Kaksi uutta näyttelyä lasimuseossa

 

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on avautunut kaksi uutta näyttelyä: suuressa salissa Kimaltavia kuvitelmia – kristallia suomalaisista kodeista ja edustustiloista sekä kolmannessa kerroksessa Suomen lasi elää 9.

1900-luvun alussa suomalaisen kristallin ja muunkin lasituotannon mainetta pyrittiin kasvattamaan näyttävillä teoksilla. Kuvassa Henry Ericssonin muotoilema ja Theodor Käpin kaivertama suurikokoinen pokaali, johon on kuvattu Helsingin eteläsatama ja tuomiokirkko. Tämä on rinnakkaisversio vuonna 1929 Barcelonan maailmanäyttelyssä esillä olleelle teokselle, jonka Helsingin kaupunki lahjoitti Barcelonan kaupungille.

Näyttely esittelee kristalliesineistöä suomalaisista kodeista ja edustustiloista 1700-luvun lopusta nykypäivään. Mukana on esimerkiksi teoksia Göran Hongellilta, Gunnel Nymanilta, Aimo Okkolinilta, Timo Sarpanevalta, Nanny Stilliltä ja Tapio Wirkkalalta. Myös nykytekijät ovat esillä tässä näyttelyssä.

Tapio Wirkkalan pieni kristallimalja 1950-luvulta.

Henriikka Pölläsen juuri ennen näyttelyä valmistunut teos Nest.

Näyttelyssä ilotellaan värikokeiluilla, 1930-luvun sisustuksella, voitokkailla palkintoesineillä ja tunnetulla 1960-luvun suomalaisella taidelasilla. Tarkasteluun on nostettu erityisesti kristallinhiojien taitoa. Teokset on koottu merkittävistä suomalaisista yksityisistä lasitaiteen kokoelmista ja Suomen lasimuseon kokoelmasta.

Näyttelyn kuratoinut Hanna Hellman punaisten kristalliesineiden seurassa.

Näyttely ei pyri olemaan kattava esitys suomalaisesta kristallituotannosta, vaan se on näyttelyamanuenssi Hanna Hellmanin valikoima otos suomalaisesta kristallista. Hän kertoi, että yleisö on toivonut kristalliesineiden näyttelyä ja varsinkin Aimo Okkolinin tuotannon esittelyä.

Aimo Okkolinin modernia kristallia.

1900-luvun alkupuolella lasitehtaat valmistivat laajoja lasistoja, jotka koristeltiin hiomalla ja/tai kaivertamalla.

Näyttelyyn järjestetään yleisöopastus lauantaina 15.2. klo 13: https://www.suomenlasimuseo.fi/tapahtumat

Göran Hongellin muotoilemaa kristallia.

Saara Hopean muotoilemia kristalliesineitä, joita ei siihen aikaan signeerattu Nuutajärvellä.

Näkymä Suomen lasi elää 9 -näyttelystä.

Suomen lasi elää 9 -näyttelyssä on esillä vuosien 2020 – 2024 aikana valmistuneita lasiteoksia. Se on lasimuseon henkilökunnan kuratoima katsaus päättyneen viisivuotiskauden tuotantoon. Ensimmäinen Suomen lasi elää -näyttely esitteli vuosien 1981 – 1985 uusia teoksia ja aina 7. näyttelyyn asti näyttelyiden yhteydessä lasimuseo julkaisi kirjan, missä teoksia oli esillä. Enää ei ole julkaistu kirjaa, mutta www.finnishglass.fi -sivustolle on avattu Suomen lasi elää 9 -osio: https://www.finnishglass.fi/sle9home

Johannes Rantasalon Fatherhood vuodelta 1922.

Etualalla Saara Korpin Bubble caramel double vase vuodelta 2024. Taaempana Sauli Suomelan Reflection tower, reflection triangle, 2024.

Ritva-Liisa pohjalainen: Tummuva ilta, 2024.

Susanna Koskimäki: Sininen saaristo, 2023.

Hanna-Kaisa Korolainen: Octopus VII, 2020.

Karkkilassa vilkas rompetapahtuma

 

Kymmeneltä konepajahalli alkoi olla täynnä väkeä.

Karkkilan keskustan reunalla ja Högforsin tehdasalueen halki virtaavan joen partaalla sijaitsevassa entisessä konepajahallissa on tänään lauantaina klo 15 asti käynnissä talvirompetapahtuma. Oheiset kuvat on otettu aamulla ensimmäisen tunnin klo 9 – 10 aikana, siksi kaikissa kuvissa ei ole vielä tungosta. Kymmeneltä hallissa oli asiakkaita jo runsaasti. Myyntiartikkelien kirjo on laaja, kuten aina rompetapahtumissa ja myös taideteollisuusesineitä on tarjolla.

Tapahtumatiedot: https://www.rompetori.info/tapahtuma/karkkilan-talvirompetori/

Keskustasta tultaessa laskeudutaan alas kohti jokea, joka virtaa kuvassa näkyvän Ala-emali -rakennuksen takana.

Matka jatkuu ohi Ala-emalin joen vieressä.

Konepajahalliin mennään sisään takana näkyvästä kulmauksesta.

Aamuyhdeksältä hallissa oli vielä väljää.

Pari viinakoiraa odotti uutta isäntää/emäntää.

Kupittaan ruskea pullomaljakko.

Valto Kokon muotoilema i-valaisin.

Kohta teiden ja katujen varret taas täyttyvät vaalimainoksista.

Isoin narupurkki on Karhulan 15-litrainen, jollaisia harvemmin näkee.

Tässä samassa hallissa järjestetään ensi heinäkuussa Nostalgia messut 26.-27.7.

Antiikkitori Billnäsiin

 

Billnäsin antiikkipäivät lähetti tiedotteen:

Tulemme järjestämään kesällä 2025 Billnäsin Antiikkipäivien yhteydessä Antiikkitorin Billnäsin ruukin alueella. Alueelle mahtuu noin 35 kauppiasta.

Haluamme vastata äkilliseen kysyntään, ja Billnäsin Ruukin kanssa hyvässä yhteistyössä löysimme Antiikkitorille todella loistavan paikan kauniissa Billnäsin ruukkimiljöössä. Näin saamme hienosti laajennettua entisestään mahtavaa Billnäsin Antiikkipäivien tarjontaa.                      

Tiedotamme lähiviikkoina asiasta lisää, seuraa meitä:

Kotisivu. www.tammitori.fi
Instagram: tammitorifi
Facebook: tammitori
Tiedustelut sähköpostitse: kari.lahteinen@gmail.com

Fiskarsin kyläseura tiedotti Fiskarsin toritoiminnan päättymisestä marraskuun lopulla ja tämän viikon alussa Fiskars Oyj vahvisti tiedon, sen jälkeen tilanne on kehittynyt nopeasti.

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/11/fiskarsin-torin-toiminta-loppuu.html
https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2025/02/vahvistettu-tieto-fiskarsin-tori.html

Cocktailin sekoitustikku lasista

Karhulassa lasista valmistettuja cocktailien sekoittamiseen tai hämmentämiseen korkeassa juomalasissa tarkoitettuja esineitä. Jokaisen pituus on 16 cm ja sekoituspää on litistetty, varsi kierretty ja yläpäässä on vihreä lasipallo tarttumista varten.

Lasipäivä -myyntitapahtumasta löytyi lasisia cocktailin sekoitustikkuja, jotka on Karhulan lasitehtaalla työskennellyt lasinpuhaltaja tehnyt omalla ajallaan sööläystöinä.

Tervehdys 121 vuoden takaa - Runebergin Kielolautanen

 

Kuva 1: Runebergin kielolautanen, D = 150 mm. reunakorkeus = 19 mm. Reunusta koristaa kaksitoista kukkivaa kieloa. Runebergin lempikukasta tuli myöhemmin, Suomen 50-vuotispäivänä vuonna 1967, kansalliskukka.

Vuonna 1904 Iittala julkaisi Runebergin muistolle juomalasin. Alfred Gustafssonin kaivertamassa muotissa on tarkka päiväys 25.7.1904. Muistoasetti jossa on Runebergin reliefikuva keskellä ja reunuksessa laakeriseppele tuli markkinoille seuraavana vuonna. Esineet on kuvattu Iittalan kuvastossa 1913, jossa myös muita uusia lautasmalleja kuten Imatra-asetti oli esillä. Hieman ihmetystä on aiheuttanut se miksi Runebergin muistolasit eivät valmistunut ennen 5.2.1904 jolloin vietettiin Runebergin syntymän 100-vuotisjuhlaa.

Yllä kuvattu Runebergin Kielolautasessa on tarkka päiväys ”1804 5/2 1904” jota voi tulkita niin, että sen tarkoitus oli olla markkinoilla juhlapäivänä. Se olisi edellyttänyt muotin valmistumista viimeistään vuoden 1904 alussa. Kuvastossa 1913 on edelleen mukana kaikki edellisen kuvaston (1892) asetit ja lisäksi joukko uusia malleja, mutta Runebergin Kieloasetti loistaa poissaolollaan. Missään muuallakaan asetista ei löydy dokumentoitua tietoa. Kaikki viittaa siihen, että sen elinkaari on jäänyt jostakin syystä erittäin lyhyeksi jopa niin, että korvaava Seppelemalli on valmistunut jo seuraavana vuonna.

Kuva 2:  Runebergin Seppelelautanen on kahdesta Runebergin muistolautasesta se yleisempi, D = 154 mm, reunakorkeus = 18 mm.

Runebergin Kieloasetti on syvä lautanen aivan niin kuin Iittalan Imatra-lautanenkin. Molempien halkaisija on 150 mm ja muotokielessä löytyy yhtäläisyyksiä. Keräilijöiden keskuudessa on esitetty arvio, että rikkoutunut Kieloasettimuotti olisi voitu käyttää Imatra-muotin aihiona. Monet lasitehtaat uusiokäyttivät lievästi rikkoutuneita muotteja tai muokkasivat koristekuvioita. Teoreettinen muottianalyysi antaa vahvistuksen sille, että Kielomuotin kaikissa osissa olisi ollut sopivasti työstövaraa Imatra-muotin tekemiselle. Teoria jää kuitenkin arvailun asteelle koska kummankaan lautasen ilmestymisajankohdasta ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa. Ei voi myöskään täysin poissulkea mahdollisuutta, että rikkoutunut muotti olisi käytetty Seppeleversion aihiona.

Runebergin muistolasit on käsitelty yksityiskohtaisesti mm. Vaakuna- ja suurmieslasikirjassa. Kirjaprojektin aikana kirjoittajat yrittivät sukeltaa mahdollisimman syvälle kaikkiin saatavilla oleviin tiedon lähteisiin, mutta mitään vihjettä Runebergin Kieloasetin olemassaolosta ei missään tullut ilmi. Useiden keräily-vuosikymmenten aikana on uusia odottamattomia löytöjä sattunut kohdalle, mutta tämän lautasen ilmestys oli kyllä melkoinen yllätys. Erittäin mielenkiintoinen löytö Runebergin Kielolautanen joka tapauksessa on. Ajan myötä lautasia varmaankin ilmaantuu lisää ja toivotaan että jostakin arkistojen kätköistä tulevaisuudessa löytyy konkreettista tietoa myös valmistukseen liittyen. Jos jollakin blogin lukijalla on samanlainen asetti tai siihen liittyvää tietoa niin mielellään saa kommentoida.

Hyvää Runebergin päivää kaikille!

Teksti ja kuvat: Roger Peltonen, jolle isot kiitokset.

Kuva 3: Runebergin muistolautasten molemmat versiot.