-näyttely oli esillä Suomen lasimuseossa vuonna 2017 ja silloin julkaistiin myös hänen henkilökuvansa ja tietoja tuotannosta Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017.

Lähde: Aalto2-museo

Erkki Vesanto aloitti opinnot Taideteollisessa oppilaitoksessa 1933 ja koulun opettaja sekä taiteellinen johtaja Arttu Brummer muotoili myös lasia Riihimäen Lasille. Hänen suhteidensa ansiosta Vesanto sai paikan Riihimäeltä piirtäjänä eli hän teki piirustuksia olemassa olleista malleista sekä maalausmalleja. Hän teki myös joitain omia suunnitelmia. Nämä ovat sen ajan tuotteita Riihimäeltä.

Kuvan alla lukee: Vesannon suunnittelemia esineitä Vesannon suunnittelemassa julisteessa.

Iittalan lasitehtaalla Vesanto aloitti 1.4.1936 ja oli tehtaan ensimmäinen kuukausipalkkainen muotoilija. Tässä on hänen tuotantoaan vuosilta 1936 - 1939.

Etualalla Tähkä-liköörikarahvi, jonka nuppi on tarkoituksella vähän vinossa.

Tässä on esineitä, jotka kuuluivat Iittalan lasitehtaan ensimmäiseen taidelasikokoelmaan vuonna 1945. Valmistuksessa käytettiin kotimaista hiekkaa, mikä värjäsi lasimassan vihertäväksi. Väriä syvennettiin lisävärjäyksellä merenvihreäksi.

Kaivertajamestari Theodor Käppi on tehnyt koristekuviot.

Maalattuja esineitä vuosilta 1941 - 1947. Osassa on taiteilija Leena-Kaisa Penttilän tekemät koristemaalaukset.

Tiedonjakoa lasinvalmistuksesta iittalalaisin voimin: piirrokset Erkki Vesanto, Iittalan lasitehtaalla käytetyn lasialan erikoissanaston on koonnut ylihyttimestari Timo Välimaa, aineiston on koostanut Sirkka-Liisa Löflund.

Vasemmanpuoleinen taidelasimalja 3617 vuodelta 1958 sekoitetaan usein Göran Hongellin vuonna 1935 muotoileman kulhosarjan kanssa, jonka tuotenumero Karhulassa oli 9696.

Koristeellinen Regina-lasisto oli tuotannossa 1945 - 1950, vaikka sitä voisi luulla vanhemmaksi.

Erkki Vesannon Rihla-sarjan esineet sekoitetaan helposti Hongellin Säde-sarjan esineisiin. Ahlström siirsi Säde-sarjan valmistuksen Karhulasta Iittalan ja jonkin aikaa Iittalassa valmistettiin kahta melkein samanlaista sarjaa. Myöhemmin Ahlström ja Riihimäen Lasi sopivat tuotelinjasopimuksen ja 1961 Rihla-sarjan muotit siirrettiin Riihimäelle, missä niitä hieman muokattiin ennen käyttöönottoa.

Nokallisia jäävesikaatimia ovat monet muotoilijat suunnitelleet, tämä Vesannon versio oli Iittalan tuotannossa 1958 - 1967.

Vasemmalla taidelasimaljakko hirviaiheisella koristekaiverruksella on vuodelta 1942. Karahvi 3616 oli tuotannossa 1939 - 1956.

Ryppy-sarjan karahveja ja lasi.

Metsuri-kaiverruksen on tehnyt Toivo Rusko.

Pisara-viinikarahvi ja lasi ovat vuodelta 1953.

Hiottu kristallilasisto Kerttu 2170 oli tuotannossa 1959-1960.

Keltamaalaus eli kelpetsi on edullisempi tapa tuottaa näyttäviä hiontakoristeltuja lasiesineitä kuin verholasitekniikka. Kelpetsi-tekniikkaa on käytetty Suomessa ainakin 1940- ja 50-luvuilla.

Tällaisia värikkäitä suupuhallettuja kaatimia valmistettiin 1954 - 1970.

Löytö-sarjan esineitä tehtiin Iittalassa 1955 -1959. Sarjan idea on Tapio Wirkkalan, joka suunnitteli osan esineistä. Erkki Vesanto kehitti näissä käytettyä tekniikkaa; käsin muotoiltua puristelasia ja hän suunnitteli osan esineistä. Saara Sappinen oli sarjan kolmas muotoilija.

Erkki Vesannon ehkä tunnetuin tuotesarja: Lappi, johon kuului värittömiä kristalliesineitä...

... ja värillisä maljakoita.

Kynttilänjalkaa 2660 valmistettiin jalallisena versiona kahta eri korkeutta ja myös ilman jalkaa kahta eri versiota 2661 ja 2662.

Inari-sarjaa valmistettiin vain vuonna 1957. Kristalliesineet tehtiin puristemenetelmällä ja muoto viimeisteltiin käsin käsin muovaamalla. Valmistusmenetelmä oli vaativa ja paksun massan vuoksi jäähdytys vei aikaa, joten kustannusten vuoksi tuotantomäärät jäivät vähäisiksi. 

Vuodesta 1941 alkaen kaikki Iittalan kuvastokuvat olivat Erkki Vesannon piirtämiä. Myöhemmin Vesanto toimitti kaikki tehtaan kuvastot ja valvoi niiden painatuksen 1956 - 1971. Hän myös kuvasi kuvastoja varten valokuvia ja valmisti kuvat itse kotilaboratoriossaan. 

Näyttelyssä on selattavissa kirjasen muotoon tehty tietopankki, joka olisi hyvä saada julkaistuksi kirjana. Niin paljon lasiesineiden tunnistamista helpottavaa tietoa se sisältää.

Erkki Vesanto popularisoi lasitietoutta, mm. tekemällä lyhytelokuvia ja avustamalla mediaa.