tiistai 22. toukokuuta 2018

Lasimuseon kesänäyttelyt avoinna


 
 
Viime viikolla avautui Riihimäellä kolme näyttelyä: Kerttu Nurmisen, Helena Tynellin ja Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden näyttelyt. Avajaisten lisäksi museolle toi kuhinaa aurinkopullojen myynti.
Näyttelyt avasi Avotakka-lehden päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma.

Kesänäyttelyiden avajaisissa 17.5.



Kerttu Nurminen avajaisissa.

HAMK:n opiskelijoiden näyttelyä edustivat
Linda-Lydia Silfer ja Jay Siltavuo.

Helena Tynellin lasten puolesta puhui Pekka Tynell.

Helena Tynellin perilliset lahjoittivat kiitokseksi yhteis-
työstä Aurinkopullot mm. lasimuseon tutkija Uta
Laurénille, Lasismin lasinpuhaltajille: Joonas Laakso,
Kaappo Lähdesmäki ja Kimmo Reinikka.
Oikealla Pekka Tynell.

Avajaisvieraita HAMK:in opiskelijoiden
näyttelyyn tutustumassa.

Kerttu Nurmisen näyttely on museon suuressa salissa.

Nurminen ja lasimuseon intendentti Kaisa
Koivisto ovat valmistelleet näyttelyä yhdessä.
 
Kerttu Nurminen - luontomatkalla lasin ihmemaassa
 
Kerttu Nurminen (s. 1943) valmistui Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkaosastolta vuonna 1970. Hän työskenteli Nuutajärven lasitehtaalla taiteilijana vuodesta 1972 vuoteen 2007 ja oli Iittalan viimeinen vakituinen lasisuunnittelija. Nurmisen tunnetuin sarja on Mondo-lasisto (1988). Hänet tunnetaan kansainvälisesti myös uniikkitöistään, joita hän on tehnyt filigraani-, graal- ja verholasitekniikoilla. Aiheet heijastelevat lasin ihmemaan, 225-vuotiaan Nuutajärven, luontoa ja ihmisiä.
Näyttely on esillä 19.8. asti.
 


Nurmisen kokeiluja.

Laajasti tunnettuja Kerttu Nurmisen muotoilutöitä.

Kerttu Nurmisen esineitä, joissa on käytetty
nauhafiligraaniksi kutsuttua tekniikkaa.
 
Nurminen näyttelyn lehdistöinfossa.


Nurmisen pokaalimaljoja.
 
 
Helena Tynell: Rakkaudesta lasiin - ja valoon

Helena Tynell (1918–2016) tunnetaan ennen kaikkea Riihimäen Lasi Oy:n muotoilijana (1946–1976). Hänet tunnetaan kaiverretusta taidelasistaan. Hänelle lasi oli elävää ainetta.
Häntä kiinnosti taide, vaikka käyttölasin suunnittelu olikin hänen päätehtävänsä. Käsityömäinen lasinvalmistus päättyi Riihimäen Lasissa vuonna 1976 ja muotoilijat irtisanottiin.
Helena Tynell muutti Saksaan vuosiksi 1976–1986. Siellä hän teki pitkän uran valaisinmuotoilijana BEGA-valaisinvalmistajalla vuodesta 1963 alkaen. Hänellä oli kansainvälinen ura ja häntä arvostettiin monipuolisena muotoilijana sekä Suomessa että ulkomailla.
Näyttely on esillä 28.10. asti.

Helana Tynellin Aurinkopulloja.

Corona-taide-esineitä.

Castello ja Rialto 1960-luvun alusta.

Aurinkolaiva-lasiveistos eli Sun Ship on
tehty Saksan Limburgissa 1982.

Kaukaiset vuoret, Metsä ja Revontulet
-sarjan maljakoita.
 
 
A+ (Ambition in Glass)

Hämeen ammattikorkeakoulun lasiopiskelijoiden näyttely, jossa esitellään eri vuosikurssien opiskelijoiden taidetta ja muotoilua eri tekniikoin toteutettuna. Teosten takana: 80 % intohimoa + 10 % aavistusta + 15 % yritystä ja erehdystä + 10 % painetta + 33 % menestystä!
Näyttely on esillä 26.8. asti.

Aamulla yhdeksän jälkeen aurinko jo porotti
Aurinkopulloja jonottavien niskaan.



Lasimuseon Aija Avnery jakamassa Aurinkopulloja.

Asiakkaat tarkistivat ostamansa Aurinkopullot.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kerttu Nurminen Ylen kulttuurivieraana


Kerttu Nurminen näyttelyssään
Suomen lasimuseossa.
Kuvakaappaus: www.yle.fi
 
 
Yle nettisivustolla on tänään julkaistu Satu-Lotta Peltolan kirjoittama ja Kalevi Rytkölän kuvaama artikkeli Kerttu Nurmisesta Kulttuurivieras-sarjassa. Suomen lasimuseossa Riihimäellä on juuri avautunut kesän päänäyttelynä museon suuressa salissa Nurmisen Luontomatkalla lasin ihmemaailmassa –näyttely. Se on esillä 19.8. asti.

Kerttu Nurmisen tuotteet ovat tunnettuja, mutta niiden tekijä ei. Mondo ja Verna –lasistot ovat olleet pitkään suosittuja, lisäksi monia muita Nurmisen suunnittelemia käyttölasiesineitä on valmistettu paljon. Hän on myös ollut erittäin tuottelias taidelasin muotoilija. Jäätyään eläkkeelle Nuutajärven lasitehtaalta 2007 hän on muotoilun lisäksi myös itse tehnyt paljon taide-esineitä hiekkapuhallusta käyttäen.

Linkki Ylen juttuun: https://yle.fi/uutiset/3-10211356

torstai 17. toukokuuta 2018

Aurinkopullojen jonotus Yle Radio Hämeen uutisissa


 
 
Aurinkopulloja myytiin tänään Suomen lasimuseossa Riihimäellä. Kenen tahansa ostettavissa oli 110 pulloa ja niitä tulivat ensimmäiset jonottamaan jo aamukuudelta. Yle Radio Hämeen klo 15:30 uutisissa aihe oli ykkösjuttu. Miki Walleniuksen toimittaman jutun voi kuunnella Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-4410773#autoplay=true

Puolenpäivän aikaan jonossa oli tämän verran väkeä.

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Ryttylän apteekkipurkki


Oheinen bakeliittikansinen lääke-
purkki on Ryttylän lasitehtaan
valmistama ilmeisesti 1950-luvulla.
 
Takavuosina apteekkikäyttöön on valmistettu paljon erilaisia lasiesineitä. Tietääkö joku keräilijän, joka olisi keräillyt nimenomaan apteekkilasia?

Netistä löytyi Juha Ollilan sivusto, josta löytyy tietoa apteekkipulloista ja –purkeista: https://www.juhaollila.net/apteekkipullot-arvon-maaritys

Netistä löytyi myös tieto, että Sonkajärvellä toimii kansainvälinen pullomuseo. Ilmeisesti kunta vastaa museon toiminnasta, ainakin museon nettisivut ovat kunnan sivustolla: http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansalaisopisto/Museot/Kansainvalinen-Pullomuseo


 
Aikanaan apteekkarit valmistivat itse lääkkeet apteekeissaan ennen kuin lääketeollisuus alkoi vastata valtaosasta lääkevalmisteista. Vanhimmat Suomesta löytyneet apteekkilasiesineet ovat tuontitavaraa Ruotsista, Virosta, Venäjältä ja Saksasta.

1700-luvun jälkipuoliskolla Somerolla toimineen Åvikin lasitehtaan tuoteluetteloissa on runsaasti apteekkikäyttöön tarkoitettuja lasiesineitä.


Bakeliittikannen alla on sanat Made in Suomi Finland.
 
Ryttylän lasitehdas toimi Hausjärven Ryttylässä 1920 – 1961 ja tehdas valmisti alkuvaiheessa nimenomaan apteekkilasia ja pulloja. Tehtaan tuotteet on usein merkitty massaleimalla RYTTYLÄ tai Ry. 1930-luvulla tehdas työllisti noin 250 henkilöä. Pullojen ohella valmistettiin erilaista talouslasitavaraa kuten maljakoita, juomalaseja, sokerikkoja, kermakkoja, kannuja, juustokupuja, karahveja ja vateja. Vuonna 1937 tehtaan omistajaksi tuli Riihimäen lasi, jonka tytäryhtiönä tehdas toimi vuoteen 1941 saakka. Lasinvalmistuksen päätyttyä Riihimäen Lasin konserniin kuulunut Riihimäen Muovi toimi tehtaan kiinteistössä.
Ryttylän lasitehtaasta löytyy tietoa netistä: https://www.akiranta.com/72



Purkin tilavuus on 200 ml eli 2 desiä.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Hakaniemen kirppis aloitti kuin varkain


Hakaniemen kirppistä pyörittää urheiluseura Bewe
Sport, joka järjestelyjen lisäksi piti torilla kahvitelttaa.
Ainakin kahviteltan korvapuusteja voi suositella.
Kirpputori on markkinapäiviä lukuun ottamatta auki
kesän kaikkina sunnuntaina. Markkinapäiviä ovat
kuukauden ensimmäiset sunnuntait.

 
Tieto Helsingin Hakaniemen kesäkirppistoiminnan jatkumisesta on levinnyt sen verran huonosti, että monikaan ei tiennyt, että viime sunnuntai oli ensimmäinen kirpputoripäivä. Huono tiedotus ja äitienpäivä varmaan vaikutti siihen, että myyjiä ja asiakkaita oli niukasti paikalla. Blogin lukija kävi paikalla ja lähetti muutaman kuvan.

Kaikki pöydät olivat paikallaan jo hyvissä ajoin ennen
virallista aloitusaikaa. Tilaa torilla on runsaasti vaikka
kauppahallin remontin ajaksi rakennettu lasiseinäinen
tilapäinen kauppahalli vie ison osan torin pinta-alasta.

Lasilaatikon päädyssä olevat myyntipaikat
menivät kaupaksi ensimmäisenä.

Värikäs lasi näytti kauniilta auringonpaisteessa.

perjantai 11. toukokuuta 2018

SLMY:n jäsenille varatut Aurinkopullot on varattu loppuun

Lasimuseolta viestittävät, että Suomen lasimuseon ystäville kiintiöidyt 150 kpl Aurinkopullon uustuotantoversiota on jo varattu. Varauksia alettiin ottaa vastaan puhelimitse tänään klo 10:00 museolla. Enää ei siis kannata soittaa.

Yleiseen myyntiin varatut 110 kappaletta tulevat myyntiin ensi torstaina 17.5. klo 18:00.

torstai 10. toukokuuta 2018

Kuvia Hyvinkään messuilta



Jarkki Jaakkolan värikästä valikoimaa.
 
Aurinkoisessa säässä vanhan tavaran harrastajat matkustivat tänään Hyvinkään antiikki- ja keräilymarkkinoille. ExpoNovan järjestämässä tapahtumassa oli Wanhan villatehtaan Areena täynnä myyntiosastoja ja suurin piirtein saman verran asiakkaita kuin vastaavassa tapahtumassa aikaisempina vuosina. Lasia oli tarjolla runsaasti.


Fifty-Sixty:n Mariskoolit loistivat auringon valossa.

 

Oletettavasti Riihimäen Lasin kokeilu kamee-tekniikalla.


Saman tehtaan kokeiluja nämä kuulto-opaalilasisista
tehdyt maljat. Materiaali muistuttaa Iittalassa q-väriksi
kutsuttua lasia.


Fifty-Sixty:n osastolta nämäkin riihimäkeläiset,
paitsi pöytävalaisin on Helena Tynellin Limburgin
tehtaalle suunnittelema.


Toivo Niskakoski pöytänsä takana.
 

Osaako joku sanoa onko tämä
kannellinen astia kotimainen?


Kaakkois-Suomen kavereilla oli laaja
ja laadukas valikoima lasia.


Eero Sallisen hopeamaalattu malja on Kumelan tuote.


Ilmeisesti saman tehtaan kannu.

 

Samalla osastolla vanhaa Riihimäkeä.


Nanny Stillin Tuprun pohjalta tehty kokeilu.


Nämä kynttilänjalat on tarkoitettu näyttämään
hopeisilta, mutta ne on valmistettu lasista.
Tätä köyhän hopeaksi kutsuttua lasia alettiin
valmistaa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kahden
lasikerroksen välissä on hopeanitraattia, joka
antaa esineelle kirkkaan ja kiiltävän ulkonäön.
Kynttilänjalkojen lisäksi tällä tekniikalla valmis-
tettiin ainakin myös kermakkoja ja sokerikkoja.
Myynnissä Tuomo Oinosella.
 
Tämän hetken keskustelluin lasiesine
on Aurinkopullo, jonka vaaleansiniset
uustuotantoversiot ovat tulossa myyntiin
lasimuseolle. Tämä on piraattiversio
alkoholin myyntiin.

Pohjaan on merkitty sisällön määräksi 0,2 litraa.
Tietääkö joku mitä näissä on ollut sisällä ja missä
näitä on myyty?

Patinaputiikki oli tullut Tammelasta mukanaan
mm. talonpoikaistavaroita ja vanhoja työkaluja.



Nuutajärveläinen ja riihimäkeläinen versio
pikkukarahvista laseineen.


Ars Julikan osaston luona.


Nykyään sisällä tupakointi on sen verran harvinaista,
että tuhkakupit ovat jääneet vaille käyttöä.




Takavuosien viihde-elektroniikkaa.


Tapahtuman laajaan valikoimaan kuului myös
huonekaluja. Antiikkilöydön osastoa etualalla.



Tiikki on tullut uudestaan muotiin.


Kaksi ylöspäin kapenevaa vanhaa maljakkoa.


Jarmo Äikäksen osastoa.



Nanny Stillin Meripihka-sarjaa.


Riihimäkeläisen Oivalluksen osastoa.
 


Ajan-Muiston osastoa.


1960-luvulla tällainen kahvimylly löytyi jokaisesta
vähittäiskaupasta ja asiakkaat ostivat silloin pienen
määrän jauhettua kahvia kerrallaan. Juotiinko silloin
Suomessa parempaa kahvia kuin nykyään?


Markkinoilla kiertäminen käy työstä. Eero Lehti
huilaamassa Antiikki Maini ja Velin osastolla.


Erikoisia esineitä: vanha taksamittari ja
palosotilaan kypärä.


Wanhan Tammitorin osastolta.


Teemu Anttila (selin) Tolkontiikin osastolla.
 
Todennäköisesti Aimo Okkolinin
suunnittelema malja.