tiistai 15. tammikuuta 2019

Vaakuna- ja suurmieslasien kulttuurihistoria


Vaakuna- ja suurmieslasien kulttuuri-
historia on kovakantinen tietoteos.
 
Roger Peltosen ja Risto Rekolan kuuden vuoden tutkimus- ja kirjoitusurakka on tuottanut kirjan Vaakuna- ja suurmieslasien kulttuurihistoria – poliittinen symboliikka sortokauden puristelasissa. Kirjan kustantanut Sparbanksstiftelse i Kyrkslätt järjesti viikko sitten kirjan julkistamistilaisuuden Wohlsin kartanossa. Paikalle saapui runsaslukuinen joukko kirjasta ja sen aihepiiristä kiinnostuneita.

Kaksi salillista väkeä oli tullut Wohlsin kartanoon
juhlistamaan kirjan julkaisua. Erkki Fredriksson
puhetta pitämässä.


Vuonna 2012 Jyväskylän museon intendentti Erkki Fredriksson kokosi aihepiiristä näyttelyn, joka perustui Risto Rekolan lasiesinekokoelmaan ja tutkimuksiin. Sama näyttely oli vuotta myöhemmin esillä Kansallismuseossa.
Jyväskylän museo julkaisi näyttelyn tietotaulut Fredrikssonin toimittamassa vihkosessa.

Edellä mainituista näyttelyistä on kirjoitettu tässä blogissa aikanaan:




 

Olikin luontevaa, että emiritus intendentti ja kamarineuvos Erkki Fredriksson oli kutsuttu pitämään tämän kirjan julkistamistilaisuuteen puhe sekä haastattelemaan kirjoittajia. Puheessaan Fredriksson valotti sortokauden ilmapiiriä ja tapahtumia. Esityksen kiinnostavuutta lisäsivät tarinat, joilla hän kytki tapahtumat oman sukunsa vaiheisiin.

Kirjan toinen kirjoittaja Roger Peltonen
käyttämässä puheenvuoroa.

Tilaisuudessa Risto Rekola kertoi lahjoittaneensa suurmieslasikokoelmansa Kirkkonummen säätöpankkisäätiölle ja Erkki Fredriksson kertoi Jyväskylän museon lahjoittavan näyttelyn info-taulut säätiölle.

Tekijät signeeraamassa kirjoja, vasemmalla Risto Rekola
ja oikealla Roger Peltonen. Suomen lasimuseon
intendentti Kaisa Koiviston kappaleet työn alla.
 
Kirja tarjoaa kokonaiskuvan laseista, jotka perustuvat kolmeen keskeiseen symboliin: valtiollisiin ja maakunnallisiin vaakunoihin, jotka ovat peräisin 1500-luvulta, suurmiehiin ja kansallismaisemiin sekä johtopäätöksiin asioista, joista ei aiemmin ole ollut tietoa. Kulttuurihistoriallisen kartoituksen ja arvioinnin kohteena ovat viiden suomalaisen lasitehtaan – Nuutajärven, Iittalan, Karhulan, Riihimäen ja Viialan – tuottamat lasiesineet.
 
Aukeama kirjasta Vaakuna- ja suurmieslasien
kulttuurihistoria.

Tutkimuksella on kaksi näkökulmaa:

Suppeammassa esinekohtaisessa lähestymistavassa kuvaillaan noin viittäkymmentä lasia, juomalaseja, asetteja, kulhoja, kermakoita ja sokerikoita, kiinnipuhallettuja karahveja. Lasien, jotka tehtiin vuosien 1897–1920 välisenä aikana, esikuvia ja muotteja vertaillaan ja analysoidaan. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteena on myös lasien valmistustekniikka ja muottimestareiden henkilöhistoria.

Aukeama kirjasta Vaakuna- ja suurmieslasien
kulttuurihistoria.

Laajemmassa aatehistoriallisessa katsannossa käsitellään lasien sisältämää poliittista symboliikkaa, joka liittyi suurmiespalvontaan, suomalaisuusaatteen rakentamiseen, mutta ennen kaikkea passiiviseen vastarintaan. Lasien synnystä päättäneiden visionäärien henkilöhistoriaa tarkasteltaessa paljastuu muun muassa, että Nuutajärven omistaja Torsten Costianderilla oli Leo Mechelinin velipuolena pääsy kagaalin keskiöön. Costianderin seuraaja Harald Neovius oli myös kagaalin sisäpiiriläinen. Nuutajärvi teki omalta osaltaan poliittista kulttuurihistoriaa.

Aukeama kirjasta Vaakuna- ja suurmieslasien
kulttuurihistoria.

Runeberg-lasin liljasymboliikka tuo suurmiehen inhimilliset henkilökohtaiset tunteet ja nuoruuden rakkauden käsin kosketeltaviksi. ”Soihtuvaakunalle” on löydetty todentuntuinen selitys samoin kuin siihen, miksi piti luoda toinen muistolasi. Menninkäislasin tarina tarjoaa, muista suurmieslaseista poiketen, lukijalle historiallista pohdiskelua lasin alkuperästä. Seppälasin tarina puolestaan osoittaa miten verkostoitunut liike-elämä ja taidepiirit olivat jo tuohon aikaan, ja miten Paloheimon teollisuusyrittäjäsuku hyväksyi tehdastyöläisen Sörnäisissä puristelasinsa malliksi ja suomalaisuuden symboliksi.
 
Riihimäen Työmies- tai Seppälasia esitellään
tällä aukeamalla.
 

Roger Peltonen ja Risto Rekola: Vaakuna- ja suurmieslasien kulttuurihistoria, poliittinen symboliikka sortokauden puristelaseissa.

Kirjassa on 177 sivua, 236 valokuvaa ja 213 ala- ja asiaviitettä.

ISBN 978-952-94-1032-3

Kirjan hinta on 30 euroa ja sen voi tilata netistä: suurmieslasikirja@elisanet.fi

Taas on yksi hyvä syy enemmän liittyä Suomen
lasimuseon ystävät ry:n jäseneksi. Se onnistuu
kätevästi netissä:

maanantai 14. tammikuuta 2019

Kaksi viikkoa Lasipäivään


 
 
Suomen lasimuseo on aina tammikuussa suljettu huoltoseisokin vuoksi, mutta aukeaa Lasipäivän ajaksi lauantaina 26.1. Tuolloin museoon on vapaa pääsy klo 10–15. Paikalla on vajaat 50 Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsentä myymässä lasiesineitä ja alan kirjallisuutta. Missään muussa myyntitapahtumassa ei talvikauden aikana ole yhtä monipuolista ja laadukasta lasiesinevalikoimaa esillä. Jos etsii jotain tiettyä esinettä, niin täällä on hyvät mahdollisuudet löytää. Jos ei löydy, niin kannatta kysellä myyjiltä, sillä ei myyntipöydälle mahdu kaikkia valikoimissa olevia esineitä, joten kotivarastolla saattaa olla etsitty aarre.

Ilmainen lasiesineiden tunnistuspalvelu on joka vuosi olla erittäin suosittu ja vuoroaan joutuu odottamaa. Tunnistusta on tarjolla museon kakkoskerroksen keskimmäisessä salissa klo 10–12. Enintään kolme esinettä per henkilö.

Lasihuutokauppa järjestetään klo 13–15, huutonumeroita jaetaan Suomen lasimuseon ystävät ry:n info-pöydässä kakkoskerroksen suuressa salissa. Kuvallinen huutokauppaluettelo on nähtävissä ja tulostettavissa netissä:


lauantai 12. tammikuuta 2019

Antiikkimessut Kaapelitehtaalla


Nanny Stillin uniikki esine
Purppura-Antiikin osastolla.
 
Viikko sitten Kaapelilla järjestettiin retro- ja vintagetavaran myyntitapahtuma, nyt on vuorossa Laatumessujen antiikki- ja keräilymessut. Poikkeusreittiä kulkenut ratikka 11 toi rautatieasemalta Kaapelitehtaan lähelle metroa paremmin, joten metron toimimattomuus asennustöiden vuoksi ei haitannut.

Kaapelitehtaan Valssaamo ja Puristamo –saleissa tehdään viikonlopun ajan kauppaa ja lasiesineitä on tarjolla mukava määrä.

Suomen kasarmin aarteet –liikkeen osastoa,
joka on heti sisäänkäynnin vieressä.

Ruuhkaa Antiikki Aarnin osastolla.

Täällä on jonkin verran myös talon-
poikaisesineistöä ja vanhaa lasia.

Lisa Larson tunnetaan paremmin
keraamikkona kuin lasimuotoilijana.

Antiikki Mainin ja Velin myyntipaikka on
sisäänkäyntiä vastapäätä tutulla paikalla.


Topiquen osasto.

Lähes 50-senttinen Kaj Franckin Lansetti.

Ars Julikan osastoa.


  
Purppura-Antiikin valikoimaa.


Helena Tynell työskenteli myös ruotsalaiselle
Flygforssin lasitehtaalle ja suunnitteli heille
useita lasivalaisimia.
 
Tolkontiikin valikoimaa.


Viime vuonna Helsingissä aloitti tanskalaiseen
Lauritz-huutokauppakonserniin kuuluvan
Stockholms Auktionsverkin toimipiste. Nyt
Turussa aloittaa uusi online-huutokauppa-
järjestäjä Eerik´s auction house. Kuusi
kansainvälistä tai sellaiseksi pyrkivää huuto-
kauppataloa on aika paljon Suomen olo-
suhteissa, kun tämän lisäksi on muutama
huutokauppatalo, joka toimii netissä valta-
kunnallisesti.

Ari´s design/Laatutavaran myyntiosastoa.
 
 
Marko Suomisen osastoa.
 

 

Riihimäen Lasin lopetettua suupuhalletun lasin valmistuksen
1976, perusti muutama lasinpuhaltaja hytin Pertunmaalle.
Firman nimeksi tuli Studiolasi Oy ja mm. Erkkitapio Siiroinen
ja Aimo Okkolin muotoilivat heille esineitä. Tämä Aimo
Okkolinin muotoilema malja on signeerattu Studiolasissa 1981.

torstai 10. tammikuuta 2019

Metro ei kulje viikonloppuna keskustasta Kaapelille


Viikonloppuna järjestetään antiikkimessut Kaapelitehtaalla ja metro on ollut paras liikenneväline Helsingin keskustasta Ruoholahteen, mutta tulevana viikonloppuna metroliikenne ei toimi.
 
Liikenne on poikki 12.–13.1. väleillä Lauttasaari – Mellunmäki ja Lauttasaari – Vuosaari, joten metrojunat eivät kulje ollenkaan rataosuudella Lauttasaaren itäpuolella. Lauttasaaresta länteen kaikki junat ajavat Matinkylään asti, eikä osa käänny Tapiolassa kuten tavallisesti. Metron vuoroväli Lauttasaaren ja Matinkylän välillä on molempina päivinä viisi minuuttia.  

 
 

Metroa korvataan katkon aikana busseilla jotka kulkevat Itä-Helsingistä Helsingin keskustaan ja Lauttasaareen sekä päinvastoin.
 
Lauantaina ja sunnuntaina metroa korvaavat seuraavat Lauttasaaresta ja Rautatientorin sekä Itä-Helsingin välillä kulkevat bussilinjat: 99B, Lauttasaari (M) – Rautatientori - Herttoniemi (M), 99M, Rautatientori - Itäkeskus (M) - Mellunmäki (M) sekä 99V, Lauttasaari (M) – Rautatientori – Itäkeskus (M) - Vuosaari (M)




99-bussilinjojen liikennöinti alkaa lauantaiaamuna kello viiden ja sunnuntaiaamuna kello kuuden jälkeen. Bussit kulkevat aamun ensimmäiset tunnit kymmenen minuutin välein, noin klo 9-20.30 viiden minuutin välein ja loppuillan jälleen kymmenen minuutin välein. Viimeiset vuorot lähtevät klo 23.30 aikoihin. Linjojen bussit pysähtyvät erikseen merkityillä korvaavan liikenteen pysäkeillä.

Metroliikennettä korvaavat 99-bussit eivät pysähdy kaikilla pysäkeillä, vaan ainoastaan metroasemien tuntumassa erikseen merkityillä pysäkeillä.

 

Lauttasaaren bussilinjat 20, 21 ja 21B korvataan lauantaina ja sunnuntaina linjoilla 20X ja 21X.

Bussi 20X kulkee Kampin ja Katajaharjun välillä Lauttasaaren metroaseman kautta ja bussi 21X Kampin ja Vattuniemen välillä Lauttasaaren metroaseman kautta. Linjat käyttävät kaikkia pysäkkejä reittiensä varrella. Linjojen 20 ja 21 reittiosuus Itämerenkatu-Hietalahdenranta-Bulevardi-Albertinkatu/Fredrikinkatu-Laivurinkatu jää ajamatta, koska korvaavat linjat liikennöivät Kamppiin ja Kampista.  Linjojen 20X ja 21X yhteinen vuoroväli on varhain aamulla noin 10 minuuttia ja päiväliikenteessä sekä illalla noin viisi minuuttia. 


 


Raitiolinja 11 liikennöi välillä Sörnäinen - Salmisaari.

Kantakaupungissa metroa korvaa raitiovaunu 11, joka kulkee reittiä Salmisaari – Ruoholahti (M) – Kamppi (M) – Rautatieasema – Helsingin yliopisto (M) – Hakaniemi (M) – Sörnäinen (M) – Paavalinkirkko. Linja käyttää kaikkia reitin varrella olevia pysäkkejä ja sitä liikennöidään lauantaina 12.1. noin klo 5.30 – 23.50 kymmenen minuutin välein. Sunnuntaina 13.1. liikennettä on noin klo 7-23 ja vuoroväli on 12 minuuttia.

Linja 11 Reittioppaassa ja raitiolinjan 11 kartta

 

Myös ratikka 8 tuo aivan Kaapelitehtaan viereen, mutta sen reitti ei kulje aivan Helsingin ydinkeskustasta, vaan se tulee Arabianrannasta Töölönlahden pohjoispuolelta Oopperan vierestä Töölön länsireunan kautta Ruoholahteen ja sieltä Jätkäsaareen. Sen päätepysäkki on raitiolinja 9 päättärin vieressä, joten voi tulla ysillä rautatieasemalta päätepysäkille ja vaihtaa kasiin, jolla pääsee Kaapelitehtaalle.

 
HSL:n tiedote löytyy netistä:
https://www.hsl.fi/uutiset/2018/metroliikenne-poikki-idan-haaroilla-perjantai-iltana-111-ja-kokonaan-poikki

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Lasipäivän huutokauppaluettelo on julkaistu





Lasipäivää vietetään Suomen lasimuseossa Riihimäellä 
lauantaina 26.1. Päivä huipentuu huutokauppaan klo 14. 
Kuvallinen huutokauppaluettelo on julkaistu Suomen 
lasimuseon ystävät ry:n kotisivulla:

tiistai 8. tammikuuta 2019

Turun antiikki- ja keräilymessut taistelevat verkkomyyntiä vastaan



Tammikuussa 2014 näytti sää Turun VPK-talon
antiikkimessujen aikaan olleen melko samanlainen
kuin nyt, mutta pakkasta oli enemmän. Kuvia
noilta messuilta voi katsoa tämän blogin arkistosta:
 
Turun antiikki- ja keräilymessut tuo menneiden vuosikymmenien aarteet Brankulle – Suosittu tapahtuma taistelee kasvotonta verkkomyyntiä vastaan.


Turun VPK-talo on upea sisältä.

Näytteilleasettajia saapuu tapahtumaan ympäri Suomea ja messuosastoja on yli 30. Tarjolla on esimerkiksi astioita, lasia, valaisimia, vanhoja huonekaluja ja keräilyesineitä monenlaiseen makuun.

– Messut järjestävä Keräilykuume antiikki- ja keräilytapahtumat syntyi toiveesta kertoa vanhojen tavaroiden tarinoita suurelle yleisölle. Haluamme taistella kasvotonta verkkomyyntiä vastaan, sanoo tapahtumatuottaja Torsti Nieminen.


Niemisen mukaan antiikki- ja vintagemessut kiinnostavat ihmisiä, koska niissä tavaran kunnon pystyy arvioimaan itse ja kysymään esineestä myyjältä. Lisäksi hinnat ovat usein jopa edullisempia kuin verkkomyynnissä, huutokaupoissa ja kirpputoreilla.
Turun antiikkimessut VPK-talolla tarjoaa suosittuja 1900-luvun valaisimia ja huonekaluja sekä pohjoismaisen muotoilun helmiä.


Tällaista valikoimaa oli tarjolla 5 vuotta sitten.
 
Suurin kuhina käy osastoilla, joissa myydään 50–60-lukujen suomalaista muotoilua, sillä kyseiset vuosikymmenet pitävät pintansa keräilijöiden ja sisustajien suosikkeina.

– Ihmiset ovat valmiita matkustamaan kaukaa tietynlaisen valaisimen tai lasiesineen perässä, toteaa tapahtumatuottaja Nieminen.

Messuilla koruhistorian asiantuntija gemmologi Rauno Nuotio arvioi ja tunnistaa vanhoja koruja. Tapahtumassa on mahdollista saada myös arvioita vanhoista rahoista ja postikorteista.

 
Turun Antiikki- ja Keräilymessut
Turun VPK-talo Brankku, Eskelinkatu 5
Avoinna lauantaina 12.1. ja sunnuntaina 13.1. kello 10–16
Aikuiset 8 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Verkkosivut:
www.exponova.fi
Facebook: Keräilykuume
Tapahtuma Facebookissa:
https://www.facebook.com/events/340577936524219/

maanantai 7. tammikuuta 2019

Perinteinen antiikki- ja keräilytapahtuma viikonloppuna Kaapelitehtaalla


Tämä kuva on viime vuoden vastaavilta messuilta,
joka oli onnistunut tapahtuma sekä kävijämäärältään
että myynnin suhteen. Lisää kuvia voi katsoa
tämän blogin arkistosta:
editor/target=post;postID=7158032487486338544
 
Laatumessut oli aikanaan ensimmäinen messujärjestäjä, joka aloitti vuonna 2001 Kaapelitehtaalla antiikki-, taide- ja keräilyalan myyntitapahtumien järjestämisen. Tapahtumatiloina olivat alussa nytkin käytössä olevat Puristamo- ja Valssaamosalit, välillä käytiin Merikaapelihallin puolella ja vuodesta 2010 lähtien ollaan oltu taas näissä alkuperäisissä messusaleissa. Tapahtumaa on järjestetty 1-2 kertaa vuodessa ja 2009 vuoden nämä Laatumessujen Kaapelitehtaan messut olivat tauolla.
 
Tapahtuman yleisilme on muuttunut vuosien saatossa ja mukaan on tullut myös modernimpi tavara, eli ns. huomisen antiikki. Tätä viime sodan jälkeistä, pääosin 1940–1970 -luvuilla valmistettua, taideteollista esineistöä onkin nyt paljon tarjolla näissä nykyisissä alan messutapahtumissa. Monilla myyntipöydillä näkee tarjolla esimerkiksi laajan valikoiman suomalaista kultakauden taidelasia ja taidekeramiikkaa. Myös retro- ja designkalusteet, valaisimet sekä pienesineistö ovat löytäneet ostajansa näistä perinteisistäkin antiikkitapahtumista.

Tällaisia esineitä oli tarjolla vastaavassa
tapahtumassa viime vuonna.
 

Tarjolla oleva, ns. oikea antiikki on näiden vuosien aikana muuttunut isoista huonekaluista ja valaisimista lähinnä vanhaksi pienesineistöksi. Taiteen, varsinkin maalaustaiteen tarjonta on vasta aivan viime vuosina vähentynyt. Vain monipuolisella mutta tarkoin valitulla sekä ehdottomasti oikein hinnoitellulla taidevalikoimalla pärjää enää näissä nykyisissä myyntitapahtumissa.

Erilainen keräilytavara on ollut tässä tapahtumassa aina vahvasti edustettuna ja on sitä myös nyt. Esimerkiksi lasit, astiat, keramiikka, hopeaesineet, korut, kellot, numismaattiset ja filatelistiset kohteet, vanhat kirjat sekä erilainen pienmilitaria on säilyttänyt tai jopa osittain lisännyt suosiotaan keräilijöiden keskuudessa. Myös vanhoja tekstiilejä sekä erilaisia kierrätysmateriaaleista tehtyjä, mutta uusia taidekäsitöitä on tullut lisää näiden tapahtumien myyntivalikoimiin.
 
Laadukasta lasia Kaapelitehtaalla 13.1.2018.
 
Tapahtumassa on Hellman-Huutokaupat Oy:n osastolla tarjolla maksutonta rahojen, postimerkkien ja postikorttien arviointia sekä erillisestä sopimuksesta heiltä on saatavissa myös muita niihin liittyviä asiantuntijapalveluja.
 
Tapahtuma järjestetään siis Helsingin Ruoholahdessa Kaapelitehtaalla osoitteessa Tallberginkatu 1. Sisäänkäynti messuille tapahtuu sisäpihalta pääovesta ja C-portaan oven kautta tai ravintolan ulko-ovesta Tammasaarenlaiturin puolelta. Messut ovat avoinna yleisölle molempina päivinä klo 10–16.
 
Tapahtumaan on pääsymaksu, aikuiset maksavat 8€ ja perhe 16€. Perhelippu sisältää sisäänpääsyn kahdelle aikuiselle ja kaikille perheen alle 18-vuotiaille lapsille. Alle 15-vuotiaat pääsevät maksutta messuille aikuisen seurassa. Molempina päivinä klo 14–16 liput myydään alennuksella, silloin aikuiset maksavat 6€ ja perheet 12€.

 
Kaapelitehdas sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Sen ympärillä on melko runsaasti viikonloppuisin maksutonta pysäköintitilaa messuvieraiden autoille. Lisäksi Ruoholahden kauppakeskuksessa, noin 400m päässä messupaikasta, on tarjolla noin 1500 maksullista parkkipaikkaa. Myös julkisilla liikennevälineillä pääsee hyvin paikalle, Kaapelitehtaan vieressä on paikallisliikenteen linja-autojen pysäkit ja raitiovaunu nro 8:n pysäkki. Ruoholahden metroasema sijaitsee noin 600m päässä.
 
Kaapelitehtaan Hima & Sali -ravintola palvelee messujen sisäänkäynnin vieressä Kaapelitehtaan muiden käyttäjien lisäksi myös antiikki-, taide- ja keräilymessujen vieraita. Ravintola aukeaa molempina messupäivinä poikkeuksellisesti jo klo 9.30 ja tarjoaa myös normaaleista viikonlopuista poiketen lounasta sekä lauantaina että sunnuntaina.


Helsingin antiikki-, taide- ja keräilymessut 12.–13.1.2019
http://www.laatumessut.com/helsinki0119.htm
https://www.facebook.com/events/289402035017842/