Kuukausi Lasipäivään

 

Suomen lasimuseon piha-alueilla järjestetään vanhojen ja uusien lasiesineiden perinteinen myyntitapahtuma lauantaina klo 10 – 15. Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämään tapahtumaan on ilmoittautunut reilut sata yhdistyksen jäsentä myymään lasiesineitä ja muuta keräilytavaraa. Tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy, eikä pysäköimisestäkään veloiteta mitään. Museoon on normaali sisäänpääsymaksu. Lasiesineiden tunnistuspalvelua ei tässä kesätapahtumassa ole tarjolla, se on kuulunut aikaisempinakin vuosina vain tammikuun Lasipäivän ohjelmaan.

Ebayssa myydään kaikenlaista ”suomalaista” lasia

 

Tämä on lainannut muotonsa Helena Tynellin Emmalta.

Ulkomaisten nettikauppojen ja huutokauppojen sivustoilla törmää melko usein esineisiin, joiden sanotaan olevan Suomessa tehtyjä ja nimekkäiden suomalaisten muotoilijoiden suunnittelemia. Ohessa on kolme esimerkkiä eBayn valikoimasta.

Alaosan pinnan kuvio muistuttaa Oiva Toikan Floraa.

Maljan koristelu muistuttaa Flora-sarjaa.

Ohessa lisää "erikoisuuksia":

Kiitos Pertille näistä kuvista!

Empoli Glass Italiassa on valmistanut myös tällaisia.

Kenen muotoilema lintu?

Kenen muotoilema lasilintu?

Keski-Euroopasta tuli pari kuvaa ja kysymys: Kuka on muotoillut tämän linnun? Samanlaiselta näyttävä lintu oli myytävänä Lasipäivässä 2014 ja silloin muotoilijaksi sanottiin Kaj Franck. Tietäisikö joku tämän tekijän?

Pohjaan on signeerattu Nuutajärvi Notsjö, mutta sehän tiedetään, että signeerausten todistusvoima on nykyään heikko, kun erilaisissa pajoissa tehdään jälkisigneerauksia.

Tämä kuva on otettu Lasipäivä-tapahtumassa 2024.

Helsingin antikvaariset kirjapäivät 10.-12.5.

 

Helsingin antikvaariset kirjamessut Kattilahallissa 10. - 12.5.2024

Toista kertaa järjestettävät Helsingin Antikvaariset Kirjapäivät avautuivat tänään ja ne jatkuvat viikonloppuna 10. - 12.5. Suvilahden Kattilahallissa. Paikalla on antikvariaatteja eri puolilta Suomea, pienkustantajia ja kirjakauppa Rosebud. Tarjolla on monipuolisesti vanhempaa ja uudempaa kirjallisuutta sekä sarjakuvia. Tarjolla näytti olevan jonkin verran myös lasia ja muita taideteollisuuden tuotteita käsitteleviä teoksia. Paikalla on myös kahvila, josta voi ostaa juotavaa ja pientä purtavaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Aukioloajat pe-la klo 10 – 18 ja su klo 10 – 16.

Kattilahalli toimii hyvän tämän kokoisen tapahtuman pitopaikkana.

Kuvia Hyvinkään antiikkimarkkinoilta

 

Vanhan Villatehtaan Areenalla järjestettiin eilen yksipäiväinen vanhan tavaran myyntitapahtuma, jonne tuli runsaasti vanhoista esineistä kiinnostuneita paikalle. Villatehtaan alueelle väkeä veti myös perinteinen Hyvinkään kaupungin organisoima Yhden päivän juttu -tapahtumakokonaisuus sekä maaliskuussa avautunut Hyvinkään kellarikirppis. Samoilla omistajilla on ennestään Kellarikirppis -nimiset kirpputorit Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Tapahtuman avautumista odottavan jonon alkupää.

Samarin-hedelmäsuolan myymäläsomiste. Aikanaan jauhe myytiin pullossa irtotavarana. 1960-luvulla siirryttiin annospusseihin.

Pitkä penkki oli mittasuhteiltaan onnistunut; siinä oli hyvä isommankin tapahtumavieraan hyvä huilata hetki - ihan toista kuin kirkonpenkit.

Riihimäellä valmistetaan taas kristallia. Juha Juseliuksen suunnittelema ja toteuttama pieni kristallikulho. Kristallilasi tulee pelletteinä, eikä sitä tarvitse sulattaa jauheena olevista raaka-aineista kuten aikanaan. Mänkiosastoa ei siis tarvita.

Helena Tynellin vanhempaa tuotantoa.

Riihimäen Lasin valmistama kukkien sommitteluun tarkoitettu kukkapidike. Tämä laitetiin maljaan, jossa oli vettä ja kukat aseteltiin tuon lasiesineen alaosan reikiin. Häkin päällä oleva umpilasinen papukaija koristaa esinettä ja tekee kukkatuesta painavamman, jolloin se pysyy paikallaan kukkien painosta huolimatta.

Iittalan Löytö-sarjan hiotut kristallivaasit

Teksti ja kuvat: Siru Löflund ja Anne Vesanto 

Hiottu Löytömaljakko 3794 - 180 mm H441. Kuva: Anne Vesanto.

Iittalan lasitehtaan kolmiosainen Löytö-sarja oli tuotannossa 1955-1959 (Löytö1, Löytö2, Löytö3). Esineet valmistettiin puristelasitekniikalla, ja suunnittelun lähtökohtana oli tuotannon tarpeet. Puristelasipuolella ei ollut riittävästi töitä, joten tuotantoon tarvittiin esineitä, jotta ihmiset pystyttiin pitämään töissä ja tehtaan koko kapasiteetti käytössä. Löytö-sarja oli tärkeä kokonaisuus Iittalan lasitehtaan tuotannossa.

Kun Iittalassa oli supistettu puristelasituotantoa, myös puristelasimaljakot poistuivat valikoimasta, ja tuolloin myyntimiehiltä tuli pyyntö uusista, edullisista pikku maljakoista poistettujen tilalle.

Alkuidea Löytö-sarjan erityiseen puristelasimenetelmään oli Tapio Wirkkalan, mutta suunnittelu- ja kokeilutyöt tehtiin kolmen taiteilijan voimin. Sisustusarkkitehti Saara Sappinen Wirkkalan toimistosta oli juuri silloin Iittalan tehtaan muotopiirustuskonttorissa suunnittelutöissä muutaman vuoden, ja piirustuskonttorin päällikkö Erkki Vesanto paitsi suunnitteli Löytö-esineitä, myös valvoi tuotannon suunnittelu- ja valmistusvaiheita.

Kristallista valmistetut Löytö1-esineiden 12 ensimmäistä mallia saivat aluksi taidelasin puolelta tuotenumerot 3400 – 3411.

Iittalan syysuutuudet 1955 - Löytö-sarjan hiotut kristallimaljakot. Piirrokset Sirkka-Liisa Löflund.

Tuotannollisesti edullisesta Löytö-puristekristallisarjasta valikoitiin muutamat mallit hiottaviksi - tämäkin oli myyntimiesten toiveita, hiottujakin piti saada. Maljakoihin tehtiin hyvin yksinkertaiset, pelkistetyt ja ajan henkeen tyylikkäästi sopivat hionnat, jotka olivat tuotannossa ja myös jälkikäsittelyssä suhteellisen nopeasti toteutettavissa verrattuna muiden kristallimaljakoiden runsaisiin hiontoihin. Uusien maljakoiden hintakin määräytyi työmäärän mukaan melko edulliseksi, vaikka esineet ovat arvokkaan näköisiä pikku vaaseja. Kookkaimpaan maljakkoon on tehty kaksi vaihtoehtoista hiontamallia.

Blogissa 13.2.2024 tunnistettavana olevaan maljakkoon on tehty hionta, jota ei ole näiden esineiden erikoiskuvastossa. Maljakko on voinut olla kokeilukappale tai sitten hiontakuvioiden määrää on lisätty kuvaston ohi.

Hiottujen Löytö-kristallivaasien viiden esinekoon ja -muodon sarja tuli tuotantoon 1955, mutta niitä ilmeisesti valmistettiin vain pari vuotta. Näitäkään maljakoita ei ole signeerattu kenenkään nimiin, sillä koko sarjan kehittely oli kaikkien kolmen taiteilijan yhteistyötä.

 

Kiitokset Sirulle ja Annelle tästä artikkelista!

Tekstissä viitataan helmikuussa tässä blogissa julkaistuun tunnistusapupyyntöön, se löytyy tämän linkin kautta: 

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/02/pari-kristallimaljakkoa.html