Sivut

torstai 7. marraskuuta 2024

Kaksi vanhaa kermakkoa

 

Vasemmalla Ceres- ja oikealla Vapen-kermakko, jotka molemmat ovat Iittalan lasitehtaan valmistamia.

Oheisissa kuvissa olevat kermakot ovat molemmat Iittalan tuotteita 1900-luvun alkuvuosilta. Vapen-kermakossa on Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna kahdeksan maakuntavaakunan kera ja Ceres-kermakossa on vilja-aiheinen koristelu. Molemmista esineistä löytyy tietoa Roger Peltosen ja Risto Rekolan kirjasta Vaakuna- ja suurmieslasien kulttuurihistoria – poliittinen symboliikka sortokauden puristelaseissa.

Kermakon nokan alla on suurikokoinen Suomen leijona, jonka yläpuolella on suurruhtinaskunnan kruunu. Tämän molemmilla puolilla on pienempiä maakuntavaakunoita.

Maakuntavaakunoiden alapuolella on massaleima: IITTALA 1902.

Vasemmalla on Varsinais-Suomen vaakuna, keskellä Satakunnan ja oikealla Hämeen maakuntavaakuna.

Muottimestari Alfred Gustafsson on valmistanut Vapen-kermakon muotin vuonna 1902. Tässä esineessä massaleima on poikkeuksellisesti maljaosan ulkopinnassa ja siinä lukee IITTALA 1902. Tähän sarjaan kuluu myös sokerikko ja juomalasi. On olemassa myös lautanen, jonka keskellä on vaakunaleijona sekä sen yläpuolella suuriruhtinaskunnan kruunu ja reunoja kiertää yhdeksän maakuntavaakunaa, kun kermakosta puuttuu Lapin maakuntavaakuna. Gustafsson kaiversi myös tämän muotin, mutta se on nimeltään Suomi-asetti. Myös Nuutajärvellä valmistettiin Maakuntavaakuna-lautasia, mutta niissä on piparkakkureunus erotuksena Iittalan lautasiin.

Vasemmalla olevan Ceres-kermakon väri taittaa lilaan eli lasimassassa on ilmeisesti ollut hieman liikaa mangaania.

Koristekuviossa viljantähkiä, viikate ja harava.

Ceres-kermakko on 1910-luvulta, mutta muotintekijästä ei ole täyttä varmuutta, kuitenkin yleinen oletus on, että Alfred Gustafsson olisi tehnyt myös sen. Sarjaan kuluu myös kaksi erikokoista sokerikkoa.


Ceres-kermakon runsasta koristelua.

Kermakon pohjan keskellä on IITTALA-massaleima.
.
Kansallismuseossa oli vuonna 2013 esillä tähän Lasiin prässättyä poliittista protestia -teemaan liittyvä näyttely: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2013/03/viela-ehtii-katsomaan-kansallismuseon.html

Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2015 on julkaistu Bengt Larssonin kirjoittama muottimestari Gustafssonin henkilökuva.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti