Sivut

torstai 17. tammikuuta 2019

Antiikki & design 1/2019 ilmestyi


Antiikki & design –lehden numeron
1/2019 iloisenvärinen kansi.
 
Kuluvan vuoden ensimmäisessä numerossa on suoraan lasiesineisiin liittyviä juttuja vain pari, mutta muuten kiinnostavaa luettavaa riittää. Useinhan on niin, että jos on kiinnostunut jostain vanhasta taideteollisuuden tuotealueesta, esim. lasista, niin kyllä sitä on ainakin jossain määrin utelias saman aikakauden muita taideteollisuusesineitä kohtaan.
 
Weckströmin korukeräilijöiden kokoelmaa
esitellään viiden sivun verran.
 
Monet muotoilijatkin ovat työskennelleet useamman materiaalin kanssa. Esimerkiksi tässä lehdessä on artikkeli pariskunnasta, joka kerää Björn Weckströmin koruja ja Weckströmhän on muotoillut myös lasia Nuutajärvelle. Tehtaalle suunniteltujen käyttö- ja taidelasiesineiden lisäksi hän on tehnyt lasiveistoksia. Veistoksia on syntynyt paljon myös pronssista.
 

Arabiakeräilijöiden kiinnostuksen kohteet vaihtelevat:
30-luvun keltareunakupit eivät nyt kiehdo monia,
mutta -60 sekä -70 –lukujen muotokieli kiinnostaa
myös japanilaisia ja tehtaan alkuajan tuotannolla on
omat keräilijänsä.
 
Keramiikkaa pidetään lasin sisarmateriaalina, niinpä lasinkeräilijät usein hankkivat myös keramiikka- ja posliiniesineitä. Varsinkin, jos keräilykohde on jonkun muotoilijan tuotanto. Esimerkiksi Tapio Wirkkalalla ja Timo Sarpanevalla on hieno ura molempien materiaalien parissa.
Tässä lehdessä on kolmen aukeaman verran perustietoa Arabian tuotannosta, muun muassa leimoista.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä jatkuu upea
muranolaisen lasin näyttely tammikuun huolto-
seisokin jälkeen.

Lehdessä on uusi Antiikkipörssi-
palsta, jolla seurataan antiikki- ja
design-markkinoiden kehitystä.

Antiikki- ja design –lehdessä on neljän aukeaman
juttu eiralaisen jugendtalon isosta asunnosta, joka
on remontoitu ja sisustettu jugend-tyylille uskollisesti.

Paavo Tynellin valaisinten arvostus tuntuu
edelleen kasvavan.

Monet vanhan tavaran kaupan kanssa tekemisissä
olevat sanovat, että tällä hetkellä ryijyt ja muut
taidetekstiilit ovat rahallisesti aliarvostettuja.
Greta Skogster-Lehtisen uraa ja tuotantoa esitellään
neljän aukeaman verran.

Kolmen aukeaman jutussa esitellään keräilijä-
pariskunta, joka kerää hopeaa, lasia ja posliinia.

Lukijoiden lähettämien kysymysten kohteena
on tällä kertaa mm. tämä lasi. Vastauksessa
pohditaan olisiko se Humppilan vai Kumelan
tuotantoa. Kolmas vaihtoehto voisi olla Karhula.

1 kommentti:

  1. Hei, kiva kun löysitte korujutun! Weckströmin korut ovat tosiaan kaikkein lähinnä sydäntämme, mutta jonkin verran lasiakin löytyy – kokonaisuuden kannalta tärkeitä töitä, mielestämme, mm. Stonehenge II. PS. Kiitos ansiokkaasta blogista.

    VastaaPoista