|
Vanhoja lasipulloja etiketteineen: Riihimäen Panimon I olutta, hämeenlinnalaista Kariston Simaa ja hämeenlinnalaista Hämeen I olutta. |
Ei
vappujuomissa välttämättä tarvitse olla paljon prosentteja, kyllä
sima ja pilsneri riittävät. Ohessa vanhoja pulloja, joissa on
alkuperäiset etiketit tallella: ykkösolutta ja simaa.
Kirpputoreilla ja vanhan tavaran myyntitapahtumissa näkee pulloja,
joissa on hyväkuntoisia etikettejä kyljissä. Skannerit ja
tulostimet ovat niin kehittyneitä, että vanhasta etiketistä pystyy
tekemään kopioita, jotka pikaisella vilkaisulla näyttävät
alkuperäisiltä. Ei ole laitonta tehdä sellaisia, mutta myydessä
pitäisi kyllä mainita etiketin olevan reproduktio. Vaikka vanhat
pullot eivät lasiesineinä olisi kiinnostavia, niin uteliaisuutta
herättävät vanhat etiketit: millainen yritys on tuotteen
valmistanut ja milloin?
|
Hämeenlinnalainen Mallas ja virvoke valmisti mietoa mallasjuomaa vuoteen 1951 asti. |
Panimomestari
Karl Edvard Kauppinen perusti Hämeenlinnaan vuonna 1912 panimon
valmistamaan mietoja mallasjuomia. Kieltolain päättymisen jälkeen
yritys alkoi valmistaa myös toisen ja kolmannen veroluokan oluita.
|
Pullo on valmistettu Riihimäellä. |
Kolmosoluen
valmistus lopetettiin 1935 ja yritys jatkoi mietojen mallasjuomien
valmistajana. Kauppinen myi yrityksensä 1941 tätä varten
perustetulle Mallas- ja Virvoke Oy:lle. Vuonna 1949 yrityksen lähes
koko osakekanta oli siirtynyt Etelä-Hämeen Osuusliikkeelle, jonka
päätöksellä mallasjuomien valmistus lopetettiin 1951. Lähde:
https://www.beerfinland.com/suomen_panimot/hameenlinna.htm
|
Etiketti on painettu Vaasan kivipainossa, eikä oman paikkakunnan Kariston kirjapainossa. |
K.K.
Kariston Virvoitusjuomatehtaasta ei netistä löydy paljoakaan
tietoa. Yrityksellä on ollut tuotantoa myös Lahdessa. Pullon
kaulaosan alaosaa kiertää teksti: Pyynikki yhtymä. Osakeyhtiö
Pyynikin tiedoista ei kuitenkaan löytynyt mainintaa Karistosta,
joten onko etiketti sittenkään alkuperäinen?
|
Pullo on valmistettu Pyynikki yhtymälle, joten mikä voisi olla selitys sille, että sen kyljessä on Kariston virvoitusjuomatehtaan etiketti? |
|
Karhulan lasitehdas on valmistanut pullon. Onko pohjan jälkien selityksenä imutekniikalla toimineen automaatin terän jättämä roso? |
|
Riihimäen Panimon yksinkertaisen tyylikäs etiketti olutpullon kyljessä. |
Riihimäen
Panimo Oy oli perustettu 1933 ja sen toiminta päättyi 1966.
Omistajat vaihtuivat pari kertaa vuosien aikana, mutta vuodesta 1938
omistajana oli tamperelainen Pyynikki Oy. Pyynikki-Yhtymän
pääjohtajana oli tuohon aikaan Rosa Aleksandra Salmelin, joka oli
samaan aikaan myös Riihimäen Panimon ja Porin Oluttehtaan
toimitusjohtaja. Riihimäen
panimon pullon pohjassa on kirjain K, mikä yllättää, kun uskoisi
siellä olevan oman paikkakunnan lasitehtaan R-kirjain. Pullon
kyljessä olevassa merkissä näkyy kolme pulloa ja se ehkä selittää
asian.
|
Lasitehtaitten myyntikeskuksen kolmen pullon merkki olutpullon kaulan alaosassa. |
Suomalaisilla lasitehtailla oli yhteistyötä, jolla on pyritty rajoittamaan kilpailua ja/tai jakamaan markkinoita. Vuonna 1905 lasitehtaat perustivat Akkunalasi-konttorin estämään kilpailua ikkunalasimarkkinoilla ja 1908 yhteistyö laajeni pullorenkaan perustamiseen. Samankaltaisia kartelleja oli myös lääkelasin, teknisen lasin ja talouslasin markkinoilla.
Karhulan,
Viialan ja Riihimäen lasitehtaan perustivat 1919 Suomen
pulloasioimiston. Kullekin tehtaalle sovittiin maksimituotantomäärät.
Tämän tuloksen Ariman lasitehdas lopetti toimintansa ja toimiston
ulkopuolelle jääneet Nuutajärvi, Johannislund ja Kirkniemi
noudattivat kuitenkin sovittuja hintoja. Tämän jälkeen ei
pullomarkkinoilla enää ollut juuri mitään kilpailua.
Vuonna 1930
lasiteollisuuden uusien kaupallisten järjestelyjen johdosta Suomen
pulloasioimisto ja lääkelasiasioimisto lopetettiin. Silloin eri
lasituotannon lajien yhteistyöelimet korvattiin kaikkea tuotantoa
koskevalla yhteistoimintasopimuksella ja perustettiin Lasitehtaitten
myyntikeskus. Ryttylän lasitehdas jäi sopimuksen ulkopuolella ja
hintakilpailullaan aiheutti ”markkinahäiriöitä”. Tehdas
saatiin kuitenkin mukaan perustamalla 1932 Pullokeskus. Sen jälkeen
mikään lasitehdas ei saanut itse suoraan myydä pulloja
asiakkaille, vaan kaikki myynti tapahtui Pullokeskuksen kautta. Tämä
yhteiskuvio kesti vuoden 1935 lopulle asti.
|
Pullo on valmistettu Karhulassa. Tässä esillä olleet molemmat olutpullot on valmistettu vihreästä lasista. Aikanaan niitä tehtiin sekä vihreästä että ruskeasta lasista. Pitkään Suomessa on käytetty vain ruskeita olutpulloja. |