Virkeä messutapahtuma Vantaalla

Aamuisesta räntäsateesta huolimatta aamulla oli viitisenkymmentä innokasta odottamassa Vantaan Energia Areenan ovien avautumista. Väkeä liikkui hallissa puolen päivän aikaan mukavasti. Myyntiosastot on sijoitettu halliin väljästi ja leveille käytäville mahtuisi enemmänkin asiakkaita.

Toivottavasti tästä tapahtumasta tulee toistuva perinne, muutoin tammikuun Kaapelitehtaan messujen jälkeen ei pääkaupunkiseudulla ole messuja ennen syyskuun Habitaren Antiikki-tapahtumaa. Yhdessä tämä Vantaan uusi tapahtuma ja Kaapelitehtaalla kolmen viikon kuluttua järjestettävä uusi Retro ja Vintage –tapahtuma paikkaavat sitä aukkoa, jonka Wanhan Sataman messujen poisjäänti messukalenterista on jättänyt. Kuitenkin aika moni Wanhassa Satamassa perinteisesti paikalla ollut vanhan tavaran kauppias ei tänä keväänä ole esillä pääkaupunkiseudulla.

Vantaan Keräilykuume Antiikki- ja keräilymessut jatkuvat huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

 

Vantaan Energia Areena on melko uusi ja avara urheilu- ja tapahtumahalli, jossa on kahvila- ja ravintolapalvelut käytettävissä.

 

 

Kumelan lasitehtaan valmistamia, lähinnä ulkomaalaisille turisteille tarkoitettuja matkamuistoesineitä.

Tämän esineen lähtökohtana on ilmeisesti ollut Okkolinin Majakan yläosa.

Ilmeisesti Riihimäen lasin cerium-keltaista kristallia on jäänyt yli Okkolinin esineiden sivutuotteena ja se on hyödynnetty näin.

 

 

Tolkontiikin pöydällä Wirkkalan kanapullokarahvin seurana Okkolinin isokokoinen Sokerikidemalja.

Fifty-Sixty Stylen pöydällä Kaj Franckin muotoilemia esineitä.

Oivalluksen hyllykön vierellä.

Kauniin sinisen Kumelan lasisto Oivalluksen hyllyssä.

 

Ajan-Muiston värikästä valikoimaa.

Fifty-Sixtyn Jarmo Kaappa ja asiakas pöydän toisella puolen.

  

Kananmuotoisten muna-astioiden sesonki on alkamassa, kun pääsiäinen lähestyy.

 

 

 

 

Erikoinen kaksiosainen lasimalja.

 

 

 

Kerttu Nurmisen signeeraama Nuutajärven taidelasipullo lienee uniikki. Pullo on kiertänyt Norjassa olleen Nurmisen näyttelyn kautta taksisin Suomeen.

Kumelan metsästysaiheiset karahvit ovat yleisempiä kuin tällaiset kalastusaiheiset. Esikuvana molemmille lienee ollut Tapio Wirkkalan Iittalalle suunnittelemat maalaamalla koristellut karahvit.

 

 

 

Vantaalla messut viikonloppuna

Tänään perjantaina Vantaan Energia Areenassa oli kuhinaa kun Keräilykuume Antiikki- ja keräilymessujen kauppiaat rakensivat myyntiosastojaan. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on paikalla kuutisenkymmentä kauppiasta. Vantaan tapahtuma kattaa osaltaan sitä aukkoa, joka alan markkinoille on syntynyt, kun Wanhan Sataman messut ovat nyt toista kevättä poissa messukalenterista.

Ohessa on kuvia vielä keskeneräisestä tapahtumapaikasta. Ovet avautuvat lauantaina klo 10.

 

Vantaan Energia Areenan julkisivua, lähellä on runsaasti parkkitilaa ja paikalle pääsee hyvin myös busseilla ja M-junalla.

Kauppiaat tarkastelivat toistensa tavaravalikoimia.

Tapio Wirkkalan Kanapullokarahvi Tolkontiikin osastolla.

Fifty-Sixty Stylen lasivalikoimaa.

Ajan-Muiston osastoa.

Wanhat Unelmat –liikkeen myyntipöytää.



Tämä daami odottaa väkeä viikonlopuksi Vantaalle.

Osa kauppiaista ei ollut tullut vielä kuvien ottamisen aikaan perjantaina, joten huomenna hallissa on täydenpää.

Tapahtumajärjestäjä Torsti Nieminen odottaa yleisöä saapuvaksi Vantaan Energia Areenaan.

Aamu-tv:ssä puhuttiin suomalaisen taidelasin tulevaisuudesta

Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva lasitehdas Nuutajärvellä toimi viimeisen kerran täydellä teholla perjantaina 21.2., jonka jälkeen tehtaalla alkoi talvilomaviikko ja maaliskuun alusta alkaen tuotantoa on alettu ajaa alas ja siirtää sitä asteittain saman omistajan toiselle tehtaalle Iittalaan. Viimeisen tehoviikon lauantaina muotoilija ja taiteilija Markku Salo Nuutajärven lasikylästä sekä muotoilija ja lasipuhaltaja Marja Hepo-aho Riihimäeltä olivat Ylen Aamu-tv:n sohvalla keskustelemassa suomalaisen taidelasin tulevaisuudesta.

 

Muotoilijat Marja Hepo-aho ja Markku Salo Aamu-tv:n juontaja Anna Lehmusveden kanssa keskustelemassa studion sohvalla.

Markku Salo oli yhdessä Kerttu Nurmisen kanssa Nuutajärven lasin viimeiset kuukausipalkkaiset muotoilijat. Nykyään muotoilijat tekevät töitä keikkapalkalla projektikohtaisesti. On siis palattu siihen tilanteeseen, joka vallitsi suomalaisissa lasitehtaista ennen suomalaisen lasimuotoilun ja lasituotannon huippukautta. Ensimmäinen kuukausipalkkainen muotoilija suomalaisessa lasitehtaassa oli Göran Hongell, joka palkattiin Karhulaan vuonna 1932. Kolme vuotta myöhemmin tehtaan johtajaksi nimitettiin omistajasuvusta Hans Ahlström ja yhdessä he nostivat Karhulan lasitehtaan maailmanmaineeseen.

Keikkailevat muotoilijat eivät tutustu lasinpuhaltajiin ja muihin lasihytissä työskenteleviin eri ammattien edustajiin samalla tavalla kuin hyteissä aikaansa paljon viettäneet huippumuotoilijat Gunnel Nyman, Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva. Eikä lasiin materiaalina pysty tutustumaan kunnolla oppilaitoksissa, vaan olisi mentävä hyttiin työskentelemään yhdessä kokeneiden lasinvalmistuksen ammattilaisten kanssa.

Muotoilija Markku Salo Ylen Aamu-tv:ssä 22.2.2014.

Markku Salo muisteli omaa lasimuotoilun alkuvaihetta vuodesta 1983 alkaen Nuutajärvellä; vaikka Kaj Franck oli jäänyt jo eläkkeelle, niin Franckin henki välittyi lasitehdasyhteisöön saapuneelle Oiva Toikan ohjauksessa. Salon piti muotoilla nelisen kolme vuotta käyttölasia ja tutustua sillä tavoin uuteen materiaaliin ennen kuin sai käyttöönsä taideverstakon. Nuutajärvelle Salo tuli Saloran muotoilupäällikön tehtävästä.

Salo edustaa perinteistä taideteollista työskentelytapaa eli hän muotoilee ja muiden ammattien osaajat valmistavat esineet muotoilijan tekemien suunnitelmien mukaisiksi. Nykyään Salo työskentelee omassa yrityksessään Nuutajärven lasikylässä.

Muotoilija ja lasinpuhaltaja Marja Hepo-aho Aamu-tv:n studiossa.

Marja Hepo-aho edustaa studiolasiliikettä, joka sai alkunsa 1960-luvulla Yhdysvalloissa, josta se on omaksuttu Suomeen Ruotsin kautta. Siinä muotoilija on itse keskeisessä roolissa myös esineiden valmistuksessa, joskus jopa yksin valmistaa itse muotoilemansa esineen, mutta usein toisen tai muutaman ammattilaisen kanssa yhdessä.

Taidelasiesineiden muotoilija on siis yhä useammin Suomessakin myös lasihytissä työssä esineiden valmistuksen aikana ja hän myös itse vastaa tuotteidensa markkinoinnista eli on taiteilijan, käsityöläisen ja markkinoijan taidot omaava yrittäjä. Suomalaisen taidelasin tulevaisuus on näiden moniosaajien muodostamissa pienyrityksissä. Iittalassa taidelasituotantohan on pääasiassa Oiva Toikan muotoilemia esineitä, lisäksi muutama vanha Wirkkalan ja Sarpanevan esine sekä Aalto-vaasien eri versioita.

Suomalaisen taidelasin tulevaisuudesta puhuttiin Ylen Aamu-tv:n lähetyksessä 22.2.

Marja Hepo-aho on valmistunut Nuutajärven kolmevuotisesta lasikoulusta, joka oli aluksi osa maineikasta Wetterhoffin taide- ja käsityöoppilaitosta, mutta on nykyään osa Koulutuskeskus Tavastiaa. Hän muistaa Nuutajärven lasikylän tiiviinä yhteisönä. Nuutajärven jälkeen hän jatkoi opintoja Ruotsissa ja työskentelee nykyään Riihimäellä entisen lasitehtaan tiloihin rakennetussa osuuskunta Verstakon hytissä.

Marja Hepo-ahon ja Markku Salon muotoilemat esineet studion sivupöydällä ennen lähetyksen alkua.

Aamu-tv:n studiossa Marjalla oli mukaan Viimeinkin yhtä –sarjan esine, jossa sininen lasiosa on puhallettu kiinni jalustajana toimivaan kiveen, jolloin lasimaljan alaosa muotoutuu kiven mukaan. Kaulassa hänellä oli itsetehdyt lasihelmet ja hän myös opettaa lasihelmitekniikkaa kursseilla.

Markku toi mukaan kaksi lasikoiraa, jotka jatkavat lasitehtaissa aikoinaan valmistettujen viinakoirien perinnettä. Myös Salon koirat ovat taide-esinefunktion lisäksi karahvipulloja.

Marja Hepo-aho ja Markku Salo aamustudion sohvalla.

Ylen Aamu-tv:n 22.2. lähetyn jakson voi katsoa 23.3. asti Yle areenasta: http://areena.yle.fi/tv/2140167