Nuutajärvellä vireä lasiseminaari

 

Nuutajärven lasimakasiiniin kokoontui tänään kuutisenkymmentä lasista kiinnostunutta kuuntelemaan ja osallistumaan paneelikeskusteluihin. Joukossa oli runsaasti lasikylässä työskennelleitä ja asuneita henkilöitä. Huomenna on varsinainen Nuutajärven 230-vuotispäivä ja synttäriviikonloppu jatkuu silloin monipuolisella ohjelmalla.

 

Seminaarin avasi tapahtuman järjestäneen Nuutajärven lasikylän kulttuurisäätiön puheenjohtaja Jussi Toikka.

Ensimmäisessä paneelissa käytiin läpi Nuutajärven lasikylän historiaa, joka sai alkunsa, kun Nuutajärven kartanon metsävarallisuudelle etsittiin hyödyntämiskeinoa. Suomessa ei vielä silloin ollut paperiteollisuutta, joten puuta hyödynnettiin pääasiassa polttoaineena ja lasiuunien lämmitykseen sitä tarvittiin paljon. Aluksi tehtiin ikkunalasia ja pulloja, mutta vienti entiseen emämaahan Ruotsiin loppui, kun Venäjä valtasi Suomen 1800-luvun alussa. Lasitehtaan omistajaksi tuli Adolf Törngren vuonna 1849 ja määrätietoisesti hän kehitti Nuutajärvestä kansainvälisten tason valmistajan.

 

Ensimmäisen panelin osanottajat: Nuutajärven lasitehtaan entinen johtaja Göran Andersson, Nuutajärvellä, Arabialla sekä Iittalalla pitkän uran tehnyt tiedottaja Päivi Jantunen, Nuutajärvestä kirjoittanut tietokirjailija Marja-Leena Salo, suomalaisen lasimuotoilun asiantuntija Kaisa Koivisto ja moderaattorina toimittaja Pia-Maria Lehtola.

Toisen kukoistuskauden Nuutajärvi sai kun tehtaan vuonna 1950 tuhonneen tulipalon jälkeen uudeksi omistajaksi tuli Wärtsilä, joka taas määrätietoisesti uudisti tehtaan toiminnan. Tehtaan isännöitsijänä toimineen Lennart Lundin aikana mm. materiaalihukka saatiin pienennettyä 40­ – 50 prosentista seitsemään. Lasialasta puhuttaessa keskitytään tavallisesti taiteilijoihin/muotoilijoihin ja puhaltajiin, mutta taustalla toimineet edellytysten luojat usein unohdetaan. Seminaariin yleisössä olleen, tehtaan entisen teknisen johtajan, Kaj Karlssonin, mukaan Lund ”teki pienestä keskellä metsää toimineesta lasihytistä ison, rahaa tuottavan, teollisuuslaitoksen”.

 

Lasimakasiinin paneelien välissä oli kahvitarjoilu.

Tänään oli tuli täyteen tasan vuosi siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Lasimakasiinissa on Markku Salon kolmiosainen veistoskokonaisuus nimeltä Slava Ukraini.

Jälkimmäisessä paneelikeskustelussa pohdittiin lasialan tulevaisuutta. Taiteilija Markku Salon mukaan suomalaiselle studiolasille tärkeitä virstanpylväitä ovat olleet Nuutajärven lasikoulun aloitus vuonna 1993 ja Nuutajärven lasitaitajat ry:n, eli käytännössä Lasikomppania hytin, perustaminen 2003.

Myöhemmin lasialan koulutusta on tullut tarjolle myös Kihniöön, mistä opetus siirrettiin Ikaalisiin. Ammattiopisto Tavastia on käynnistänyt Nuutajärven ohelle toisen linjan Iittalaan 2021.

Nyt olisi tarvetta käynnistää englanninkielinen koulutuslinja.

 

Jälkimmäisessä panelissa: Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen, 40-vuotista uraansa Nuutajärvellä juhliva taiteilija Markku Salo, Kalevala-korultakin tunnettu korusuunnittelija ja kultaseppä sekä nykyinen Ammattiopisto Tavastian lasialan opiskelija Kirsti Doukas, kansainvälistä uraa tekevä muotoilija Harri Koskinen, palkittu nuutajärveläinen lasitaiteilija ja Lasikomppanian puheenjohtaja Alma Jantunen ja moderaattorina Riitta Huuhtanen.

Nuutajärven koululle ominaista on yhteistyö toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen välillä. ”Hiljattain täällä Nuutajärvellä oli Lapin yliopiston muotoilun opiskelijoita ja Aaltoyliopiston, eli entisen Taideteollisen korkeakoulun, opiskelijat ovat jo vuosien ajan käyneet tekemässä yhteistyötä lasikoulun puhaltajien kanssa”, kertoi Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen. Hän kertoi myös, että lasialan opetus on järjestävälle organisaatiolle tappiollista, koska lasihytin ylläpito on kallista. Valtionapu kaikille opintolinjoille on kuitenkin yhtä suurta per opiskelija riippumatta koulutusalan kustannustasosta.

Alma Jantunen toivoi alalle pidempää koulutusta Ruotsin mallin mukaisesti

 

Harri Koskinen ja Alma Jantunen.

Kirsti Doukas

Jouni Haajanen ja Markku Salo

Lasitehtaissa työskentelevien edunvalvojana toimii ammattiliitto, mutta itsenäisillä lasialan toimijoilla ei ole organisoitua yhteistyötä. ”Mitään uutta organisaatiota ei tarvita, vaan jokaisen pitää itse luoda karriäärinsä. Yhteistyötä voidaan tehdä yhteisten tapahtumien tiimoilta” sanoi Markku Salo. Kuitenkin taidemaalareilla, graafikoilla, kuvanveistäjillä, valokuvaajilla ja monella muulla itsenäisen taiteellisen ammatin harjoittajaryhmällä on omat liittonsa, jotka toimivat alaa yhdistävänä toimijana ja alan lipunkantajana ulospäin.

 

Molemmat panelit ovat tallenteina katsottavissa Nuutajärven lasikylän Youtube-kanavalla.