Hyvää Uutta Vuotta 2016 !

Ainakaan kaupungeissa ei tänä iltana pysty ihailemaan tähtitaivasta, jos sellainen pilvien takaa pilkottaisi, sillä uudenvuodenraketit peittävät näkyvyyden.

Karhulan kristallia ja muitakin lasitehtaan tuotteita vietiin

ulkomaille Karhula Crystal –brändinä 30-luvulla. Tässä

eräitä Göran Hongellin ja Karhulan lasitehtaan 1930-luvun

hienoimpia funkisesineitä; Tähtitaivas-kristallimaljakoita ja

–maljoja eri kokoisina ja eri värisinä versioina.

 

Göran Hongell suunnitteli Karhulan lasitehtaalle kristallimaljojen ja –maljakoiden sarjan, jota mainostettiin Tähtitaivas –nimellä. Ne on muotoiltu vuonna 1935 ja niitä valmistettiin tavalliseen Karhulan tapaan värittömästä, (meren)vihreästä, rionruskeasta, savunharmaasta ja violetista lasimassasta. Mahdollisesti myös azurinsinisiä versioita on olemassa, vaikka tähän kuvaan ei sellaista löydetty. Maljojen ja maljakoiden kylkiä koristavat tasavälein uurteet sekä uurteiden välissä tähdet. Näitä valmistettiin myös ilman tähtiä pelkillä uurteilla somistettuna.

3 viikkoa Lasipäivään

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää 23.1.2016 Lasipäivän Riihimäellä Suomen lasimuseon tiloissa. Kyseessä on nyt jo 17. kerta, kun tapahtuma järjestetään. SLMY:n järjestämien myyntitapahtumien historiasta voi lukea  Risto Aallon toimittamasta artikkelista yhdistyksen julkaisemassa kirjassa Suomalaisen lasin vuosikirja 2015.

  

Tulevan Lasipäivän kutsuissa on kuvattuna Nanny Stillin Juhannussalko.

Se on yksi niistä esineistä, jotka Suomen lasimuseon ystävät ry lahjoitti

museolle 30-vuotisjuhlassaan viime syyskuussa.
 

Lasipäivä huipentuu huutokauppaan. Yhdistyksen jäsenet ovat toimittaneet myyntiin tulevat esineet Riihimäelle ja parhaillaan valmistellaan kuvallista huutokauppaluetteloa. Se julkaistaan yhdistyksen kotisivulla viimeistään viikolla 2 eli vähintään viikkoa ennen lasipäivää.

 

Huutokauppaesineitä oli 10. joulukuuta lasimuseossa vastaanottamassa

mm. Sirkka-Liisa Löflund. Kuvassa näkyy vain osa huutokauppakohteista,

joiden lukumäärä on samaa luokkaa kuin edeltävinä vuosina.

 

SLMY:n kotisivuilla voi tutustua myös aikaisempien vuosien kuvallisiin huutokauppaluetteloihin ja vasarahintalistoihin: http://www.suomenlasimuseonystavat.fi/aiempien-lasipaivien-huutokauppaluettelot

Kotilieden maakuntakukkakilpailun palkintona 8 kpl GN 12-maljakkoa

Kotilieden joulunumerossa 1947 julistettiin lukijakilpailu tunnuskukkien nimeämiseksi jokaiselle Suomen maakunnalle. Palkinnoiksi ilmoitettiin jaettavan kahdeksan Nuutajärvellä valmistettua Gunnel Nymanin muotoilemaa piikkimuottimaljakkoa GN 12, joka oli silloin uutuusesine. Nykyään ei aikakauslehtien lukijakyselyjen palkinnot ole ihan näin upeita.



Kotiliesi julisti lukijakilpailun joulukuussa 1947 maakuntakukkien

nimeämiseksi, mutta ne nimettiinkin vasta 1982.

Nuutajärven lasitehdas sai tällä tavoin julkisuutta uudelle

Gunnel Nymanin muotoilemalle maljakolle.

Mitähän tuon jälkeen tapahtui, kun Wikipedia tietää kertoa, että maakuntakukat valittiin Suomen Kotien Kukkasrahaston aloitteesta järjestetyssä lehtiäänestyksessä vasta vuonna 1982:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntakukat

Riihimäen Madonna

Pihkanruskea (amber) versio Riihimäen lasin

Madonna-kyntteliköstä. Karhulassahan tätä

väriä nimitettiin rionruskeaksi.

 

Riihimäen lasi on valmistanut 8-kulmaisella jalustalla olevia kahden kynttilänjalkoja usean värisinä. Samanlaisella jalustalla on tehty myös juhlavia kahden korkean kynttilänjalan kynttelikköjä, joissa on madonnahahmo niiden välissä. Värittömästä lasimassasta tehtyjä versioita näkee silloin tällöin myytävänä. Samasta massasta on tehty myös sellaisia, joissa madonna on hapotettu mattapintaiseksi. Värilliset versiot ovat harvinaisempia.

Niukkuuden ajasta kertoo se, että tämä yksilö on

päässyt myyntiin, vaikka vasemman puoleisessa

jalassa on iso ilmakupla.

Riihimäen lasin Madonna.

Hyvää Joulua kaikille Lasinkeräilijän Blogin lukijoille ja sisällöntuottajille !

 

Lasiset joulukuusenkoristeet on hankittu Suomen lasimuseon myymälästä.

Paperiset koristenauhat ovat muutaman vuosikymmenen ikäisiä.

Lasinen lintu on valmistettu Saksassa ja muut lasikoristeet Tšekissä.

Turussa uusi antiikkiliike



Von Simolinin liike sijaitsee Turun ydinkeskustan länsireunalla

Yliopistonkadun ja Humalistonkadun kulmauksessa.

 

Turussa on enemmän hyviä antiikkiliikkeitä kuin esimerkiksi väkimäärältään jonkin verran isommassa kaupungissa Tampereella. Joitakin liikkeitä on viime vuosina lopettanut, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana on aloittanut kaksi uutta eli Fifty-Sixty Style tämän vuoden alussa ja tänä syksynä aloittanut von Simolin.

Liike on täynnä monenlaista vanhaa tavaraa: lasi- ja posliiniesineiden

lisäksi mm. valaisimia ja huonekaluja. Näköjään kaupat ovat syntyneet

Tamara Aladinin maljakosta.

Von Simolinin myymälä sijaitsee Yliopistonkadun ja Humalistonkadun kulmauksessa. Liikkeen valikoima on monipuolinen ja laadukas, myös lasiesineitä on tarjolla runsaasti. Nettisivut ovat osoitteessa www.suoraostot.fi

Lasivitriinin takana näkyy Humalistonkatua.

Sirkka-Liisa Kumelan muotoilema Sirkku-lasi.

Harvinaista tässä on vihreä sääri- ja jalkaosa.

Riihimäkeläiskaunotar.

Liikkeen etuosan valikoimaa.

Yliopistonkadun toisessa päässä on antiikkiliike, jolla on melkein sama nimi eli pitkään toiminut Osto- ja myyntiliike K.J. Simolin.

Joulutontun terveiset

Tällainen viesti oli saapunut Lasinkeräilijän Blogin sähköpostilaatikkoon:

  

Hei kaikki lasinkeräilijät.

Taas on vuosi kulunut ja meillä tontuilla on vuoden kiireisin aika. Pitkän päivän jälkeen on mukava rauhoittua tuikkukynttilän tunnelmallisessa valossa. Joulutonttu on vuosia sitten saanut Joulupukilta lahjaksi tällaisen Sirkku Kumela-Lehtosen suunnitteleman ja Kumelan lasitehtaan valmistaman Sarvi-tuopin. Suoran kahvan takia se ei oikein sovellu jouluoluen juontiin, mutta tuikkulyhtynä se toimii mainiosti. Olikohan Joulupukilla jokin taka-ajatus lahjaa valitessaan ?

Toivotan kaikille blogin tekijöille ja lukijoille Hyvää Joulua ja lasirikasta vuotta 2016 !

-Joulutonttu

 

Tapio Wirkkalan lasia ja posliinia esillä lasimuseossa vielä 2 viikkoa

Tapio Wirkkalan Ajatonta kauneutta –näyttely on esillä

Suomen lasimuseon kolmannen kerroksen näyttelytilassa.

 

Rosenthal AG:n tuotteista tuli 1950-luvulla hyvän muotoilun vertauskuva.
Tapio Wirkkalan suunnittelemat ja Rosenthalilla valmistetut esineet kuuluvat yhtiön merkittävimpiin posliini-, metalli- ja lasituotteisiin. Wirkkalan lähes 30-vuotinen yhteistyö Rosenthalin kanssa on vaikuttanut merkittävästi eurooppalaiseen ja kansainväliseen muotoiluun.

Tapio Wirkkala: Inka-lasikynttilänjalka, Rosenthal Studio-Linie.

Saksalaisesta perinteisentyylisestä Rosenthalin posliinitehtaasta tuli toisen maailmansodan jälkeen kansainvälinen käsite uudenaikaisten posliinituotteiden valmistajana. Rosenthalista tuli hyvän muotoilun takuunimi. Rosenthal-osakeyhtiö käytti vuodesta 1961 uuden Rosenthal Studio-Linie -tuotemerkkinsä sloganina "hyvän muotoilun tuottaja" -käsitettä, jolle Tapio Wirkkalan taiteellinen panos antoi vahvan leimansa.

Tapio Wirkkalan Rosenthalille muotoilemia taide-esineitä.

Posliinisten maljakoiden, kulhojen, savukesettien, valaisimien ja hotelliastiastojen yhteydessä voidaan puhua jopa suunnitteluvyörystä. Niiden lisäksi Wirkkala suunnitteli lasia ja aterimia sekä laajoja posliiniastiastoja.

Suomen lasimuseon näyttelyssä on esillä Wirkkalan Rosenthal Studio-Linielle ja Rosenthal Thomakselle suunnittelemia astiastoja, koriste-esineitä, aterimia, lasiesineitä sekä palkittu muovinen retkiastiasto. Lisäksi näyttelyssä voi tutustua koristeaiheisiin, joita Wirkkala ja hänen vaimonsa Rut Bryk suunnittelivat Rosenthal-astiastoihin.

Tapio Wirkkala: Maljakko 2515, Rosenthal Studio-Linie,

valmistanut Ambergin lasitehdas 1963.

 

Ajatonta kauneutta – Tapio Wirkkalan posliinia ja lasia Rosenthalille

Näyttely Suomen lasimuseossa 12.6. – 31.12.2015
Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Tutulta vaikuttavia lasiesineitä kahden tuhannen vuoden takaa

Oheinen - ajan saatossa hieman kärsinyt – lasiesine on kuvattu

Napolin Arkeologisessa museossa. Se on kaivettu esiin Pompeijin

tuhkakerroksista. Vesuviuksen purkaus tapahtui vuonna 79,

eli lintu on aika vanha. Jotain tuttua?

Nämä lasipurkit muistuttavat aika paljon säilytysastioita,

joita valmistettiin Riihimäellä ja Karhulassa 1900-luvulla.

Epäselvää on ovatko edellisen kuvan lintu ja nämä lasipurkit

Pompeijin vai Herculaneumin raunioista löytyneitä.

Molemmat kaupungit hautautuivat vuonna 79 samassa

tulivuorenpurkauksessa - kauempana sijainnut Pompeiji

enempi tuhkaan ja Vesuviusta lähempänä sijainnut

(roomalaisen ylhäisön suosima "huvilakaupunki")

Herculaneum laavaan. Se vähän häiritsee, että

Arkeologisessa museossa näistä esineistä on kovin

niukasti tietoa. Siellä täällä on vain jotain italiankielisiä

koneella kirjoitettuja lappusia. Jostain kuitenkin pystyi

lukemaan, että osa museon lasiosaston rauniosta

kaivetuista, puhallustekniikalla valmistetutuista

lasiesineistä olisi valmistettu vuoden 50 eKr tienoilla.

Tästä artikkelista: http://cir.campania.beniculturali.it/museoarcheologiconazionale/thematic-paths/in-museum/P_RA25 selviää, että lasiesineitä museossa on 4 000. Vain pieni osa niistä on yleisön nähtävissä.


Kiitokset blogin lukijalle Italian-matkan terveisistä.

Timo Sarpaneva esillä lasimuseossa vuoden loppuun

Kutsuvieraita näyttelyn avajaisissa 28.5. lasimuseossa Riihimäellä.

 

Timo Sarpaneva oli Suomen modernin lasitaiteen johtavia nimiä 1950-luvulta lähtien. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Iittalan lasistaan, Orkideasta, Kajakista, Claritaksista ja puumuottiin puhalletuista Finlandia-sarjan esineistä. Sarpanevalle kaiken suunnittelutyön lähtökohta oli vapaa taide: ”Haluan löytää sisäiselle elämykselle muodon ja materiaalin.”

Suomen lasimuseon näyttely valaisee Timo Sarpanevan elämäntyötä suunnittelijana ja taiteilijana ja tuo nähtäväksi hänen rakastettuja klassikoitaan. Esillä on niin taide-esineitä kuin käyttöön tarkoitettua lasiakin: vuonna 1956 julkistettu i-lasisarja oli käyttölasia, mutta muotoilultaan taidetta. Pieni punainen i-merkki suunniteltiin tätä sarjaa varten.

Valtaosa näyttelyn esineistöstä kuuluu hallituksen puheenjohtaja ja taiteenkerääjä Kyösti Kakkosen nimikkokokoelmaan Collection Kakkoseen. Kakkonen on kerännyt määrätietoisesti suomalaisen keramiikan ja lasimuotoilun helmiä kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen mittava kokoelmansa sisältää kaikkien merkittävien muotoilijoiden teoksia.

Nyt nähtävä Sarpaneva-kokonaisuus kuuluu Collection Kakkoseen perustuvien Suomen lasimuseossa toteutettujen näyttelyiden sarjaan. Sen aiemmat osat käsittelivät Kaj Franckin (2011) ja Tapio Wirkkalan työtä (2013).

 

TIMO SARPANEVA - TAIDETTA LASISTA

Näyttely Suomen lasimuseossa 29.5. – 31.12.2015

Timo Sarpanevan Taidetta lasista Suomen lasimuseon isoimmassa salissa.

Timo Sarpanevan Iittalassa vuonna 1969 valmistettuja näyttelyesineitä.

 

Timo Sarpaneva: Kukinto, Venini Italia 1990.

 

 

Timo Sarpaneva: Taide-esine, Riihimäen lasi 1949.

Tämä esine voitti Riihimäen lasin muotoilukilpailun

toisen palkinnon 1949 ja se oli Sarpanevan

ensimmäinen lasiteos.

Sarpanevan Hiidennyrkissä on yhteneväisyyksiä

edellä kuvattuun ensimmäiseen lasimuotoilutyöhön.

Kolme erilaista Hiidenyrkkiä, pari Hiidenhelmeä ja Hiidenkehto.

 

Edessä keskellä Linnunpää, oikealla kaksi Orkideaa.

Sarpanevan Finlandia-sarjan esineitä.

Finlandia-sarjaan kuuluva Varjot on tehty Iittalassa 1964.

 

Taide-esine vuodelta vuodelta 1966 on hyttityö.

Timo Sarpanevan klassikoita: Kajakkeja vuodelta 1954

ja samalta vuosikymmeneltä ovat muutkin kuvan taide-esineet.

Sarpanevan Lansetteja.

Claritas on vuodelta 1984.

Timo Sarpaneva: Kohinoor, Iittala 1981.



 

Tämän Sarpanevan muotoileman taide-

esineen on valmistanut Studio Pino

Signoretto Italian Muranossa 1998.

Liber Mundi on Sarpanevan ja Studio Pino

Signoretton yhteistyötä vuodelta 1999.

Smile on Iittalaa vuodelta 1994 Mikki Hiiren kunniaksi.

Hyttityönä Iittalassa vuonna 1959 valmistettu taide-esine.

Kimmo Reinikan teoksia lasimuseossa

Suomen lasimuseon parvella on esillä Kimmo Reinikan teoksia joulukuun loppuun asti. Ohessa on kuvia näyttelystä. Joihinkin teoksiin on yhdistetty led-valo ja muutamassa esineessä on mukana tuohta sekä toisissa tekstiiliä.

Kimmo Reinikan Lasii… -näyttelyn esineitä Suomen lasimuseossa.

Kimmo Reinikan Lasii… -näyttelyn

esineitä Suomen lasimuseossa.

Kimmo Reinikan Lasii… -näyttelyn esineitä Suomen lasimuseossa.

 

Kimmo Reinikka on Hämeessä asuva ja osuuskunta

Lasismissa työskentelevä lasinpuhaltaja ja -hioja:

"Käytän töissäni monipuolisesti erilaisia kylmätyöstö-

tekniikoita halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Haen töissäni mm. valon heijastuksia, jotka syntyvät

hionnoista. Olen myös halunnut yhdistää lasiin muita

materiaaleja mm. tuohta, jota mielestäni käytetään

liian vähän nykypäivänä".