Venetsialaisiin
lasinpuhallustekniikoihin liittyvän työpajan valmistelua Muranossa. Kuvassa
mestaripuhaltaja Matteo Tagliapietra. Kuva: Suomen lasimuseo
Suomi liittyy mukaan monikansalliseen hakemukseen, jonka tavoitteena on saada käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikkaa ja taito nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomen lasimuseo on ollut hakemuksen alulle panija ja koordinoija Suomessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt Suomen liittymisestä mukaan Ranskan koordinoimaan monikansalliseen hakemukseen. Ministeriö on valtuuttanut Museoviraston vastaamaan hakemuksen valmistelusta yhteistyössä Suomen lasimuseon ja lasialan yhteisöjen kanssa.
Ranskan ja Suomen lisäksi hankkeessa ovat mukana Saksa, Espanja, Tšekki ja Unkari. Tavoitteena on, että Ranska toimittaa monikansallisen hakemuksen Unescolle maaliskuussa 2022.
Yhteiseurooppalaisella hakemuksella halutaan turvata harvinaisen ammattikunnan elinvoimaisuus ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa ensimmäinen askel otettiin, kun lasinpuhaltaminen nimettiin Unescon sopimukseen perustuvaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.
Museon rooli elinkeinon ja perinteen säilymisessä tärkeä
Suomen lasimuseo on kerännyt tietoa lasin puhalluksen historiasta ja nykypäivästä 40 vuoden ajan. Lisäksi museo on aktiivisesti elvyttänyt perinteisiä käsityötaitoja esimerkiksi kansainvälisissä projekteissa ja työpajoissa. 1600-luvun lopulta asti yltävä perinne elää, mutta uhkaa hiipua ja yksipuolistua Suomessa – sama ongelma on muissakin hakemuksen maissa.
”Olen todella iloinen, että Suomi on mukana hakemuksessa. Meille on muodostunut paikallista perinnettä ja osaamista, jota olemme jakaneet jo pitkään kansainvälisissä yhteisöissä. Vastavuoroisesti suomalaiset lasinpuhaltajat seuraavat alan monikansallista ja -kulttuurista perinnettä. Yhteistyöllä voimme tukea harvinaisen ammattikunnan elinvoimaisuuden säilymistä”, taustoittaa lasimuseon amanuenssi Uta Laurén.
”Museon tekemä monivuotinen ja päämäärätietoinen työ elinkeinon ja suomalaisille merkittävän käsityöperinteen hyväksi tuottaa nyt tulosta. Hankkeen eteneminen osoittaa myös, että museoilla voi halutessaan olla merkittävä rooli kansainvälisissä verkostomaisissa projekteissa, joilla voi olla jollekin taiteen tai käsityötaidon osa-alueelle jopa maailmanlaajuista merkitystä”, iloitsee Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther.
Käsityötaitojen säilymisen takana ovat ensisijaisesti yhteisöt, jotka ylläpitävät ja kehittävät elävää perintöä. Hakemuksen tavoitteena on myös lisätä kuluttajien arvostusta käsityönä valmistettua lasia kohtaan.
”Seuraavana yleisölle näkyvänä askeleena Suomen lasimuseossa avautuu alan kaikkien koulutuslaitosten yhteinen näyttely syksyllä 2021. Näyttelyssä havainnollistetaan opiskelijatöiden avulla, kuinka tietotaito siirtyy Suomessa eteenpäin”, Uta Laurén kertoo.
Ensimmäisenä Unescon maailmanlaajuiseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsi Suomesta saunaperinne vuoden 2020 lopulla.
Lähde: Suomen lasimuseo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti