Sivut

tiistai 30. huhtikuuta 2024

Hauskaa vappua!

 

Vanhoja lasipulloja etiketteineen: Riihimäen Panimon I olutta, hämeenlinnalaista Kariston Simaa ja hämeenlinnalaista Hämeen I olutta.

Ei vappujuomissa välttämättä tarvitse olla paljon prosentteja, kyllä sima ja pilsneri riittävät. Ohessa vanhoja pulloja, joissa on alkuperäiset etiketit tallella: ykkösolutta ja simaa. Kirpputoreilla ja vanhan tavaran myyntitapahtumissa näkee pulloja, joissa on hyväkuntoisia etikettejä kyljissä. Skannerit ja tulostimet ovat niin kehittyneitä, että vanhasta etiketistä pystyy tekemään kopioita, jotka pikaisella vilkaisulla näyttävät alkuperäisiltä. Ei ole laitonta tehdä sellaisia, mutta myydessä pitäisi kyllä mainita etiketin olevan reproduktio. Vaikka vanhat pullot eivät lasiesineinä olisi kiinnostavia, niin uteliaisuutta herättävät vanhat etiketit: millainen yritys on tuotteen valmistanut ja milloin?

Hämeenlinnalainen Mallas ja virvoke valmisti mietoa mallasjuomaa vuoteen 1951 asti.

Panimomestari Karl Edvard Kauppinen perusti Hämeenlinnaan vuonna 1912 panimon valmistamaan mietoja mallasjuomia. Kieltolain päättymisen jälkeen yritys alkoi valmistaa myös toisen ja kolmannen veroluokan oluita.

Pullo on valmistettu Riihimäellä.

Kolmosoluen valmistus lopetettiin 1935 ja yritys jatkoi mietojen mallasjuomien valmistajana. Kauppinen myi yrityksensä 1941 tätä varten perustetulle Mallas- ja Virvoke Oy:lle. Vuonna 1949 yrityksen lähes koko osakekanta oli siirtynyt Etelä-Hämeen Osuusliikkeelle, jonka päätöksellä mallasjuomien valmistus lopetettiin 1951. Lähde: https://www.beerfinland.com/suomen_panimot/hameenlinna.htm

Etiketti on painettu Vaasan kivipainossa, eikä oman paikkakunnan Kariston kirjapainossa.

K.K. Kariston Virvoitusjuomatehtaasta ei netistä löydy paljoakaan tietoa. Yrityksellä on ollut tuotantoa myös Lahdessa. Pullon kaulaosan alaosaa kiertää teksti: Pyynikki yhtymä. Osakeyhtiö Pyynikin tiedoista ei kuitenkaan löytynyt mainintaa Karistosta, joten onko etiketti sittenkään alkuperäinen?

Pullo on valmistettu Pyynikki yhtymälle, joten mikä voisi olla selitys sille, että sen kyljessä on Kariston virvoitusjuomatehtaan etiketti?

Karhulan lasitehdas on valmistanut pullon. Onko pohjan jälkien selityksenä imutekniikalla toimineen automaatin terän jättämä roso?

Riihimäen Panimon yksinkertaisen tyylikäs etiketti olutpullon kyljessä.

Riihimäen Panimo Oy oli perustettu 1933 ja sen toiminta päättyi 1966. Omistajat vaihtuivat pari kertaa vuosien aikana, mutta vuodesta 1938 omistajana oli tamperelainen Pyynikki Oy. Pyynikki-Yhtymän pääjohtajana oli tuohon aikaan Rosa Aleksandra Salmelin, joka oli samaan aikaan myös Riihimäen Panimon ja Porin Oluttehtaan toimitusjohtaja. Riihimäen panimon pullon pohjassa on kirjain K, mikä yllättää, kun uskoisi siellä olevan oman paikkakunnan lasitehtaan R-kirjain. Pullon kyljessä olevassa merkissä näkyy kolme pulloa ja se ehkä selittää asian. 

Lasitehtaitten myyntikeskuksen kolmen pullon merkki olutpullon kaulan alaosassa.

Suomalaisilla lasitehtailla oli yhteistyötä, jolla on pyritty rajoittamaan kilpailua ja/tai jakamaan markkinoita. Vuonna 1905 lasitehtaat perustivat Akkunalasi-konttorin estämään kilpailua ikkunalasimarkkinoilla ja 1908 yhteistyö laajeni pullorenkaan perustamiseen. Samankaltaisia kartelleja oli myös lääkelasin, teknisen lasin ja talouslasin markkinoilla. 

Karhulan, Viialan ja Riihimäen lasitehtaan perustivat 1919 Suomen pulloasioimiston. Kullekin tehtaalle sovittiin maksimituotantomäärät. Tämän tuloksen Ariman lasitehdas lopetti toimintansa ja toimiston ulkopuolelle jääneet Nuutajärvi, Johannislund ja Kirkniemi noudattivat kuitenkin sovittuja hintoja. Tämän jälkeen ei pullomarkkinoilla enää ollut juuri mitään kilpailua. 

Vuonna 1930 lasiteollisuuden uusien kaupallisten järjestelyjen johdosta Suomen pulloasioimisto ja lääkelasiasioimisto lopetettiin. Silloin eri lasituotannon lajien yhteistyöelimet korvattiin kaikkea tuotantoa koskevalla yhteistoimintasopimuksella ja perustettiin Lasitehtaitten myyntikeskus. Ryttylän lasitehdas jäi sopimuksen ulkopuolella ja hintakilpailullaan aiheutti ”markkinahäiriöitä”. Tehdas saatiin kuitenkin mukaan perustamalla 1932 Pullokeskus. Sen jälkeen mikään lasitehdas ei saanut itse suoraan myydä pulloja asiakkaille, vaan kaikki myynti tapahtui Pullokeskuksen kautta. Tämä yhteiskuvio kesti vuoden 1935 lopulle asti.

Pullo on valmistettu Karhulassa. Tässä esillä olleet molemmat olutpullot on valmistettu vihreästä lasista. Aikanaan niitä tehtiin sekä vihreästä että ruskeasta lasista. Pitkään Suomessa on käytetty vain ruskeita olutpulloja.

maanantai 29. huhtikuuta 2024

Kaj Franckin tuotantoa esillä 12.5. saakka lasimuseossa



Kaj Franck – Muotoilijan utopia -näyttely on esillä Suomen lasimuseossa vielä pari viikkoa. Huomenna vappuaattona museo on avoinna klo 16 asti ja vapunpäivän museo on suljettu. Helatorstaina 9.5. museo on auki klo 10 – 17.

Näyttelyn avajaisista on julkaistu muutama kuva tässä blogissa 11.2.: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/02/lasimuseossa-avattiin-3-nayttelya.html

Yhden Suomen tunnetuimman muotoilijan ura esitellään Suomen lasimuseon näyttelyssä Kaj Franck – Muotoilijan utopia etenkin kaukomatkojen innoittamien, uniikkien lasiesineiden kautta.

Suomen lasimuseon näyttely Kaj Franck – Muotoilijan utopia esittelee nostoja muotoilija Kaj Franckin uran varrelta. Kaj Franck (1911–1989) teki muotoilijana laajan ja vaikuttavan uran ja kuuluu suomalaisen lasitaiteen kaanoniin sen yhtenä suurena nimenä.

Hän työskenteli lähes koko uransa ajan Nuutajärven lasitehtaalla. Franck ihaili japanilaista taideteollisuutta, ja useat Franckin teokset voi nähdä japanilaisen estetiikan kontekstissa. Japonismi näkyy vahvasti Suomen lasimuseon näyttelyn esineissä sekä näyttelyarkkitehtuurissa.

Keskeisen näyttelykokonaisuuden muodostaa Franckin suunnittelema taidelasi, juuri tähän näyttelyyn tarkoin valikoitujen lasiesineiden kautta. Näyttelyn esineiden joukossa ovat muun muassa Kremlin kellot ja Ateenan aamu. Esineet ovat teoslainoja suomalaisista yksityiskokoelmista sekä Suomen lasimuseon omasta kokoelmasta.

Franckin suunnittelutyö näkyy edelleen tänä päivänä vahvasti suomalaisten kotien esineissä. Näyttelyssä on esillä myös niitä esineitä, joista Franck tunnetaan parhaiten ja joita löytyy useasta suomalaisista kodista. Suomessa ja maailmalla muotoilija tunnetaan etenkin Kilta -sarjastaan (1948) sekä Kartio -laseista ja Teema -astioista. Kartio -laseja (1958) ja Teema -astiastoa (1952) yhdistää funktionaalisuus. Näyttelyssä on esillä myös arjen keramiikkaa ja käyttöastioita. 


































perjantai 26. huhtikuuta 2024

Iittala irtisanoo ja lomauttaa

 

Klaus Haapaniemen vuonna 2015 muotoilemista Vulpes-kettuhamoista on lanseerattu uudet väriversiot. Kuva: www.iittala.com

Fiskars lähetti eilen lehdistötiedotteen, joka oli otsikoitu ”Fiskars-konserni suunnittelee investointeja ja muutoksia lasituotantoon vastatakseen entistä paremmin premium- ja luksustuoteportfolion tarpeisiin”. Vaikka tiedote oli otsikoitu positiivisesti, niin media nosti otsikkoihin tiedotteen loppuosasta sen, mikä siinä on todellinen uutinen eli ”Yhtiö arvioi suunniteltujen muutosten johtavan enintään 155 roolin vähennykseen Rogaskan tehtaalla, enintään 19 roolin vähennykseen Iittalan tehtaalla ja 18 roolin vähennykseen Billnäsin jakelukeskuksessa. Lisäksi Fiskars-konserni suunnittelee Iittalan tehtaalla enintään 90 päivän lomautuksia korkealla tasolla olevien varastojen purkamiseksi. Suunnitellut lomautukset koskisivat enintään 137 Iittalan lasitehtaan työntekijää.”


Lainaus tiedotteen alkuosasta:

Fiskars-konserni vahvistaa strategiansa mukaisesti keskittymistä premium- ja luksustason tuotteisiin ja suunnittelee tekevänsä muutoksia kahdella lasitehtaallaan, Rogaskassa Sloveniassa ja Iittalassa Suomessa. Fiskars-konserni investoi vuosien 2024-2026 aikana 15 miljoonaa euroa Rogaskan lasitehtaaseen, jossa monet luksusbrändi Waterfordin kristallituotteista valmistetaan. Investoinnin tavoitteena on tehtaan modernisointi ja sen ja kilpailukyvyn parantaminen. Investointi vähentää myös huomattavasti tehtaan hiilidioksidipäästöjä, mikä vauhdittaa etenemistä Fiskars-konsernin nettonollapäästötavoitteessa. Aiemmin Fiskars-konserni on kertonut Iittalan lasitehdasta koskevista merkittävistä investoinneista, joista osa on jo toteutettu.

Lasitehtaiden suunniteltujen muutosten tavoitteena on myös optimoida tuotantokapasiteettia ja vastata siten entistä paremmin Fiskars-konsernin premium- ja luksustuoteportfolion tuotannollisiin tarpeisiin.

Hallinnoimme aktiivisesti brändiportfoliotamme ja kohotamme Fiskars-konsernin profiilia yhä enemmän premium- ja luksusbrändien suuntaan. Keskitymme siihen, minkä osaamme parhaiten: edistykselliseen muotoiluun ja käsityötaitoon. Iittalan ja Rogaskan tehtailla on tärkeä rooli osana konsernin tuotantoa, mikä näkyy näihin tehtaisiin tekemistämme investoinneista. Nyt suunnitelluilla muutoksilla varmistamme lasitehtaiden kilpailukyvyn niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä”, sanoo Fiskars-konsernin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström.

Lukija jää pohtimaan mitä edellä oleva tarkoittaa Iittalan tulevaisuudelle?


Uusia Oiva Toikan muotoilemia lintuja: lohenpunainen Ibis ja vaalean lila Leppäinen. Kuva: www.iittala.com

Aikaisemmin Fiskars tunnettiin saksista ja työvälineistä, vähän myöhemmin Iittalasta ja Arabiasta se Gerberin puutarhatyökaluista. Vuonna 2015 Fiskars laajentui ostamalla ulkomaisia design-brändien valmistajia: irlantilainen, vuonna 1783 perustettu lasivalmistaja Waterford, posliineista kuulut englantilaiset Wedgwood (perustettu 1759), Royal Doulton ja Royal Albert sekä 350-vuotias slovenialainen kristalliyhtiö Rogaška. Vuonna 2012 Fiskars osti tanskalaisen posliinintuottaja Royal Copenhagenin ja vuonna 2023 tanskalaisen koruja ja kodin tuotteita valmistavan Georg Jensenin.

Myös vuosi sitten Iittalan lasitehdas lomautti työväkeä kesän aikana: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2023/04/iittalan-lasitehdas-lomauttaa.html

Iittalan lasitehtaan tuotantokapasiteetti on siis suurempi kuin mitä yritys kykenee myymään.

Vuonna 2022 Fiskars-konserni ilmoitti investoivansa Iittalan lasitehtaaseen 10 miljoona euroa: maakaasua käyttävät uunit korvataan energiatehokkaammilla uusiutuvaa sähköä käyttävillä sulatusuuneilla. Tämä vähentää tehtaan hiilidioksidipäästäjä 74% eli 10.000 tonnilla. Kustannuksista 30 % rahoitetaan EU-tuella. https://yle.fi/a/74-20000772


torstai 25. huhtikuuta 2024

Helena Tynellin Piironki

 

Helena Tynell: Piironki-koristemaljakon korkeus on 21 cm ja leveys 10 cm.

Riihimäen Lasi valmisti Piironki-maljakoita 1968 – 1974 useana eri väriversiona. Oheisten siniharmaan ja pihkanruskean (amber) lisäksi on olemassa ainakin punaisia, sinisiä, oliivinvihreitä, tumman lilan värisiä ja myös värittömästä lasista tehtyjä.

Tämä esine kuuluu Pirtti-sarjaan, josta on käytetty myös nimeä Vanha kartano, sarjan muut esineet ovat: Ahkeraliisa, Kaappikello, Emma, Aitanlukko sekä Pala ja Palkki -maljakot.

Tällä hetkellä vanhojen lasiesineiden kaupassa myydään enimmäkseen 1960- ja 70-lukujen tuotantoa, jos tarkastellaan myytyjen esineiden kappalemääriä. Riihimäen Lasin tärkeimmät muotoilijat tuohon aikaan olivat: Helena Tynell, Nanny Still, Tamara Aladin ja Erkkitapio Siiroinen. Aimo Okkolin teki pääasiassa niin erilaista tuotantoa, että hänen voi katsoa toimineen omassa sarjassaan.

Näitä muottiin puhallettuja esineitä ei signeerattu. Jossain yksilöissä on vanha tarra edelleen paikoillaan. Muodot ovat niin persoonalliset, ettei se sekoitu toiseen esineeseen.

Muotista tulleet kuviot on vahvat ja niiden korkeuserot isot.

Piirongin syvyys on noin 6 cm.


keskiviikko 24. huhtikuuta 2024

Upeita parfyymipulloja

Tsekkiläinen parfyymipullo 1930-luvulta. Kuva: https://www.liveauctioneers.com/item/175529818_unusual-czech-perfume-bottle-of-floral-mounting


Hajuvesien ylellisyystavaraimagoa on takavuosina korostettu myymällä niitä upeissa pulloissa. Yleisin materiaali on ollut lasi, mutta myös keraamisia pulloja on ollut käytössä. Yksi lasinkeräilyn muoto on parfyymipullojen keräily ja niiden keräilijöille järjestetään omia huutokauppojakin. 27.4. New Yorkissa on yksi tällainen ja ohessa on muutama poiminta sen huutokaupan luettelosta: 

https://www.liveauctioneers.com/catalog/325966_2024-perfume-bottles-auction/?utm_source=Auction%20Email&utm_medium=email&utm_content=catalog&utm_campaign=20240421pba_ded