Sivut

perjantai 24. elokuuta 2018

Lauantaina Nuutajärven Lasivitriini-tapahtumaan!


Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäseniä Nuutajärven
lasimuseo Prykärissä pari viikkoa siiten.

Lasinkeräilijöiden kesäkausi alkoi lauantaina 9.6. Lasi- ja keräilytapahtumassa Suomen lasimuseon pihalla Riihimäellä ja se päättyy huomenna lauantaina 25.8. Lasivitriini-tapahtumassa Nuutajärven lasikylässä. Nuutajärven lasimuseo Prykärissä on esinetunnistusta ja siellä voi tutustua paikallisen tehtaan tuotannon historiaan. Siitähän on tänä vuonna tullut kuluneeksi 225 vuotta, kun lasitehdas perustettiin Nuutajärvelle.

Museossa voi tutustua myös 1800-luvun puolivälin filigraaniesineisiin, joista tehdas tuli tunnetuksi myös ulkomailla. Viime syksynä Suomen lasimuseossa oli esillä Kiehtova kierre –näyttely, joka esitteli suomalaisen filigraanilasin historiaa.
Nemokustannuksen julkaiseman
Marja-Leena Salon Kiehtova kierre
–kirjan kansi.

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Marja-Leena Salon kirjoittama Kiehtova kierre –kirja, jossa tuota suomalaisen filigraanilasin historiaa ja nykyisyyttä esitellään. Salon kirjassa tämän filigraanilasin valmistuksen historia on kirjoitettu lomittain nuoren polven nuutajärveläisen lasimuotoilijan, Gina Salariksen, henkilötarinan kanssa. Mutkien kautta tarinassa Salaris päätyy muotoilemaan filigraanilasisen valaisimen, joita valmistetaan Nuutajärvellä Lasikomppanian hytissä.

Nuutajärvi, Bredgem ja Franck, noihin kolmeen nimeen kiteytyy suomalaisen filigraanilasin historia, mutta ei se siihen pysähtynyt: Salo kuvaa kirjassaan kuinka varovasti muut taiteilijat uskalsivat ryhtyä käyttämään filigraania Nuutajärvellä 1970-luvulla. Aluksi filigraani oli Franckin yksinoikeus, poikkeuksena Toini Muonan muotoilemat esineet 1960-luvun alussa. Vasta Björn Weckströmin kuvia kumartamaton asenne vapautti tuon tekniikan kaikkien käyttöön 1970-luvun lopulla.

Kiehtova kierre –kirjan kuvissa Nuutajärven lasi-
tehtaan ensimmäisen kultakauden filigraaniesineitä.

Vajaa puolet kirjan sivumäärästä on käytetty Franckin jälkeen filigraanilasia Suomessa tehneiden muotoilijoiden ja lasinpuhaltajien haastatteluihin.  Tämä osuus antaa hyvän kokonaiskäsityksen siitä miten laaja ja moninainen on filigraanitekniikan osaaminen ja käyttö suomalaisen studiolasin piirissä. Kari Alakosken osuudessa käy ilmi miten Nuutajärven lasitehdas panosti vielä 1990-luvulla suomalaisten lasintekijöiden ammattitaidon parantamiseen järjestämällä italialaistyöpajoja kahdeksan kertaa.

Nuutajärven lasitehtaan osuus on kirjassa luonnollisesti keskeinen, mutta kirjassa kerrotaan myös miten Nuutajärvellä opittua filigraanilasiosaamista Helanderin veljekset veivät omaan tehtaaseensa Humppilaan, kun Riihimäelle osaaminen tuli Tereschatoff´in lasinpuhaltajaveljesten mukana Pietarista. Riihimäellä filigraaniesineitä valmistettiin muutaman vuoden 1930-luvun alkupuolella.

Marja-Leena Salon Kiehtova kierre -kirjan kuvissa
valmistuu Gina Salariksen muotoilema valaisin
Lasikomppanian hytissä Nuutajärvellä.

Marja-Leena Salon kirja Kiehtova kierre – filigraanilasi Suomessa ilmestyi syksyllä 2017 Suomen lasimuseossa esillä olleen näyttelyn kanssa samaan aikaan. Se on tarpeellinen lisä vähänlukuisessa suomalaista lasituotantoa esittelevien kirjojen joukossa. Filigraanilasin tekniikan esittelyn lisäksi kirja kertoo mielenkiintoisesti Nuutajärven lasitehtaan vierastyövoiman merkityksestä, mikä kuvaa laajemminkin suomalaisen lasiteollisuuden kehitysvaiheita.

Lisää Lasivitriini-tapahtumasta:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/08/nuutajarven-lasivitiini-tapahtuma.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti