tiistai 27. syyskuuta 2016

Espoon KAMU:ssa vietettiin Lasilauantaita




Lasistudio Jan Torstenssonin lasinpuhallusnäytökset
WeeGee-talon edustalla olivat mielenkiintoista seurattavaa.


Lasiuunin keikkaversio toimii kaasulla.


 
Espoon kaupunginmuseossa on esillä Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa esittelevä näyttely, jonka oheen museo järjestää erilaisia tapahtumia. Viime lauantaina vietettiin Lasilauantaita, jonka aikana pääsi seuraamaan lasinpuhallusnäytöksiä, sai maalata lasia ja lasiesineiden tunnistustakin oli tarjolla. Lisäksi Kauklahti-näyttelyyn järjestettiin opastettuja kierroksia ja WeeGee-talon aulassa olevaa Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin  vitriininäyttelyyn sai tutustua opastuksen kera. Lasilauantai soveltui hyvin koko perheen tapahtumaksi. Ehkä hyvä syyssää karsi osallistujien määrää, eikä ilmeisesti tapahtuman markkinointikaan ollut kovin laajaa.

Seuraava Lasilauantai järjestetään Espoon kaupunginmuseossa 20.5.2017.


Lisää Kauklahden lasitehtaasta voi lukea Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2016, missä on julkaistu Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpään artikkeli.
 

Tällaisten mallikirjojen perusteella Kauklahden
lasitehtaan maalaamossa koristeltiin lasia.


Lasilauantain aikana kuka tahansa saattoi maalata
oman lasiesineensä museon tarvikkeita käyttäen.
Mukaan sai kirjalliset ohjeet miten maalattu kuvio
kuumakäsitellään kotona uunissa pesunkestäväksi.


 

Lasiesineiden tunnistaminen on suosittu ohjelmanumero
Suomen lasimuseon ystävät ry:n tammikuussa järjestämässä
Lasipäivässä ja kyllä se veti väkeä myös Espoossa.



Tunnistajina Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto
ja Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää.
 

Tapahtumaan sisältyi kaksi Wirkkala-taidevarttia. Ne olivat
tietoiskumaisia opastuksia museon aulassa sijaitsevaan
Wirkkala-kabinettiin jossa on esillä Tapio Wirkkalan ja
Ruut Brykin teoksia. Ensimmäisessä taidevartissa oli
kymmenen hengen yleisö.

Paadarin jäälasiveistokset olivat esillä Milanon triennaalissa
1960 jossa Wirkkala sai Grand Prix palkinnon. Lasiveistokset
saivat nimensä Inarissa sijaitsevasta Paadar-järvestä jonka
rannalla Wirkkalan kesämökki sijaitsi. Myöhemmin jäätä
muistuttavaa rosoista lasipintaa nähtiin Ultima Thule -lasisarjassa
sekä Finlandia-vodkapulloissa.

Nämä ilman etikettiä olevat pullojen prototyypit
eivät päässeet koskaan tuotantoon.



Veninin lasitehtaassa Wirkkala suunnitteli värillistä lasia.


Typillistä Veninin värimaailmaa.
 

maanantai 26. syyskuuta 2016

Laatumessujen juhlavuoden toinen tapahtuma Kaapelitehtaalla


Laatumessut järjestää tulevana viikonloppuna antiikki-, taide- ja keräilyalan myyntitapahtuman Kaapelitehtaan Puristamo- ja Valssaamosaleissa osoitteessa Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki. Tapahtuma on avoinna yleisölle molempina messupäivinä klo 10 - 16.

Kuluvan vuoden tammikuussa tuli 15 vuotta täyteen siitä, kun Laatumessut järjesti ensimmäisen tapahtumansa Kaapelitehtaalla. Ruoholahdessa sijaitseva, entinen Nokian Kaapelitehdas oli silloin jo helsinkiläisille tunnettu kulttuuri- ja tapahtumakeskus, mutta antiikkitapahtumissa kävijöille uusi tuttavuus.


Tulevan viikonlopun tapahtuma on järjestetty totutulla konseptilla, eli tarjolla on monipuolisesti erilaista vanhaa ja keräilyllistä tavaraa sekä taidetta alan harrastajille. Myynnissä on esim. antiikkiesineitä, taidetta, design´ia, retroa, vintagea, lasia, astioita, posliinia, keramiikkaa, hopeaa, koruja, rahoja, merkkejä, kortteja, militariaa, keräilyleluja, yms. nostalgista esineistöä sisustukseen, käyttöön ja keräilyyn.

Tapahtumaan on pääsymaksu. Aikuisten pääsylippu messuille maksaa 6€ ja perhelippu 12€. Perhelipulla pääsee tapahtumaan saman perheen kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-vuotiaat lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät aikuisen seurassa maksutta tapahtumaan. Molempina päivinä klo 14-16 välillä pääsee tapahtumaan alennushinnalla; aikuiset maksavat silloin 4€ ja perhe 8€.

Tapahtuman www-sivut sijaitsevat osoitteessa http://www.laatumessut.com/helsinki1016.htm.

Antiikkiväki ja keräilijät kohtaavat viikonloppuna Lahden Jokimaalla


Jokimaan Ravikeskuksessa viikonloppuna järjestettävät Keräilykuume antiikki- ja keräilymessut kokoavat antiikkiväen ja keräilijät yhteen. Tapahtumaan on saapumassa viitisenkymmentä antiikki- ja keräilyalan kauppiasta ympäri suomen.

Lasinkeräilijöitä hellitään tapahtuman hyvätasoisella lasiannilla. Lukuisten näytteilleasettajien osastoilla kimaltelevat lasiaarteet eri vuosikymmeniltä.

Perinteisen antiikki- ja keräilytarjonnan lisäksi tarjolla on paljon 50 - 70 -lukujen retro ja vintage -esineistöä. Suomalaisen muotoilun kultakauden tuotteiden ja Kekkosen ajan arjen käyttöesineistön kysyntä on jatkuvasti kasvussa. Niinpä näytteilleasettajien valikoimista löytyvät tämän hetken halutuimmat mummolan muistoisat tavarat.


Kaappien ja piironkien kätköistä kannattaa kaivaa esiin vanhat rahat, postimerkit ja postikortit. Näiden asiantuntijat arvioivat tapahtumassa yleisön mukanaan tuomia kohteita.

ExpoNovan järjestämät antiikki- ja keräilymessut Lahdessa Jokimaan Ravikeskuksen toto-hallissa, 1. - 2.10.2016 lauantaina ja sunnuntaina kello 10 - 16. Aikuisten sisäänpääsy 6 € ja kello 14 - 16 4 €. Lapset aikuisen seurassa maksutta.

Lisätietoja tapahtumasta
www.kerailykuume.fi

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Miesten pesiksen mestaruus ratkesi


Maljakon korkeus on 22 cm ja suuaukon halkaisija
on 8,5 cm. Maljakko on oletettavasti valmistettu
1930 - 50 -luvulla Kumelan lasitehtaassa.
 
Vimpeli Veto voitti eilen kotikentällään Sotkamon Jymyn ja joukkue sai pronssipatsaan, jonka näkyy hyvin Yle urheilun nettisivuilla: http://yle.fi/urheilu/3-9190311

Joskus takavuosina palkinnoksi on pienemmissä kisoissa voitu antaa lasimaljakko, jonka kylkeen on kaiverrettu palloa lyövä pelaaja.

Pesäpallon pelaaja on ikuistettu
maljakon kylkeen juuri lyöntihetkellä.

lauantai 24. syyskuuta 2016

Lasi Turun rauhan kunniaksi ?


Tämän blogin lukijalta tuli vinkki, että Suomen asehistoriallisen seuran huutokaupassa 3.9. Ikaalisten kylpylässä on myyty Turun rauhan 1743 kunniaksi tehty lasi hintaan 200 euroa.

Asehistoriallisen seuran huutokaupassa myyty
lasiesine Turun rauha 1743.
 
Lasi on tehty ehkä emämaa Ruotsissa, kun Suomessa ei tuohon aikaan ollut toimivaa lasitehdasta. Maamme ensimmäinen tehdas Uudessakaupungissa oli lopettanut toimintansa lyhyen tuotantojakson jälkeen 1680 luvulla ja Åvikin tehdas Somerolla aloitti 1748.
On tietysti mahdollista, ettei lasia ole tehty vielä rauhan solmimisvuonna, vaan myöhemmin.

Asehistoriallisen seuran huutokaupassa myyty
lasiesine Turun rauha 1743.
 
Turun rauha solmittiin 7.8.1743 Ruotsin ja Venäjän välillä; se päätti 1741 – 1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihan nimellä tunnetun Suomen venäläismiehityksen ajanjakson. Rauhanteossa Ruotsi menetti Suomen kaakkoisosan Venäjälle. Vanhan Suomen nimellä tunnettu alue vastasi entisen Kymen läänin ja Viipurin läänin alueita Kymijoelta länsihaaralta Karjalan kannakselle.

Ruotsihan oli tässä sodassa ja rauhanteossa hävinnyt osapuoli, joten ehkä sillä puolella ei ollut tarvetta paljon juhlia Turun rauhaa, joten voisiko olla mahdollista, että lasi olisikin venäläistä tuotantoa, vaikka kirjaimet eivät olekaan kyrillisiä, olihan Pietari monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki tuohon aikaan. Ehkä joku heraldiikkaa tunteva henkilö osaisi päätellä tuosta kruunun kuvasta ja vastapuolen koristelusta enemmän ?

Seuraavan kerran Ruotsin itärajaa muokattiin 1809, jolloin Suomen alue kokonaisuudessa siirrettiin Venäjän alamaisuuteen.

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Björn Weckströmin Stonehenge II



Björn Weckström: Stonehenge II,
vasemmalta oikealle teokset no 1 – 4.
 
Tänään torstaina avautuu Galleria Mafka&Alakoskessa taiteilija Björn Weckströmin uusi lasitaidenäyttely. Stonehenge II -näyttely jatkaa taiteilijan muutaman vuoden takaisten teosten monumentaalista, pelkistettyä muotokieltä:
”Vielä kerran Stonehengen arkaainen monumentaalisuus sekä uudistumista ja puhdistusta symbolisoiva portti inspiroivat minua suunnittelemaan veistoskokoelman lasista. Myös Hubble-teleskoopin avulla otetut kuvat kaukaisista galakseista ovat vaikuttaneet teoksien sisäisiin tapahtumiin. Avaruuden kuvaamisessa lasi on oivallinen väline.”

”Stonehenge rakennettiin tähtitaivaan havainnointia varten ja se edusti oman aikansa tähtitiedettä ja näin sillä on yhteys Hubble-teleskooppiin”, pohti taiteilija Björn Weckström teosten idean taustalla olevia ajatuksia näyttelyn avajaisissa.

Stonehengen rakentaminen alkoi 5000 vuotta sitten ja se oli käytössä 1500 vuotta. Sen käyttötarkoitukset eivät ole täysin selvillä, mutta yhteydet astronomiaan ovat ilmeiset.


Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 1.
 

Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 1, yksityiskohta.


Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 2.

Näyttävät teokset ovat kiehtova yhdistelmä lasin jykevää massaa ja kirkasta ilmavuutta. Lasiveistosten sisällä leijuvat värit ja kuplakerrokset kutsuvat tarkastelemaan niitä eri kulmista.

Lasiveistokset on tehnyt lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski apunaan lasinpuhaltaja Marja Hepo-aho. Taiteilija Björn Weckström kuvailee lasinpuhaltajan ja taitelijan yhteistyötä kuin baletiksi, jossa kaikki toimii hyvin harkitusti:
”Veistosten osien tekeminen vaati suurta taitoa lasinpuhaltajalta, sillä osat muotoiltiin käsin täysin vapaasti ilman muotteja. Näin saatiin vangituksi valmistusprosessin spontaanisuus ja dynaamisuus.”


Marja Hepo-Aho, Kari Alakoski ja Björn Weckström.



Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 6.



Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 7.



Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 11.



Kokonaisuudessaan näyttely muodostuu 11 teoksesta. Niistä yksi on taiteilija Björn Weckströmin suunnittelema kunnianosoitus henkilökohtaisesti tuntemilleen, suomalaista lasiosaamista maailmalle aikanaan vieneille Tapio Wirkkalalle ja Timo Sarpanevalle.
 

Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 4 ja se on
omistettu Timo Sarpanevalle ja Tapio Wirkkalalle.
 
 
Vuonna 2010 Weckströmillä oli lasiveistosnäyttely Stonehenge I, mutta vaikka sen näyttelyn nimessä oli järjestysluku yksi, niin kuulemma ei hänellä kuitenkaan vielä silloin ollut mielessä tämän teeman jatkaminen myöhemmin. Valokuvia tuosta 6 vuotta sitten pidetystä näyttelystä voi katsoa netistä: www.bronda.fi/nayttely/109/

Sen näyttelyn teokset toteutettiin Iittalan lasitehtaassa osana lasinpuhaltajien koulutushanketta. Niitä töitä oli puhaltamassa yhteensä 18 lasinpuhaltajan ammattitutkinnon suorittajaa. Osa puhaltajista oli ulkomaalaisia. Kari Alakoski oli silloin paikalla Nuutajärven lasikoulun opettajan ominaisuudessa.


Galleriassa voi katsoa teosten valmistusprosessia videolta.



Weckström ja Alakoski keskustelivat
filigraanilasista näyttelyn avajaisissa.

”Tämän näyttelyn teosten valmistaminen alkoi Björn Weckströmin piirtämien kuvien pohjalta, mutta lopputulos oli aika erilainen. Massiivisten lasiosien sisälle tehtyjen ydinosien valmistusprosessi vaati pitkällisen kehittelyn ja myös osien koko kasvoi alkuperäisestä”, kertoi lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski tuotantoprosessista näyttelyn avajaisissa tiistai-iltana.

”Karin taidot ovat mahdollistaneet näkemysteni toteuttamisen lasiveistosten muodossa”, kiitteli Weckström työpariaan avajaisissa. Pronssiveistoksistaan kuuluisa taiteilija kertoi miten erilaista on pronssiveistosten ja lasiveistosten teko, kun valmisteilla olevaa pronssiveistosta voi rauhassa katsella eri suunnista ja miettiä eri vaihtoehtoja työstämisen suhteen. Sula lasi ei anna kauaa pohtia, kun se jähmettyy nopeasti ja siksi on edettävä ripeästi.
 
Weckström ja Alakoski pitivät lyhyet puheet avajaisissa.

Torstaina 22.9. klo 16 – 18 taiteilija ja muotoilija Weckström on tavattavissa galleriassa, jonka osoite on Iso Roobertinkatu 19, Helsinki.