Sivut

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Kesäretkikohde: Nuutajärven lasimuseo

 

Jaakko Niemen muotoilemia Lyyli- ja Kaapro –figuriinejä 1970-luvulta. Kaksi isompaa ovat uniikkeja Lyyli-hahmoja, joissa on käytetty filigraanitekniikkaa. Taustalla lasinpuhaltajamestari Jaakko Niemi ja Kaj Franck.


Nykyään Designmuseon alaisuuteen kuuluva Nuutajärven lasimuseo Prykäri avautuu yleisölle vasta nyt juhannuksen jälkeen ja se on avoinna 29.6.–22.8. ti-su klo 11–16, maanantaisin suljettu. Muina ajankohtina avoinna tilauksesta.

Nuutajärven lasitehtaan omistanut Fiskars luopui Nuutajärven lasimuseosta jo 2004, jolloin se siirtyi osaksi Designmuseota. Museon panostukset ovat vähitellen supistuneet ja 2011 se jo suljettiin ja esineet kuljetettiin sieltä pois: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2011/09/

Perusteluksi Designmuseo esitti kävijöiden vähäisyyden, joka pitkälti johtuu siitä, että aukioloajat ovat suppeat, eikä omistaja tiedota tai mainosta museon olemmassaolosta ja näyttelyistä. Saman kohtalon jakavat toisetkin Designmuseon sivutoimipisteet eli Iittalan lasimuseo ja Arabian museo.

Yleisön painostus sai aikaan sen, että Nuutajärven lasimuseo myöhemmin avattiin uudestaan, mutta suppeilla aukioloajoilla.

Nuutajärven lasitehtaan Fiskars sulki alkuvuodesta 2014 ja Iittalan tehtaanmyymälä suljetaan Nuutajärvellä ensi syksynä. Kannattaa siitä käydä tänä kesänä tuossa Kaj Franckin suunnittelemassa lasimuseosta, kun se vielä on olemassa.

 

Jaakko Niemen vitriininäyttely.


 

Tänä vuonna Nuutajärvellä on esillä suppea lasinpuhaltaja ja muotoilija Jaakko Niemen vitriininäyttely.

 

Jaakko Niemi syntyi 95 vuotta sitten eli vuonna 1926 sukuun, jolla oli tiiviit suhteet lasitehtaaseen. Tehtaalle hän meni töihin muottipojaksi jo 12-vuotiaana vuonna 1940. Alle 12-vuotiaiden lasten käyttö teollisuustyössä oli Suomen suurruhtinaskunnassa kielletty 1889 ja 12–14 -vuotiaiden työpäivän enimmäispituudeksi määrättiin seitsemän tuntia ja lasten yötyö kiellettiin. Maataloudessa vastaavia rajoituksia ei ollut ja tehdastyöhönkin annettiin poikkeuslupia. Säädöksiä myös rikottiin tietoisesti melko yleisesti. Sota-aikana lapsityövoiman käyttö lisääntyi kun miehet tarvittiin rintamalle.

Niemi suoritti varusmiespalveluksensa sodan loppuaikana ja oli jo Inkeroisista lähdössä rintamalle, kun tuli tieto rauhasta. Hyvin täpärästi hän siis vältti rintamalle joutumisen.

 

Niemen taidokkaita filigraaniteoksia.


Niemi eteni nopeasti tehtäväkierrossa ja hän oli sekä teknisesti kyvykäs että taiteellisesti lahjakas. Hän opiskeli 1940-luvun lopulla ABC-piirustuskoulussa, joka oli kirjeopisto, jonka kautta moni nimekäs taiteilija aloitti uransa. Niemi harrastikin lasinpuhaltajan työnsä ohessa kuvanveistoa, öljyvärimaalausta, valokuvausta, viulun ja haitarin soittoa sekä kuorolaulua. 1944 Niemi eteni oman verstakkonsa mestariksi.

Jaakko Niemen tekemä kipsiveistos isästään Juho Emil Niemestä, joka aikaisemmin kiersi hevosella pitkin Etelä-Suomea myymässä Nuutajärven lasitehtaan tuotteita. Myöhemmin hän toimi tehtaalla lasinsulattajana.

 


Gunnel Nyman oli ensimmäinen Nuutajärven lasitehtaalle palkattu taiteilija ja hän aloitti 1946. Tuolloin perustettiin taidelasiverstakko, jonka mestarina toimi Olavi Helander ja Jaakko Niemi siirtyi puhaltajaksi siihen. Kun Helander lähti veljiensä kanssa käynnistämään omaa tehdastaan vuonna 1952 Humppilaan, ylennettiin Niemi taidelasiverstakon mestariksi.

 


Nuutajärven lasitehdas tuhoutui tulipalossa 71 vuotta sitten 27.6.1950. Tehdasta ei ollut vakuutettu täydestä arvostaan, eivätkä omistajat kyenneet nostamaan velkaantunutta yhtiötä ylös, vaan myivät sen  Wärtsilälle. Monialayhtiö Wärtsilä omisti tuolloin myös Arabian ja Turun posliinitehtaat. Nuutajärvellä päästiin aloittamaan uudelleen 1951 ja Arabian tuotekehitysosastolla työskennellyt Kaj Franck nimitettiin Nuutajärven lasitehtaan taiteelliseksi johtajaksi.

 


Franck ja Niemi tulivat hyvin toimeen keskenään, he mm. tekivät yhdessä opintomatkan Tanskaan 1953. Niemestä tuli Franckin luottopuhaltaja ja hän kehitti sekä toteutti useita Franckin ideoimia lasitekniikoita.

 

Ennen taiteilijoiden/muotoilijoiden tuloa lasitehtaaseen lasinpuhaltajat muotoilivat lasiesineet ja ulkopuolisilta taiteilijoilta oli hankittu kilpailujen ja tilausten kautta piirrossuunnitelmia uusiksi lasiesineiksi. Kaj Franck tavallaan haki paluuta entiseen kannustamalla puhaltajia ja muita työntekijöitä tuomaan omia ehdotuksiaan hänelle arvioitavaksi. 1950-luvulla Nuutajärven tuotantoon tuli mm. Jaakko Niemen, Unto Suomisen, Olavi Nurmisen ja Sulo Kajanderin suunnittelemia esineitä.

Oma muotoilutyö oli Jaakko Niemelle tärkeää ja hänen tuotantonsa onkin paljon laajempi kuin mitä nyt Nuutajärven lasimuseossa on esillä.

 

Jaakko Niemen muotoilemat esineet Nuutajärven kuvastossa 1958.


Lasihytissä työskennelleiden yleinen ammattitauti oli asbestoosi, joka todettiin Niemellä 1970-luvulla. Vasta silloin herättiin työsuojeluun laajemminkin Suomessa. Asbestin ja lasin värjäyksessä käytettyjen myrkyllisten väriaineiden käyttöä vähennettiin.

Jaakko Niemi jäi eläkkeelle 60-vuotiaana 1986 ja viimeiset vuotensa hän asui Urjalan keskustassa. Niemi kuoli 2002.

 

Tässä tunnetuimpia Jaakko Niemen muotoilutöitä.


Merkittävimpänä julkisena tunnustuksena lasinpuhaltajamestari Jaakko Niemelle myönnettiin taideteollisuuden valtionpalkinto vuonna 1973 ja Pro Arte Tawastica -palkinto 1989. Tasavallan presidentti muisti häntä kunniamerkein itsenäisyyspäivänä 1983.

 

Jaakko Niemen poika Hannu Niemi puolisonsa Merjan rinnalla. Näyttelyn esineet ovat heidän kokoelmastaan lainattu. Näyttelyn ovat koonneet Marja-Leena Salo ja Sara Hulkkonen.


 

Lähteenä on käytetty mm. näyttelyn lehdistöinfon 24.5.2021 aineistoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti