Kaksi vanhaa pulloa

 

Idman & Arvelan Eau de Cologne -pullo ja Tarmokkeen Stadion-rasvasekoitepullo.

Oheiset pullot eivät ole mitään antiikkia, mutta muutaman vuosikymmenen ikäisiä kuitenkin. Melko hyvin säilyneet etiketit tekevät niistä mielenkiintoisia, kun uteliaisuus saa etsimään tietoa noista tuotteista ja/tai niiden valmistajista.

Kun pullo on niin suuri, niin mistään arvokkaasta parfyymistä ei ole kyse.

Ab Parfumerie Idman & Arvela Oy oli vuosina 1907–1959 toiminut Suomen suurin kosmeettisten tuotteiden valmistaja. Vuonna 1907 perustetun yrityksen parasta aikaa olivat sotien jälkeiset vuodet, jolloin kosmetiikan tuonti oli säännösteltyä ja kotimainen tuotanto korvasi sitä. Idman & Arvela oli vuonna 1948 Suomen suurin ja parhaiten varusteltu hajuvesitehdas, joka työllisti 34 henkeä.

Kölninvesi ja kolina olivat kansan versioita Eau de Golognen nimestä. Pullon pohjassa on Riihimäen Lasin R.

Huhtamäki-yhtymä osti vuonna 1959 Idman & Arvelan. Yhtiön teknokemiallisen tehtaan toiminta siirrettiin Fincos Oy:n yhteyteen ja sen harjoittama kosmeettisen alan tukkukauppa Lääketukku Oy:lle. Idman & Arvelan vanhahtavana pidetystä valikoimasta ei kuitenkaan säilytetty montakaan tuotetta.

"Sterilisoitu, homogenisoitu" lukee Stadion-pullon etiketissä. Rasvaprosentti oli 12 ja aineen on tarkastanut prof. G. v. Wendt.

Björn Strandell sai proviisorin arvon 1924. Hän toimi 1925–1927 Helsingin yliopiston farmaseuttisen laitoksen kemian assistenttina ja perusti 1928 korvikekermaa valmistaneen Oy Tarmoke Ab:n Riihimäellä. 

Tarmoke Oy valmisti erilaisia rasvasekoitteita eli ns. tekokermaa Lopentiellä sijaitsevassa tehtaassa. Sekoite valmistettiin rasvattomasta maidosta ja kookosrasvasta.

Vuoden 1958 kesäkuussa tehdas myytin Keskusosuusliike OTK:lle, joka aloitti tehtaalla välittömästi suuret uudistustyöt. Hankittiin uudet ruostumattomasta teräksestä valmistetut maitotankit sekä sterilointi- ja pastöroimislaitteet. Tehtaan myynti saatiin nousuun kehittämällä markkinointia. Tuotetta voitiin käyttää kahviin sekoittamisen lisäksi myös erilaisten jälkiruokien valmistuksessa. Valmistusohjelmaan kuului kolmea erilaista rasvasekoitetta. Punahilkan rasvaprosentti oli 20 prosenttia, Alpin 15 ja Rengas-Tarmokkeen 10 prosenttia. Vuoden 1958 jälkimmäisen puolikkaan myynti oli kolme miljoonaa pulloa ja vuonna 1959 myynti kohosi kahdeksaan miljoonaan pulloon.

"Trustivapaa, kotimainen tuote" lukee pullon kaulaa kiertävässä nauhassa.

Vuonna 1963 aloitettiin myös mehujen valmistaminen. Vuonna 1971 valmistettiin mehuja 757 122 litraa ja rasvasekoitteita 487 215 litraa. Tunnetuimpia mehuja olivat Jaffiina appelsiinimehut ja Pallas mustaherukkamehu. Hilkka rasvasekoitteen valmistus lopetettiin vuonna 1973. Henkilökunnan määrä kohosi vuoden 1974 lopulla 63 henkilöön. Tehdas siirrettiin uusiin tiloihin Paroninmäkeen vuonna 1978. Johtajana toimi Viljo Pontinkara heinäkuuhun 1979 asti, jonka jälkeen myyntipäällikkö Juhani Aho toimi vt. johtajana. 80-luvulla OTK luopui useista teollisuuslaitoksista. Riihimäen ravintojalostetehdas myytiin Huhtamäki OY:lle toukokuussa 1981.

Lähde: https://www.hamewiki.fi/Tarmoke_Oy

Vuonna 1930 yrityksen nimi näyttää olleen lehtimainoksessa Kermoke, mutta tuote oli Tarmoke.

Lisää vanhoja Tarmoke-mainoksia voi katsoa täältä:

https://vanhojamainoksia.blogspot.com/2021/09/tarmoke.html