Juthbackan markkinat viikonloppuna

Kuva on Juthbackan markkinoilta 2016.

 

Perjantaina alkavat Juthbackan markkinat Pohjanmaalla Uusikaarlepyyssä ja ne jatkuvat lauantaina. Jakobstadsnejdens veteranbilssällskap on järjestänyt tapahtuman jo vuodesta 1975 alkaen. Alueella on 720 myyntipaikkaa ja myös tänä vuonna kaikki paikat on myyty jo hyvissä ajoin. Ostajia alueella käy vuosittain 30.000 – 40.000. Tapahtuma on siten ilmeisesti maamme vanhin ja suurin rompetori. Myyntikohteiden kirjo on todella laaja, myös laadukasta lasia on löytynyt joka vuosi.

Kuvia edellisvuosien tapahtumista voi katsoa tämän blogin arkistosta. Viime vuoden kuvat tästä linkistä:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/08/kuvia-juthbackan-markkinoilta.html

Erkki Vesanto -näyttely opastettuna 20.8.2017 klo 12–14

Erkki Vesannon muotoilemia

Iittalan sinivihreitä lasiesineitä.

 

Erkki Vesanto - muotoilijan elämäntyö Iittalassa

Näyttely Suomen lasimuseossa, Riihimäellä 18.5.–11.9.2017

 

Tarkoituksenmukaisuus oli Erkki Vesannon (1915–1990) monipuolisen muotoilijauran kantava periaate. Hän toimi muotoilijana Iittalan lasitehtaalla vuosina 1936–1971.

Tämän jälkeen hän toimi Iittalan lasimuseon intendenttinä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1980. Vesannon pitkä uraa uurtava muotoilijan työ on jäänyt lähes unohduksiin.

Erkki Vesannon tyttäret Marsa Partanen ja Anne Vesanto kertovat yhdessä Vesannon työtoverin Sirkka-Liisa Löflundin kanssa Erkki Vesannon korvaamattomasta merkityksestä Iittalan lasitehtaalle. Näyttelyssä on esillä monipuolisesti Vesannon muotoilua 1930-luvun lopulta 1960-luvulle.

 

Toinen esittelytilaisuus järjestetään sunnuntaina 10.9.2017.

 

Osana Suomalaisen lasin vuosikirjaa 2017 on ilmestynyt: Kaisa Koivisto – Sirkka-Liisa Löflund, ”Erkki Vesanto – muotoilijan elämäntyö Iittalassa” ja Sirkka-Liisa Löflund, ”Esineluettelo 1936–1971”.

  

Kuvia Vesanto-näyttelystä on julkaistu tässä blogissa 4.6.:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2017/06/erkki-vesanto-muotoilijan-elamantyo.html

Vesannon Lappi-sarjan maljakoita Suomalaisen

lasin vuosikirjan 2017 kansikuvassa. Kirjassa on

yli 30 sivua asiaa Erkki Vesannon elämäntyöstä

Iittalassa.

Pirteät antiikkimarkkinat Kauttualla

Euran Kauttalla oli lauantaina aamulla

pilvipoutainen lämmin sää.

 

Lauantaina Ala-Satakunnan keräilijät järjestivät perinteisen vanhan tavaran myyntitapahtuman Kauttuan Ruukinpuistossa. Tapahtuma alkaa aamulla jo kello 9 ja tänä vuonna siihen mennessä oli paikalle tullut väkeä enemmän kuin aikaisempina vuosina. Järjestäjät päästivätkin asiakkaat alueelle hieman etuajassa, eikä tarvinnut turhautua kellon viisareiden tuijottelussa.

Vuosi sitten sade vähän haittasi tätä tapahtumaa, mutta tänä vuonna sää suosi. Ilmeisesti myyjätkin ehtivät pakata tavaransa jo tapahtuman päättymisen jälkeen ennen kuin Kiira-myrsky tuli Lounais-Suomeen.

Kauttuan antiikki- ja keräilymessut on persoonallinen tapahtuma, joka erottautuu muista vanhan tavaran myyntitapahtumissa miljöönsä, musiikkiesitysten ja työnäytösten sekä asiantuntijavieraiden ansiosta.

Kauttuan rautaruukki on perustettu 1600-luvulla. Antti Ahlström osti alueen 1873 ja tuotantosuunnaksi vaihtui puunjalostus. Antin poika Walter Ahlström perusti Kauttualle paperitehtaan 1907. Euron Paperi Oy aloitti paperin jatkojalostuksen kotitalouksien käyttöön 1937.

Nykyään tällä teollisalueelle toimii kolme yritystä jatkaen kauttualaista paperin jatkojalustusta: Jujo Thermal Oy, Amcor Flexibles Finland Oy ja AR Carton Oy.

Jo Kauttuan rautaruukin aikaan oli maatalouden harjoittaminen osa ruukin toimintaa. 1900-luvun alun ajoilta on peräisin Tallinmäen maatalousrakennusten alue ja myyntiosastoja oli mm. tallipihalla, entisessä hevostallissa ja sen vintillä. Alueen rakennuksia ovat: asuinrakennukset Pehtoori ja Renkipirtti, maaseututyöväen majoitusrakennus Kyöpeli, talli, ratasvaja, vilja-aitta ja maitokoppi.

Tapahtuman mainoksessa ja pääsylipuissa näkyvä keltainen puurakennus on Kauttuan Klubin puistoalueeseen liittyvä kellotapuli, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Rakennuksen alaosa toimi kartanon halkovajana ja kellossakin oli vain tuntiviisari. Nyt rakennuksessa on satunnaisesti kesäaikaan aukioleva näyttelytila.

Kauttuan antiikki- ja keräilymessujen tavaravalikoima on muista vanhan tavaran myyntitapahtumista tuttua, joskin kaikkein kallein osa puuttuu täältä. Lasiesineistä oli mukavan laaja kattaus yli sata vuotta vanhoista lasiesineistä 1970-luvun värilasiin.

 

Tällä pöydällä oli mm. Kumelan ja

Iittalan maalattuja pullokarahveja.

Lasitehtaiden tarroja voi ostaa pienissä arkeissa

ja liimata sitten mihin tahansa esineeseen

”todistamaan” sen alkuperää.

Vasemmalla Humppilan maljakko, joka on saanut

kylkeensä kahvan. Oikealla Kumelan Sirkku-kaadin,

jota valmistettiin kolmella eri hiontakoristelulla.

Kaupantekoa tahditti hanurimusiikki.

 

Kauttuan antiikki- ja keräilymessut järjestettiin

punaisessa tallirakennuksessa ja sen ympäristössä.

Fifty-Sixtyn tunnelmallista osastoa tallin päädyssä.

 

Rykelmä punaista lasia Fifty-Sixtyn osastolla.

Arabian valmistama Gunvor Olin-

Grönqvistin (GOG) keramiikkataulu.

Vanhoja tupakka-askeja. Viipurin tupakka oy:n

valmistamassa Kerho-askissa on teksti: ”Saadaan

myydä vain Päämajan intendenttiosaston välityksellä

sotatoimialueella ja sotilassairaalain potilaille.”

Vanhat opetustaulut herättävät muistoja.

Laadukkaita lasiesineitä oli monella osastolla.

Parhaimmillaan tapahtumassa on käynyt

1500 asiakasta päivän aikana.

Tallinvintin hämyistä tunnelmaa.

Riihimäen lasia ja muutakin oli tällä pöydällä.

Monenlaista värilasia.

Juhani Tero pöytänsä takana.

Lysteri- eli myrkkylasia, ainakin Riihimäen valmistamina.

 

Vienolle on joskus nimikoitu

oma lasisto luulasista.

Matkamuistoviirejä ommeltiin tyynyihin vielä

1960-luvulla. Kuopion viirissä on vielä vanha

Puijon torni ja Tampereen viirissä Pyynikin

näkötorni, eikä vielä Näsinneulaa.

Tallipihalla oli mahdollista seurata sepän työskentelyä.

Vanha Hoppa toimi katseenvangitsijana.

Äänentoiston historiaa.

Kauttuan Ruukinpuistossa messut lauantaina

Kauttuan Ruukinpuiston antiikki- ja keräilymessut järjestetään

12.8. Eurassa. Kuvassa oleva vanha puurakennus löytyy ihan

tapahtumapaikan vieressä.

 

Vuoden 2017 Antiikki- ja keräilymessut pidetään Kauttuan ruukinpuistossa lauantaina 12.8. klo 9-16. Messujen teemana ovat olympialaiset Suomessa vuosina 1940 ja 1952. Asiantuntijana paikan päällä on Risto Järmälä.

Ala-Satakunnan keräilijät ry on järjestänyt Antiikki- ja keräilymessut jo useana vuonna idyllisessä Ruukinpuistossa Kauttualla.

 
Messujen ajankohta on aina ollut elokuun toinen lauantai ja tapahtuma on ollut hyvin suosittu. On arvioitu, että kävijöitä on ollut jopa 1500.

Messuilla on myynnissä kaikenlaista keräilytavaraa kuten kortteja, merkkejä, rahoja, posliinia ja lasiesineitäkin löytyy.

Kuvia viime vuoden tapahtumasta voi katsoa tämän blogin arkistosta:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/08/joviaalit-markkinat-kauttuan.html
 
Alvar Aallon suunnittelema Terassitalo on kävelymatkan päässä antiikkimarkkinoiden pitopaikasta, vanhan tallipihan miljööstä, joten samalla käynnillä kannattaa tutustua siihenkin.
Kuvia kohteesta voi katsoa tämän blogin arkistosta:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/08/aallon-teoksia-ihailemassa-kauttualla.html

Okkolinin viivahiotut pikkumaljakot

Aimo Okkolinin muotoilemat pikkumaljakot

ja valmistaja on Riihimäen Lasi.

Usein viivahiotuista lasiesineitä tulee ensimmäiseksi mieleen Tapio Wirkkala, mutta myös Aimo Okkolin on käyttänyt viivahiontaa joissakin lasiesineissään. Kuvassa on kaksi pientä maljakkoa, joiden korkeus 130 mm ja suuaukon halkaisija 75 mm.

Suomen lasimuseon kirjassa Lumpeenkukka esitellään Aimo Okkolin tuotantoa. Tällainen maljakko löytyy sivulta 117 uniikkiesineiden joukosta.

Helkaman Lumimies Humppilasta

Humppilan lasitehtaan valmistama

Helkama-Forsteen tilaustyö Lumimies.

Etelä-Euroopassa vaivaa parhaillaan

Lucifer-helle, mutta meillä Suomessa

taitaa vieläkin vaikuttaa Lumimiehen henki.

 

Monialainen sukuyhtiö Helkama toi 1950-luvulla maahan kodinkoneita, mutta omien jääkaappien valmistuksen yritys aloitti Hangossa 1960-luvulla. 1975 Helkama osti vuodesta 1961 Forssassa toimineen Forste Oy:n ja Helkama-Forsteen nimellä alettiin valmistaa Helkama ja Lumimies –nimisiä kylmälaitteita. Yritys oli Suomen viimeinen kotikäyttöön tarkoitettuja kylmälaitteita valmistanut yritys. Muitakin entisiä kotimaisia kodinkoneiden tuotemerkkejä on ollut vielä markkinoilla, mutta laitteet on jo pitkään valmistettu ulkomailla.

Helkama-Forsteen tuotannollinen toiminta Suomessa loppui 2007, kun tuotanto siirrettiin Unkariin ja Venäjälle. Samalla kuluttajalaitteet jäivät pois valikoimasta.

Sympaattisen näköinen jätti, eikä lainkaan

niin pelottava kuin Himalajan lumimies Jeti,

vaikka yhdennäköisyyttä onkin.

 

Helkama-Forsteen entisissä tiloissa ja osin sen entisin työntekijöiden voimin kylmälaitteiden valmistusta jatkaa Coolcenter Forssa Oy. Yritys valmistaa mm. erikoiskylmälaitteita, kylmäkaappeja, lääkejääkaappeja, lääkkeiden kylmäsäilytyksiä, kylmävitriinejä, räätälöityjä WineQueen-viinikaappeja, koneikkoja sekä räätälöityjä viininsäilytysratkaisuja pääasiassa ammattilaiskäyttöön.

Humppila on Forssan naapurikunta, joten on ollut luonnollista, että Lumimies-liikelahjat on teetetty Humppilan lasitehtaalla. Muotiin valamalla valmistettu raskas Lumimies-lasiesine on noin 20,5 senttiä korkea.

Graafinen versio Helkaman Lumimiehestä.

Aurinkoinen Rompepäivä Loimaalla



Laatulasia oli myös tarjolla Loimaan Rompepäivillä.

 

Ilmeisesti mahdollisen sateen pelko sai aikaan sen, että Loimaan rompetapahtumassa oli jonkin verran tyhjiä myyntipaikkoja ja aamulla asiakkaitakin oli tavallista vähemmän. Puoleenpäivään mennessä ihmiset vakuuttuivat siitä, että auringonpaiste jatkuu, eikä sadetta tule – niinpä puolenpäivän aikaan tuli se yleisöryntäys, joka yleensä on jo aamupäivällä.

Myytävän tavaran valikoima vaihteli huippudesignista ihan romppeisiin. Lasiesineitäkin oli mukavasti esillä myyntipöydillä. Suurin osa oli 1960 – 70-lukujen tuotantoa, mutta vanhempaakin lasia näkyi jonkin verran.

Kahvia ja purtavaa oli tarjolla eri puolilla tapahtuma-aluetta, samoin Bajamajoja. Kun tapahtumassa vierailee useita tuhansia kävijöitä, niin sillä on merkityksensä, että huolto pelaa.

Rompetapahtuma näkyi aikaisempaa runsaammin myös Loimaan keskustassa. Torilla oli ohjelmaa ja monessa liikkeessä Rompepäivä-tarjouksia.

Auringonnousun aikaan myyjät asettelivat vielä

tavaroita, kun ensimmäiset asiakkaat tulivat jo

aarteita etsimään.

Jotkut olivat laittaneet esineet pöydälle

iltamyöhällä ja peitelleet ne yöksi.

Vähitellen asiakkaita alkoi saapua.

Monella myyjällä sortimentti oli laaja.

Iittalan maljakoita.

Kirveenvarsia, autonovia, vanha moottoripyörä jne.

Militariaan liittyvillä esineillä on paljon keräilijöitä.

Punainen puristelasimalja loisti aamuauringossa,

mutta tuo Riihimäen Lasin tarra…

Turku-Tampere –radan yli johtava silta takana.

Loimaan rautatieaseman vanha vesitorni näkyy myös.

Runsaasti vanhoja pakkauksia, mutta

Pyynikin mainos oli uudelleenpainatus.

Forssalaisen Vanhat Roinat –liikkeen osastoa.

Tällä pöydällä oli tapahtuman laajin laatulasin

valikoima, myös Kupittaan tuotteita oli tarjolla.

 

Näillä maalatuilla kuvilla varustettuja karahveja

näkee myytävänä silloin tällöin, mutta tällaiset

taskumatit ovat harvinaisia.

Tavanomaista rompetorin tavaratarjontaa.



Michelin-ukkoja ei näe enää kuorma-autojen

ulkokoristeina, mutta keräilijöiden kotona kylläkin.

Kesäboolin tarjoiluun.

Riihimäen Lasin valmistamia tarjoiluastioita,

etummainen kirjokoristeltu versio on harvinainen.

 

Kumelan sarvituoppeja ja muuta värikästä.

Oikean reunan pullomaljakko oli Gallén

signeerauksella varustettu.

Auringon noustua ylös alkoi asiakkaita tulla enemmän.

Myyntiosaston takimmaisella pöydällä

oli laadukasta tavaraa.

Mm. Franckin, Aallon, Wirkkalan, Sarpanevan,

Toikan ja Okkolinin muotoilemia esineitä.

 

Yllättävä esine Loimaan Rompepäivillä:

Tapio Wirkkalan suunnittelema hopealautanen,

jonka Tillander on valmistanut 1950-luvulla.

Karhulan valmistamia kulmikkaita whisky-pulloja.

Pikkuisella Brummerilla iso hinta.



Myyntiartikkelit voi panna esille näinkin.

Lasia pitkällä pöydällä.

1960-luvun alkupuolella tehtiin jonkin verran

mainossinkkuja, joihin oli usein prässätty

ääniraidat vain toiselle puolelle.

Puolen päivän tienoilla Rompetorilla oli jo kuhinaa.

 

 

Kun ihmiset olivat vakuuttuneet auringonpaisteen

jatkumisesta, niin Loimaan Rompepäiville saapui

väkeä takavuosien tapaan.

Välillä kun pistäytyi istumaan ja tankkaamaan,

niin jaksoi taas kiertää.

Aulikki ja Juhani Teron osastoa etualalla.

Tummat pilvet kiersivät Loimaan rompepäivät. Radan

toisella puolella näkyy, kuinka tapahtuma jatkui kävely-

kaduksi päivän ajaksi muutetulla Vesikoskenkadulla.

Tästä tulevat päivämäärät muistiin tai ainahan Rompe-

päivät vietetään elokuun ensimmäisenä lauantaina.