Sivut

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Suomen lasimuseon asema taas uhattuna


Suomen lasimuseon talviasussaan.
 
Hallituksen esitys museolaiksi sekä laiksi opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta on annettu eduskunnalle 18.10.2018. Museolain uudistus ja siihen liittyvä museoasetus ovat jälleen uhkaamassa Riihimäellä toimivan Suomen lasimuseon asemaa. Museoviraston lausunnon mukaan lasimuseo ei täytä kaikkia erikoismuseolta vaadittuja ominaisuuksia. Valtakunnalliset erikoismuseot (uuden lain mukainen nimitys on valtakunnallinen vastuumuseo) saavat korkeampaa valtionosuutta kuin ”tavalliset” museot toimintamenoihinsa, joten aseman menetyksellä olisi suorat vaikutukset lasimuseon toimintaan. Tällä hetkellä Suomessa on 17 erikoismuseota. Parhaillaan museot hakevat valtionosuuksiaan ja hakuaika päättyy 20.2.
 
Erikoismuseon pitää edustaa valtakunnallisesti merkittävää toimialaa ja museon pitää olla toimialan kannalta tarpeellinen. Sillä pitää olla valtakunnallisesti merkittävä kokoelma ja sen pitää huolehtia ko. erikoisalaa edustavien museoiden keskinäisestä yhteistyöstä sekä erikoisalansa museokokoelmiin liittyvän tiedon saatavuudesta ja antaa asiantuntija-apua toimialastaan. Lisäksi sen pitää huolehtia muista opetusministeriön erityismuseolle määräämistä tehtävistä.
 
Museoviraston lausunnon mukaan lasiala on aihealueena liian kapea ja muotoilun alalla toimii jo Designmuseo.
 
Lasimuseon asema oli edellisen kerran uhattuna vuonna 2012, jolloin Opetusministeriön selvitysmiehenä toimineen tamperelaisen Werstas-työväenmuseon johtajan, Kalle Kallion, yhden miehen raportti Valtakunnalliset erikoismuseot – selvitys erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta sisälsi ajatuksen vastuun keskittämisestä Designmuseolle myös lasin osalta.
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2012/10/suomen-lasimuseo-joutumassa-design.html
 

Suomen lasimuseo on suljettu huoltoseisokin vuoksi
aina tammikuut, mutta on auki Lasipäivänä 26.1.,
jolloin talo täyttyy lasinkeräilijöistä.
 
Kun Helsinkiin kaavailtu Guggenheimin taidemuseon tulo ei saanut kannatusta, niin kulttuurieliitin ja poliittisen eliitin mielenkiinto on kanavoitunut Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon uuden yhteisen rakennuksen hankkimiseen. Hanke on vahvassa myötätuulessa ja onkin tarpeellinen; esimerkiksi Designmuseon perusnäyttely antaa mm. tilanpuutteen vuoksi kalpean kuvan suomalaisen muotoilun kehityksestä. Uusi museo –hanke vaatii runsaasti valtion varoja, jolloin ne ovat pois jostain muusta ja näyttääkin sisältä, että Suomen lasimuseo on yksi häviäjistä.

Vuonna 2012 Suomen lasimuseo sai laajaa tukea erikoismuseo-asemalleen, muun muassa suomalaiset ja kansainväliset museot, kansainvälinen museokomitea ICOM ja eri oppilaitokset lähettivät opetus- ja kulttuuriministeriöön museota puolustavia lausuntoja. Löytyykö tällaista tukea nyt?

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko on lehtihaastattelussa todennut, ettei kansainvälisesti tunnetun museon asemaa pidä horjuttaa, kun sillä sen asiantuntemus on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettua. Museon kävijämääräkin on kasvussa: vuonna 2018 kävijöitä oli noin 27 500, mikä on suurin luku kahteenkymmeneen vuoteen.

Suomen lasimuseo on perustettu 1961 ja nykyisiin tiloihinsa se muutti 1980. Museon toiminnan 55-vuotisesta historiasta on julkaistu Kaisa Koiviston kirjoittama artikkeli Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti