Kaj Franckin tuotantoa esillä 12.5. saakka lasimuseossa

Kaj Franck – Muotoilijan utopia -näyttely on esillä Suomen lasimuseossa vielä pari viikkoa. Huomenna vappuaattona museo on avoinna klo 16 asti ja vapunpäivän museo on suljettu. Helatorstaina 9.5. museo on auki klo 10 – 17.

Näyttelyn avajaisista on julkaistu muutama kuva tässä blogissa 11.2.: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/02/lasimuseossa-avattiin-3-nayttelya.html

Yhden Suomen tunnetuimman muotoilijan ura esitellään Suomen lasimuseon näyttelyssä Kaj Franck – Muotoilijan utopia etenkin kaukomatkojen innoittamien, uniikkien lasiesineiden kautta.

Suomen lasimuseon näyttely Kaj Franck – Muotoilijan utopia esittelee nostoja muotoilija Kaj Franckin uran varrelta. Kaj Franck (1911–1989) teki muotoilijana laajan ja vaikuttavan uran ja kuuluu suomalaisen lasitaiteen kaanoniin sen yhtenä suurena nimenä.

Hän työskenteli lähes koko uransa ajan Nuutajärven lasitehtaalla. Franck ihaili japanilaista taideteollisuutta, ja useat Franckin teokset voi nähdä japanilaisen estetiikan kontekstissa. Japonismi näkyy vahvasti Suomen lasimuseon näyttelyn esineissä sekä näyttelyarkkitehtuurissa.

Keskeisen näyttelykokonaisuuden muodostaa Franckin suunnittelema taidelasi, juuri tähän näyttelyyn tarkoin valikoitujen lasiesineiden kautta. Näyttelyn esineiden joukossa ovat muun muassa Kremlin kellot ja Ateenan aamu. Esineet ovat teoslainoja suomalaisista yksityiskokoelmista sekä Suomen lasimuseon omasta kokoelmasta.

Franckin suunnittelutyö näkyy edelleen tänä päivänä vahvasti suomalaisten kotien esineissä. Näyttelyssä on esillä myös niitä esineitä, joista Franck tunnetaan parhaiten ja joita löytyy useasta suomalaisista kodista. Suomessa ja maailmalla muotoilija tunnetaan etenkin Kilta -sarjastaan (1948) sekä Kartio -laseista ja Teema -astioista. Kartio -laseja (1958) ja Teema -astiastoa (1952) yhdistää funktionaalisuus. Näyttelyssä on esillä myös arjen keramiikkaa ja käyttöastioita. 

Iittala irtisanoo ja lomauttaa

 

Klaus Haapaniemen vuonna 2015 muotoilemista Vulpes-kettuhamoista on lanseerattu uudet väriversiot. Kuva: www.iittala.com

Fiskars lähetti eilen lehdistötiedotteen, joka oli otsikoitu ”Fiskars-konserni suunnittelee investointeja ja muutoksia lasituotantoon vastatakseen entistä paremmin premium- ja luksustuoteportfolion tarpeisiin”. Vaikka tiedote oli otsikoitu positiivisesti, niin media nosti otsikkoihin tiedotteen loppuosasta sen, mikä siinä on todellinen uutinen eli ”Yhtiö arvioi suunniteltujen muutosten johtavan enintään 155 roolin vähennykseen Rogaskan tehtaalla, enintään 19 roolin vähennykseen Iittalan tehtaalla ja 18 roolin vähennykseen Billnäsin jakelukeskuksessa. Lisäksi Fiskars-konserni suunnittelee Iittalan tehtaalla enintään 90 päivän lomautuksia korkealla tasolla olevien varastojen purkamiseksi. Suunnitellut lomautukset koskisivat enintään 137 Iittalan lasitehtaan työntekijää.”

Lainaus tiedotteen alkuosasta:

Fiskars-konserni vahvistaa strategiansa mukaisesti keskittymistä premium- ja luksustason tuotteisiin ja suunnittelee tekevänsä muutoksia kahdella lasitehtaallaan, Rogaskassa Sloveniassa ja Iittalassa Suomessa. Fiskars-konserni investoi vuosien 2024-2026 aikana 15 miljoonaa euroa Rogaskan lasitehtaaseen, jossa monet luksusbrändi Waterfordin kristallituotteista valmistetaan. Investoinnin tavoitteena on tehtaan modernisointi ja sen ja kilpailukyvyn parantaminen. Investointi vähentää myös huomattavasti tehtaan hiilidioksidipäästöjä, mikä vauhdittaa etenemistä Fiskars-konsernin nettonollapäästötavoitteessa. Aiemmin Fiskars-konserni on kertonut Iittalan lasitehdasta koskevista merkittävistä investoinneista, joista osa on jo toteutettu.

Lasitehtaiden suunniteltujen muutosten tavoitteena on myös optimoida tuotantokapasiteettia ja vastata siten entistä paremmin Fiskars-konsernin premium- ja luksustuoteportfolion tuotannollisiin tarpeisiin.

“Hallinnoimme aktiivisesti brändiportfoliotamme ja kohotamme Fiskars-konsernin profiilia yhä enemmän premium- ja luksusbrändien suuntaan. Keskitymme siihen, minkä osaamme parhaiten: edistykselliseen muotoiluun ja käsityötaitoon. Iittalan ja Rogaskan tehtailla on tärkeä rooli osana konsernin tuotantoa, mikä näkyy näihin tehtaisiin tekemistämme investoinneista. Nyt suunnitelluilla muutoksilla varmistamme lasitehtaiden kilpailukyvyn niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä”, sanoo Fiskars-konsernin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström.

Lukija jää pohtimaan mitä edellä oleva tarkoittaa Iittalan tulevaisuudelle?

Uusia Oiva Toikan muotoilemia lintuja: lohenpunainen Ibis ja vaalean lila Leppäinen. Kuva: www.iittala.com

Aikaisemmin Fiskars tunnettiin saksista ja työvälineistä, vähän myöhemmin Iittalasta ja Arabiasta sekä Gerberin puutarhatyökaluista. Vuonna 2015 Fiskars laajentui ostamalla ulkomaisia design-brändien valmistajia: irlantilainen, vuonna 1783 perustettu lasivalmistaja Waterford, posliineista kuulut englantilaiset Wedgwood (perustettu 1759), Royal Doulton ja Royal Albert sekä 350-vuotias slovenialainen kristalliyhtiö Rogaška. Vuonna 2012 Fiskars osti tanskalaisen posliinintuottaja Royal Copenhagenin ja vuonna 2023 tanskalaisen koruja ja kodin tuotteita valmistavan Georg Jensenin.

Myös vuosi sitten Iittalan lasitehdas lomautti työväkeä kesän aikana: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2023/04/iittalan-lasitehdas-lomauttaa.html

Iittalan lasitehtaan tuotantokapasiteetti on siis suurempi kuin mitä yritys kykenee myymään.

Vuonna 2022 Fiskars-konserni ilmoitti investoivansa Iittalan lasitehtaaseen 10 miljoona euroa: maakaasua käyttävät uunit korvataan energiatehokkaammilla uusiutuvaa sähköä käyttävillä sulatusuuneilla. Tämä vähentää tehtaan hiilidioksidipäästäjä 74% eli 10.000 tonnilla. Kustannuksista 30 % rahoitetaan EU-tuella. https://yle.fi/a/74-20000772

Helena Tynellin Piironki

 

Helena Tynell: Piironki-koristemaljakon korkeus on 21 cm ja leveys 10 cm.

Riihimäen Lasi valmisti Piironki-maljakoita 1968 – 1974 useana eri väriversiona. Oheisten siniharmaan ja pihkanruskean (amber) lisäksi on olemassa ainakin punaisia, sinisiä, oliivinvihreitä, tumman lilan värisiä ja myös värittömästä lasista tehtyjä.

Tämä esine kuuluu Pirtti-sarjaan, josta on käytetty myös nimeä Vanha kartano, sarjan muut esineet ovat: Ahkeraliisa, Kaappikello, Emma, Aitanlukko sekä Pala ja Palkki -maljakot.

Tällä hetkellä vanhojen lasiesineiden kaupassa myydään enimmäkseen 1960- ja 70-lukujen tuotantoa, jos tarkastellaan myytyjen esineiden kappalemääriä. Riihimäen Lasin tärkeimmät muotoilijat tuohon aikaan olivat: Helena Tynell, Nanny Still, Tamara Aladin ja Erkkitapio Siiroinen. Aimo Okkolin teki pääasiassa niin erilaista tuotantoa, että hänen voi katsoa toimineen omassa sarjassaan.

Näitä muottiin puhallettuja esineitä ei signeerattu. Jossain yksilöissä on vanha tarra edelleen paikoillaan. Muodot ovat niin persoonalliset, ettei se sekoitu toiseen esineeseen.

Muotista tulleet kuviot on vahvat ja niiden korkeuserot isot.

Piirongin syvyys on noin 6 cm.

Upeita parfyymipulloja

Tsekkiläinen parfyymipullo 1930-luvulta. Kuva: https://www.liveauctioneers.com/item/175529818_unusual-czech-perfume-bottle-of-floral-mounting

Hajuvesien ylellisyystavaraimagoa on takavuosina korostettu myymällä niitä upeissa pulloissa. Yleisin materiaali on ollut lasi, mutta myös keraamisia pulloja on ollut käytössä. Yksi lasinkeräilyn muoto on parfyymipullojen keräily ja niiden keräilijöille järjestetään omia huutokauppojakin. 27.4. New Yorkissa on yksi tällainen ja ohessa on muutama poiminta sen huutokaupan luettelosta: 

https://www.liveauctioneers.com/catalog/325966_2024-perfume-bottles-auction/?utm_source=Auction%20Email&utm_medium=email&utm_content=catalog&utm_campaign=20240421pba_ded