Billnäsin antiikkipäivät 3.–6.7.

 

Tällä viikolla on monelle vuorossa kesän kohokohta: torstaista sunnuntaihin Billnäsin antiikkipäivät Raaseporissa. Torstai on yleensä ollut vilkkain päivä ja perjantai rauhallisin eli jos ei pidä ihmispaljoudesta, niin kannattaa valita perjantai. Tietysti myös säät vaikuttavat siihen milloin ihmiset lähtevät liikkeelle. Ruukin alueelta löytyvät myös ravintola- ja kahvilapalvelut.

Päivälippu on 10 euroa ja pysäköinti on ilmainen. Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsenkortilla on ilmainen sisäänpääsy.

Tapahtumatiedot: https://www.tammitori.fi/billnas/

Instagram: https://www.instagram.com/billnasfairs/

Facebook: https://www.facebook.com/billnasinantiikkipaivat

Oheiset kuvat ovat kesän 2020 tapahtumasta.

Maalauskoristeltu maljakkopari

 

Oheisen maljakkoparin valmistajaa tiedustellaan; onko Iittala, Kauklahti vai joku muu? Ilmeisesti melkein kaikilla kotimaisilla lasitehtailla on koristeltu lasia myös maalaamalla 1900-luvun aikana. Kauklahdessa ja Kumelassa taisi niiden osuus tuotannosta olla suurempi kuin muilla tehtailla. Oheiset maljakot ovat noin 15,5 cm korkeita ja ne on hiekkapuhallettu ja/tai hapotettu, mutta pohjat ovat kirkkaat.

Varma kädenjälki kukkamaalauksessa.

Mikä tehdas on valmistanut tämän maljakon?

Viikon päästä Billnäsiin

 

Tänä vuonna uutta on mm. Antiikkitori, missä on 30 ulkomyyjää, kun sisällä ruukissa on yli 100 myyjää.

Tapahtuma avautuu torstaina 3.7., jolloin se on avoinna pitkän päivä klo 9–18. Muina päivinä se on auki klo 10–17.

Tapahtumatiedot: https://www.tammitori.fi/billnas/

Instagram: https://www.instagram.com/billnasfairs/

Facebook: https://www.facebook.com/billnasinantiikkipaivat

Paljon nähtävää Nuutajärvellä

 

Nuutajärven lasikylän opastetaulu.

Nyt on hyvä aika tehdä retki Nuutajärven lasikylään, sillä heinäkuussa siellä on eniten nähtävää. Kuuluisan lasitehtaan toiminta loppui 2014, kun Fiskars Oyj keskitti lasinvalmistuksen Iittalaan, mutta lasia tehdään Nuutajärvellä edelleenkin, mutta nyt itsenäisten studioiden voimin.

Vasemmalla Janne Rahusen Fancy Forest ja takana Pruuki Bistron terassi.

Matkailijoita palvelevat ravintola Pruuki Bistron lisäksi sen edessä terassilla jäätelön myyntipiste ja Puukonttori-rakennuksessa sijaitsee Cafe Olderman. Samassa talossa toimivasta Pikku Masan puodista voi ostaa vintage-lasia. Kylän keskustasta pari sataa metriä länteen osoitteessa Pitkämäentie 5 toimii viikonloppuisin Mahdollisten aarteiden kirpputori. Vanha Paja -rakennuksessa toimii Pop-up myymälä, jossa mukana mm. Pukimo POP UP, Finlayson, Vallila, Kumma-kustannus ja Kultakeramiikka.

Vasemmalla Puukonttori, punainen rakennus on nimeltään Kivimuuri ja takana oikealla Vanha hytti.

Eilen tässä blogissa esiteltiin Nuutajärven lasimuseo Prykärin yläkerrassa esillä olevaa Kerttu Nurmisen retrospektiivista näyttelyä: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2025/06/kerttu-nurmisen-nayttely-nuutajarvella.html

Prykärin pysyvässä näyttelyssä on myös tämä isokokoinen kannellinen malja, johon Soini Kajander on kaivertanut Lasikylän rakennuksia.

Ohessa on pari kuvaa museon alakerran pysyvästä näyttelystä, joka on alunperin Kaj Franckin käsialaa. Siellä pääsee tutustumaan tehtaan toimintaan, joka alkoi 1793.

Gunnel Nymanin tuotantoa Nuutajärven lasimuseossa.

Kaj Franckin lasistoa.

Museon aulassa on valokuvia kesältä 1995, kun maailman ehkä tunnetuin lasitaiteilija Dale Chihuly ja hänen työryhmänsä työskentelivät Nuutajärvellä.

Lasimuseon aulassa on valokuvanäyttely, josta tämäkin kuva, jossa Dale Chihuly työskentelee Nuutajärven lasihytissä 1995 yhdessä Unto Suomisen kanssa.

Oiva Toikan Lintukoto tarjoaa mahdollisuuden nähdä ison parven Toikan lintuja.

Oiva Toikan Lintukoto on punaisessa hirsirakennuksessa, jossa aiemmin toimi NuGO-shop.

28.6. avautuu Nuutajärven kartanossa Symbol -kesänäyttely, jossa on esillä Nuutajärvellä työskentelevien taiteilijoiden teoksia: https://nuutajarvi.fi/muut-nayttelyt

29.6. avautuu Janne Rahusen näyttely Palokopilla.

Janne Rahusen työhuoneen yhteydessä on näyttelytila.

Galleria Kellopyntingissä on esillä Teemu Kylvön teoksia: https://teemukylvo.com/galleria-kellopytinki/ Instagramista löytyy tieto, että se on avoinna to–su klo 11–16.

Näkymä Teemu Kylvön näyttelystä, joka löytyy Kellopyntingistä. Lisää kuvia näyttelystä tämän jutun lopussa.

Galleriakäytävien varrella on eri tekijöiden teoksia nähtävillä, esim: Lasisirkus eli Alma Jantunen ja Johannes Rantasalo, Tommi Ketonen, Janne Rahunen, Heikki Viinikainen, Marika Kinnunen ja Lea Swantz.

Näkymä Lasisirkuksen myymälästä.

Lea Swantzin studio ja Nuutajärvi shop, missä myydään myös lasikirjallisuutta, esim. Lasi25 - Suomalaisen lasin vuosikirjan 2025 voi ostaa täältä.

Vanhan hytin ulkopäädyssä on Otto Koivurannan ja Antti Kuikan Takolasin hytti ja myymälä.

Takolasin tuotevalikoimaa. Lasinpuhaltaja Otto Koivurannasta on juttu tuoreessa Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2025.

Lisää Nuutajärven palveluista ja aukioloajoista: www.nuutajarvi.fi

Kellopytinki

Näkymä Teemu Kylvön näyttelystä, joka sijoitettu yhteen pytingin asunnoista.

Teemu Kylvö: Tuulinen päivä.

Taulun alla Kylvön Meduusoja.

Kellopytinkiä pihan puolelta.

Kerttu Nurmisen näyttely Nuutajärvellä

 

Nuutajärven lasimuseo Prykäriin viime vuonna valmistunut valoisa toinen kerros toimii vaihtuvien näyttelyiden salina.

Nuutajärven lasimuseo Prykärissä on esillä 31.8. asti Kerttu Nurminen retrospektiivinen näyttely ”Pinttiä, pilkkuja, kukkia – Taiteilijan polkuja 55 vuoden ajalta”. Näyttely on pystytetty museon toisen kerroksen vaihtuvien näyttelyiden tilaan.

Kerttu Nurminen: Syyslento, 2994 ja Milou Punaisella torilla, 1989.

Kerttu Nurminen on suomalaisen lasitaiteen ja -muotoilun merkittävimpiä vaikuttajia, jonka ura kattaa yli 55 vuotta. Hän aloitti uransa taideteollisen oppilaitoksen keramiikkalinjalla ja valmistui vuonna 1970. Heti valmistumisensa jälkeen hänet valittiin Nuutajärven taideosastolle kesäharjoittelijaksi. Syksyllä 1971 hän aloitti sisäisenä tiedottajana ja tehdasemäntänä. Lasia hän pääsi aluksi suunnittelemaan muun työn ohessa.

Kerttu Nurmisen, silloin vielä Rantanen, uran alkuvaiheilta iso vihreä maljakko, joka on puhallettu savimuottiin 1970 ja väritön malja, joka on puhallettu laudoista tehtyyn muottiin 1970.

Nurminen on tunnettu erityisesti sommittelun taidostaan, monipuolisista tekniikoistaan ja tinkimättömästä työetiikastaan. Hänen töitään leimaa hienostunut estetiikka, jossa kohtaavat lasimateriaalin herkkyys ja taiteellinen voima. Hän saa inspiraationsa erityisesti Nuutajärven luonnosta ja ympäristöstä. Nurmisen työskentelylle ominaista on käytännönläheinen asenne – “Työ valmistuu tekemällä työtä” – sekä jatkuva halu uudistua.

Viiden vuosikymmenen aikana Nurminen on tehnyt yhteistyötä lukuisten lasinpuhaltajien ja muiden ammattilaisten kanssa, ja hänen teoksiaan on esillä museoissa ja kokoelmissa. Nurmisen tuotanto ulottuu pienistä esineistä suuriin, näyttäviin uniikkiteoksiin.

Lehtileike Aamulehdestä 1.8.1971, jolloin on ollut Nuutajärven lasia esillä Tampereen Nykytaiteen museossa.

  

Lehtijutun viimeisessä kappaleessa mainittuja muunnelmia olutpulloista.

Nurminen tunnetaan sitoutumisestaan korkeaan laatuun ja kädenjälkeen. Vaikka lasitaide on nykyisin yhä vaativampaa kallistuvan materiaalin ja kovenevan kilpailun vuoksi, hän näkee tulevaisuuden valoisana. Suomessa on paljon lahjakkaita nuoria tekijöitä ja lasin arvostus on nousussa.

Suomen lasimuseo on julkaissut vuonna 2018 kirjan Kerttu Nurmisesta nimellä Luontomatkalla lasin ihmemaassa. Kirja liittyi silloin Riihimäellä esillä olleeseen näyttelyyn.

Teokset vasemmalta alkaen: Joko-Tai-San 1991, Pilkkuja 2025, Madagaskar 1989, Paradise 1995, African Market 2014 ja Uganda 2014.

Pro Arte Eden sarjaa1989 - 1992: Päärynä, Omena, Rypäle, Päärynä, Ananas ja Papukaija.

Kerttu Nurminen: Manaus 1993. Vapaasti puhallettua monikerroksista lasia, hiekkapuhaltanut Kerttu Nurminen.

Käärmemaljan muotin Kerttu Nurminen on kaivertanut itse ja sen on puhaltanut hänen puolisonsa Olavi Nurminen. 

Akileija-maljoissa käytettyä tekniikkaa kutsutaan pilkkufiligraaniksi.

Nuutajärven Pro Arte -kokoelma julkistettiin vuonna 1981, joka oli Suomen lasiteollisuuden 300-vuotisjuhlavuosi. Poutapilvi-sarjaa tehtiin 1982 - 1984.

Vasemmalla Pro Arte / Milla ja Poppy. oikealla Lampi-sarjaa, joka on suunniteltu Nuutajärven Pro Arte 200 -sarjaan tehtaan 200-vuotisjuhlan kunniaksi.

Pro Arte Pajazzo -sarjaa.

Takana vasemmalla Kartio-ekspressokupin prototyyppi vuodelta 1990 ja oikealla Poco-ekspressokupit vuodelta 1990.

Harvoin näitä Poco-kuppeja näkee.

Mare-lautasten prototyyppejä vuosilta 2002 - 2005. Puristelasia, joista osa on hiekkapuhallettu.

Mondo-sarjaa valmistettiin 1988 - 2004.

Tanssipari 1976, Kasuaarilintu 1976, Kartanolla 1976,.

Jääkukkia 2015 ja Sinikellot 2015 ovat Nuutajärven lasikoululla tehtyjä graal-kokeiluja. Puhaltajina Sara Hulkkonen / Marika Kinnunen.

Kerttu Nurminen poikkesi Lasikylän antiikki- ja keräilymessuilla 15.6.