Hyvää uutta vuotta 2026!

 

Mahdollisesti Aleksander Pfohlin muotoilema koboltinsininen jalallinen malja on juhlava esine. Sen korkeus on noin 20,5 cm ja suuaukon halkaisija noin 15,5 cm.

 

Kiitokset päättyvästä vuodesta 2025 kaikille blogia kuvien, tekstien, oikaisujen ja vinkkien muodossa sekä muilla tavoilla avustaneille henkilöille. Kiitokset myös kaikille blogin lukijoille mielenkiinnosta.

Marras-joulukuu meni poikkeuksellisesti pitkällä julkaisutauolla, joka johtui bloginpitäjän jäätyä suojatiellä auton törmäämäksi. Toipilaskausi jatkuu ainakin helmikuulle, mikä edelleen vaikuttaa blogin toimintaan.

Fasetoitu maljaosa on upea valoa vasten.

Tuleva vuosi 2026 tulee eroamaan aikaisemmista vuosista, koska antiikkimessuja järjestäneen ExpoNovan toiminta päättyi tapahtumajärjestäjä Torsti Niemisen kuoltua marraskuussa. Yritys oli viime vuosina ainoa, joka järjesti vuosittain useita vanhan tavaran myyntitapahtuma eri puolilla Suomea.

Kaapelitehtaan HRVDE-messujen perinnettä jatkaa uusi yrittäjä pääsiäisenä ja syksyllä, mutta Kaapelin loppiaismessuja eri järjestetä. Nähtäväksi jää löytyykö muille antiikki-, vintage- ja keräilymessuille korvaavia tapahtumia eri paikkakunnille. Ainakin Juvan antiikkipäiville on löytynyt jatkaja.

Kun ei pääse myymään tapahtumiin, niin ilmeisesti huutokaupat ovat se kanava, minne iso osa myynnistä siirtyy ainakin väliaikaisesti.

Lasinkeräilijän Blogin ensi vuoden tapahtumakalenteri on vielä kovin laiha, mutta täydentyy sitä mukaa kun saadaan tietoa tapahtumajärjestäjiltä: 

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/p/lasinkerailijan-kalenteri.html

Tämän maljan jalkaosassa on suurimmat erot Hoffmannin muotoileman maljan kanssa.

Oheinen koboltinsininen malja ei ole kotimainen, vaan yhden tiedon mukaan se olisi ehkä Aleksander Pfohlin muotoilema ja Petersdorfissa toimineen Josephinenhütten valmistama noin 1923. Ilmeisesti esikuvana on ollut melkein samanlainen Josef Hoffmannin muotoilema ja Wiener Werkstätten valmistama malja vuonna 1900.

Josephinehütten nimellä valmistetaan edelleen lasia, mutta alkuperäisen yrityksen kanssa sillä on ilmeisesti yhtä vähän tekemistä kuin nykyisellä Orreforssilla on alkuperäisen lasitehtaan kanssa.

https://www.dorotheum.com/en/l/8429557/

https://www.jacksons.se/products/josef-hoffman-cup-1010107

Orvola ja Yli-Mäyry esillä vielä 2 päivää

 

Näkymä Soile Iso-Mäyryn Tuhkan siivet -näyttelystä.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä 31.12. asti Heikki Orvolan Rikottu verho ja Soile Yli-Mäyryn Tuhkan siivet -näyttelyt.

Näyttelyt on esitelty lyhyesti tässä blogissa 5.10.: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2025/10/kaksi-uutta-nayttelya-lasimuseossa-yli.html

Ohessa on kuvia Yli-Mäyryn Tuhkan siivet -näyttelystä.

Tammikuun ajan lasimuseo on suljettu.

https://www.suomenlasimuseo.fi/info-fin

Taiteilija Soile Iso-Mäyry.

Joulutontun terveiset

 

Edeltäneiden vuosien tapaan nimimerkki Joulutonttu on lähettänyt tervehdyksensä tämän blogin lukijoille:

Armando Jacobinon Kyyhky jouluisessa seurassa.

Tervehdys kaikille lasin ystäville.

Joulutonttu oli hyvin huolestunut pitkästä tauosta blogin päivityksissä. Onneksi blogi saatiin taas toimimaan ja juuri Jouluksi.

Tämän vuoden joulukortissa pienet tontut ovat pimeänä syysiltana kokoontuneet Armando Jacobinon suunnitteleman ja Kumelan lasitehtaan valmistaman Kyyhkyn ympärille.

Hyvää Joulua ja menestyksellistä vuotta 2026 kaikille blogin tekijöille ja lukijoille !

-Joulutonttu

Hyvää Joulua!

 

Nanny Stillin Koru-taidelasiesine tunnetaan myös nimellä Safiiri. Aimo Okkolinin vaikutus näkyy selvästi näiden muotokielessä.

Jos vaimo tai tyttöystävä toivoo joululahjaksi korua, niin kannattaa kysellä tarkemmin minkälainen koru miellyttäisi eniten. Voi nimittäin olla niin, ettei hän tarkoitakaan Nanny Stillin muotoilemaa Koru-taidelasimaljakkoa.

Riihimäen Lasin neodyymiä ja cerium-keltaista kristallia.

Nanny Still muotoili oheisen taide-esineen, jota Riihimäen Lasi valmisti 1969 – 1976. Sitä on valmistettu cerium-keltaisesta, neodyymistä, sinisestä ja värittömästä kristallista kolmea eri kokoa. Oheisissa kuvissa näkyvä pari on 20 cm korkeita.

Nanny Stillin pienintä kokoa olevat Korut.

.

Kasvihuoneilmiö etenee

Jääkarhumaljan korkeus on noin 7,5 cm ja halkaisija on noin 12,5 cm.

 

Joulu lähestyy, mutta puolet Suomesta on vailla lumipeitettä ja eteläisimmässä Suomessa valmistaudutaan mustaan jouluun. Kasvihuoneilmiön voimistumisen vuoksi talvet taitavat Suomessa muuttua tällaisiksi. Osa luonnosta sopeutuu tähän, mutta kaikki lajit eivät ehkä selviydy. Esimerkiksi jääkarhujen määrä uskotaan vähenevän 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä jääpeitteen hupenemisen takia, koska jääkarhut eivät pääse saalistamaan hylkeitä jäältä.

Maljan alaosa on fasetoitu.

Oheiseen maljaan on kuvattu jääkarhu ja sen pohjassa on signeeraus Riihimäen Lasi Oy -39 S.T. eli ilmeisesti kuvion on kaivertanut/hionut Sulo Tommola.

Jääkarhut ovat seikkailleet Riihimäen Lasin esineissä muutoinkin; tässä blogissa on aikaisemmin julkaistu juttu pienestä maljasta, johon on kuvattu kaksi jääkarhua. Tuon esineen pohjassa on signeeraus Ginman Riihimäen Lasi -38. Esineestä on julkaistu kuvia vuonna 2012: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2012/02/kuka-oli-ginman.html

Tunnetuin Riihimäen jääkarhuista on puristelasimalja, joka on esitelty tehtaan uutuuksissa vuonna 1941:

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2012/12/riihimaen-erikoismaljoja-vuodelta-1941.html

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/12/hapotettu-vai-hapottamaton.html

Lasinkeräilijän Blogin toiminnassa katkos

 

Liikenneonnettomuuden vuoksi Lasinkeräilijän Blogin toiminnassa on katkos toistaiseksi.

Lasiluentosarja päättyi Riihimäellä

 
 

SLMY:n luentosarjan yleisöä Suomen lasimuseossa 30.10.

Suomen lasimuseossa järjestettiin viime viikon torstaina SLMY:n 40-v juhlaluentosarjan ”Suomalaisen lasin historiaa ja nykyisyyttä” viimeinen luentokerta, jossa Kirsti Taiviola ja Sara Hulkkonen luennoivat.

Lasiin erikoistunut taitelija, muotoilija ja opettaja Kirsti Taiviola.

Taiviolan luennon otsikkona oli lasialan yliopistokoulutuksen kehitys Taikista Aaltoon. Suomalaisen taidekäsityö- ja muotoilukoulutuksen alku on Veistokoulussa, joka toimi 1871–1885. Aikaisemmin oppiminen oli tapahtunut mestari-kisälli -periaatteella, mutta se ei enää riittänyt vastaamaan koulutustarvetta, jolloin tarvittiin oppilaitos. Sitä seurasivat Taideteollisuuskeskuskoulu 1886–1949, Taideteollinen oppilaitos 1949–1973, Taideteollinen korkeakoulu 1973–2010 ja nykyään alan akateemista koulutusta tarjoaa Aalto-yliopisto.

Taideteollisuuskeskuskoulu toimi Ateneumin rakennuksessa. Kuva on Kirsti Taiviolan luentomateriaalista.

Arttu Brummerin vaikutus opetukseen ja suomalaiseen taideteollisuuteen yleisemminkin oli käänteentekevää. Hänen johdollaan koulutettiin ne muotoilijat, jotka toteuttivat suomalaisen design´in nousun 1950-luvulla. Kuva on Kirsti Taiviolan luentomateriaalista.

Kuva on Kirsti Taiviolan luentomateriaalista.

 

Suomalaisen lasinvalmistuksen jaksoja. Kuva on Sara Hulkkosen luentomateriaalista.

Sara Hulkkosen luennon otsikkona oli ”Suomalainen nykylasi – tausta, nykyisyys, tulevaisuus”. Suomessa on ollut ja on edelleen eri koulutusasteilla toimivia oppilaitoksia, jotka ovat kouluttaneet lasintekijöitä, niin puhaltajia kuin muotoilijoitakin.

Nykylasin tekijöitä kouluttaneita oppilaitoksia. Kuopion muotoiluakatemia ei enää koulutta lasintekijöitä. Kuva on Sara Hulkkosen luentomateriaalista.

Kun meillä on enää vain yksi toimiva lasitehdas, niin suurin osa oppilaitoksista valmistuvista lasintekijöistä työskentelee itsenäisissä studioissa joko toisen palveluksessa tai yrittäjinä. Hulkkosen mukaan Suomessa on päätoimisia lasinpuhaltajia noin kuutisenkymmentä, joista nelisenkymmentä työskentelee Iittalassa ja parikymmentä studioissa.

Toinen suomalaisen studiolasiliikkeen käynnistäjistä oli Mikko Merikallio, jolla oli retrospektiivinen näyttely Helsingissä 2017:  https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/11/suomalaisen-studiolasin-pioneerin.html 

Lasitehtaiden ulkopuolella syntynyt studiolasiliike sai alkunsa Yhdysvalloissa 1960-luvulla ja Suomeen se levisi 1970-luvulla, jolloin Heikki Kallio ja Mikko Merikallio rakensivat omat studionsa. Toiminta laajeni 1990-luvulla, kun Nuutajärven lasikoulu alkoi 1993 kouluttaa lasintekijöitä ja IKATAn Kihniön lasikoulu aloitti 1999. Aikaisemmin Iittalan ja Riihimäen lasitehtaat olivat järjestäneet lasialan koulutusta omiin tarpeisiinsa.

Lasialan ammatillinen opettaja, lasinpuhaltajamestari ja väitöskirjatutkija Sara Hulkkonen.

Sara Hulkkosen luento oli jatkumo Kirsti Taiviolan luennolle ja yhdessä niistä sai hyvän käsityksen siitä millaisen kehityksen tulos suomalainen nykylasi on. Luennot herättivät vilkkaan keskustelun, kun yleisössä oli alan ammattilaisia ja kymmenkunta alan opiskelijaa.

Koko luentosarjan vilkkain keskustelu syntyi tällä luentokerralla.

Hämeenlinnan Antiikki & Vintage -messut 8.-9.11.2025 on PERUTTU!

 

Hämeenlinnan Antiikki & Vintage -messut on PERUTTU äkillisen sairastapahtuman johdosta.

Tapahtumajärjestäjän edustaja tiedottaa tulevien Keräilykuume ja HRVDE -tapahtumien kohtalosta heti tilanteen salliessa.

Lähde: www.kerailykuume.fi

Oheiset kuvat ovat marraskuun 2024 vastaavasta tapahtumasta.

Tuikkujen vuodenaika alkaa

 

Mikko Karppanen: Ice Cube -kynttilälyhty. Pinnan muodot saavat sen näyttämään nimensä mukaisesti jääkuutiolta.

Illat ovat pimeitä, jolloin kynttilöiden ja tuikkujen avulla saa luotua valoista tunnelmaa. Ohessa on pari Iittalan valmistamaa Ice Cube –kynttilälyhtyä, joiden suunnittelija on Mikko Karppanen. Niitä on valmistettu 1990-luvulla tuotenumerolla 2608.

Jääkuution mitat ovat: korkeus 6 cm ja leveys 6,5 cm

Kuvia Loimaan messuilta 1.11.

 

Loimaan Heimolinnassa avautui tänään kaksipäiväinen Loimaa Wintage –myyntitapahtuma. Ohessa kuvia tämän vanhan tavaran myyntitapahtuman ensimmäiseltä päivältä. Huomenna sunnuntaina ovet ovat auki asiakkaille klo 10–15. Kuvistakin näkee, että vaikka tapahtuma on pienehkö, niin valikoima on laaja.