lauantai 16. joulukuuta 2017

Mariskoolin ”esiäiti”


Iittalan tuotannossa 1920-luvulla ollut
sokerikko, jonka väri on hienostuneen
hento lila.
 
Oheinen lasimalja on aikanaan valmistettu sokerikoksi Iittalassa. Se löytyy ainakin vuonna 1922 julkaistusta Karhula-Iittalan ensimmäisestä yhteisestä puristelasikuvastosta, jonka Ahlström julkaisi uudestaan näköispainoksena 1978. Ahlström osti Karhulan tehtaat 1915 ja Iittalan lasitehtaan 1917. Aluksi molemmilla tehtailla oli omat tuotekuvastonsa. Yhteiskuvastossa on tuotenumeron perässä I Iittalassa valmistettujen esineiden kohdalla ja K Karhulassa valmistettujen mallien yhteydessä.

Sokerikko Karhula-Iittalan lasitehtaiden
ensimmäisessä yhteisessä kuvastossa.
I-kirjan mallinumeron perässä kertoo,
että esinettä valmistettiin Iittalassa,
mutta ei Karhulassa.
 
 
Iittalan ensimmäinen tuotekuvasto ilmestyi 1892 ja siinä on jo samankaltainen esine, mutta se eroaa jonkin verran tuosta vuoden 1922 kuvaston esineestä. Tässä vanhemmassa on jalan puolivälin paikkeilla sen kapeimmassa kohdassa sormukseksi kutsuttu paksunnos. Uudemmassa mallissa ”sormus” on ylempänä ja jalan ympärysmitta on pidemmällä osuudella sama.

Mariskoolilta näyttävä skoolimalja on kuvattu
jo Iittalan lasitehtaan ensimmäisessä painetussa
kuvasto-hinnastossa vuodelta 1892. Siinä on
kahta kokoa Onni-nimisiä skooleja, suurempi on
numeroilla 711-712 halkaisijaltaan 137,5 mm ja
pienempi numeroilla 713-714 halkaisijaltaan
112,5 mm. Kumpaakin on valmistettu sekä
valkoisena että luunvalkoisena.
Kun tätä nyt tuotannossa olevaa Mariskoolia vertaa
noihin vanhoihin Iittalan malleihin, niin kyllä selvästi
esikuvana on ollut 1922 vuoden kuvastossa ollut versio,
eikä se vuoden 1892 kuvastossa ollut Onni-skooli.
 
Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset lasitehtaat ostivat valmiita muotteja Keski-Euroopasta ja täällä valmistettujen muottien tekijöinä oli ulkomailta Suomen hankittuja muottimestareita, jotka käyttivät ulkomaisia esineitä esikuvina muotteja tehdessään. On siten epävarmaa ovatko näiden Mariskoolien esiäidit valmistettu ulkomailta ostetuilla muoteilla vain onko ne tehty Suomessa ulkomaisen esikuvan pohjalta.

Lasimassan väri on lievästi lila, joka johtunee siitä,
että massassa on liikaa mangaania. Täysin väritöntä
lasimassaa on varmaan tavoiteltu eli lila vivahde on
vika, mutta monen mielestä tämä lilan häivähdys
tekee siitä upeamman kuin täysin mitä väritön olisi.
 
Marimekon tilauksesta Mariskoolia alettiin valmistaa Nuutajärvellä 1965. Silloin tehtaan omisti vielä Wärtsilä. Uustuotannon keksijöiksi ovat ilmoittautuneet Vuokko Nurmesniemi, Risto-Matti Ratia ja Armi Ratia itse. Jonkun tiedon mukaan Mariskooleja olisi valmistettu jossain vaiheessa myös Riihimäellä, mutta Iittalassahan niitä on valmistettu jo pitkään.



Maljan piparkakkureunos on taivutettu hieman
ulospäin, kun uusituotantoversiossa reunus
on suoraan ylöspäin.

 
Mariskooleista löytyy netistä runsaasti julkaisuja, ohessa linkit muutamaan:





perjantai 15. joulukuuta 2017

Antiikki ja taide 6/2017 ilmestynyt


Antiikki ja taide –lehden
numeron 6/2017 kansi.
 
Vuoden viimeisessä numerossa on 90 sivulla mielenkiintoista luettavaa antiikkiesineiden, design´in, taiteen ja keräilyn maailmasta. Tässä on numerossa on melko niukasti asiaa lasiesineistä, mutta silti lasinkeräilijälläkin kuluu aika hyvin lehden parissa.
 

Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa
on avautunut Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin
teoksia esittelevä katseluvarasto.

Paavo Tynellin Lumihiutale-valaisin myytiin
maaliskuussa Hagelstamilla noin 160 000 eurolla.
 
Toisen kerran järjestetty Bank Antiques –tapahtuma on
vakiinnuttanut paikkansa myyntitapahtumien kalenterissa.

Antiikki ja taide –lehdessä on kahden
aukeaman juttu kynttilänjaloista.
 

tiistai 12. joulukuuta 2017

Esineiden jättö Lasihuutokauppaan 14.12.


Viime tammikuussa huutokauppaesineistä osa
oli tällä pöydällä nähtävänä Lasipäivän ajan
ennen huutokauppaa.
 
Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää perinteisen Lasipäivän lauantaina 27. tammikuuta. Lasipäivä päättyy aina huutokauppaan, jonne esineitä myytäväksi voivat tuoda Lasimuseon ystävien jäsenet. Huutokauppaehdot löytyvät yhdistyksen nettisivulta: https://www.suomenlasimuseonystavat.fi/lasipaiva

Sivustolta löytyy myös edeltävien vuosien kuvallisia huutokauppaluetteloita ja vasarahintalistoja.

Huutokauppaesineiden vastaanotto on Suomen lasimuseon luentosalissa ylihuomenna torstaina 14.12. klo 12 – 17.

maanantai 11. joulukuuta 2017

Kuvia Tampereen Keräily syksy –tapahtumasta


Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa järjestettiin Keräily syksy 2017 –tapahtuma Mega Outletin yhteydessä 2. - 3.12. Tämä oli jo 51. kerta kun tällainen keräilytapahtuma järjestettiin. Paikalla oli vajaat 30 näytteilleasettajaa. Joskus aikaisemmin tämä tapahtuma on ollut isompi ja silloin Keräilyllä on ollut oma halli käytössään, nyt vanhan tavaran myyjät olivat samassa hallissa Outlet-tapahtuman kanssa.

Keräily-messutapahtuma oli samassa hallissa Mega
Outletin kanssa. Antiikkikauppiaat olivat kahdessa
rivissä hallin takareunassa eli tässä kuvassa vasemmalla.

Käytävät olivat leveitä eikä lauantaina
aamulla ollut tungosta.

Erkki Vesannon Lappi-sarjan maljakko
poro-aiheisella kaiverruskoristelulla.

Ars Julikalla oli myynnissä kaksi versiota
Nanny Stillin Apollo-lyhdystä.

Kaija Aarikan suunnittelema ja
Kumelan valmistama kynttilänjalka.

Tältä pöydältä löysi sopivan lahjan
vaikka huutokauppakeisarille.

Ja Tappara oli terästä tässäkin hallissa.
 

lauantai 9. joulukuuta 2017

Kauklahden kesäinen malja


Kauklahden kesäisen maljakon
korkeus on 26 cm ja halkaisija
paksuimmalta kohdalta on 25 cm.
Nyt on vuoden pimein aika ja ajatukset alkavat suuntautua jo kohti seuraavaa kesään, ainakin jos eteen sattuu jotain näin kesäistä kuin Lyyli Molanderin maalaamalla koristelema maljakko, joka on valmistunut Kauklahden lasitehtaassa 1948.


Tätä katsoessa voi melkein kuulla
sudenkorennon siipien surinan.
Viime syksynä päättyi Espoon kaupunginmuseossa Lasin aika –näyttely ja näyttelyn päätösvaiheessa ilmestyi myös kauan kaivattu kirja Kauklahden lasitehtaan historiasta ja tuotannosta. Kirjassa on esitelty tehtaan taiteilijoita ja Lyyli Molanderista kerrotaan muun muassa: ”Molander osallistui taidenäyttelyihin Turussa vuosina 1942 – 1943 ja Helsingin Taidehallissa vuonna 1951. Hän työskenteli Arabian tehtaan koristeluosastolla vuosina 1945 – 1948 ja Kauklahden lasitehtaalla ainakin vuodesta 1946 lähtien. Molander-Aho oli opiskellut muuan muassa Italiassa ja maalasi maljakoihin ja seinätauluihin ajan hengen mukaisesti eksoottisia ja naivistisiakin aiheita.”


Lasin aika –kirjassa on kuvattuna useita samankaltaisia
pulleita maljakoita, mutta niissä kaikissa on suuaukossa
matala kaulus, joka tästä puuttuu.



Vuonna 1947 Lyyli Molander meni naimisiin taiteilija
Aarne Ahon kanssa, mutta signeerasi teoksensa
senkin jälkeen edelleen Molanderina.

perjantai 8. joulukuuta 2017

Lasitaitelijoiden joulukuusia lasimuseossa



Noituus Designin Emmaleena Niemen
ja Jonas Paajasen koristelema kuusi.


Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä lasitaitelijoiden koristelemia joulukuusia. Neljää eri lasistudiota edustavat lasitaiteilijat koristelivat joulukuusia itse valmistamillaan sekä muilla itselleen rakkailla joulukoristeilla. Mukana näyttelyssä ovat: Aino Vilpas ja Marjut Numminen (Soda Shop Design, Hämeenlinna), Maarit ja Kaappo Lähdesmäki (Osuuskunta Lasismi, Riihimäki), Jan Torstensson ja Tuulikki Tähtivaara-Torstensson (Lasistudio Jan Torstensson, Kiikoinen) sekä Emmaleena Niemi ja Jonas Paajanen (Noituus Design, Nuutajärvi).


Jan Torstenssonin ja Tuulikki Tähtivaara-
Torstenssonin koristelema kuusi.



Museossahan on esillä myös suomalaisen filigraanilasin kehitystä esittelevä näyttely sekä Handmade - Scandinavian Glass Starting all over –näyttely, joka keskittyy lasitaiteen ajankohtaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuteen.


Aino Vilpas ja Marjut Numminen Soda Shop
Design´ista ovat koristelleet tämän kuusen.



Osuuskunta Lasismin kuusen ovat
koristelleet Maarit ja Kaappo Lähdesmäki.