Sivut

torstai 23. elokuuta 2018

Lasimuseon ystävät retkellä, osa 2


Göran Hongellin muotoilema kastemalja on valmistettu
Ahlströmien omistamassa Karhulan lasitehtaassa.
 
Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsenmatka kohdistui tänä vuonna Noormarkun, Kauttuan ja Nuutajärven ruukkikyliin. Ensimmäisestä kohteesta julkaistiin kuvia tässä blogissa 14.8. ja nyt on vuorossa toinen käyntikohde, joka oli Noormarkun kirkko.

Yleensä kastemaljat on valmistettu
värittömästä lasista, mutta tämä on tehty
hennon vihreästä lasista.

 
Maljan kääntöpuoli.
 
Noormarkussa oli ensimmäinen kirkko jo ennen 1700-lukua. Vieläkin pystyssä olevan, vuonna 1757 rakennetun kellotapulin kahdesta kellosta pienempi on rakennusvuodelta ja suurempikin vuodelta 1772. C. Engel suunnitteli vuonna 1835 ahtaan ja lahon kirkon tilalle uuden ristikirkon. Aikaisemmin Ulvilan kappeliseurakuntana ollut Noormarkun seurakunta itsenäistyi vuonna 1869.

Pääsiäislauantaina 30.3.1918 sisällissodan tykistötulen sytyttämä kirkko paloi, mukaan lukien arkistot ja alkuperäinen vaivaisukko, kirjasto sakaristosta sekä Eva Ahlströmin lahjoittama Elin Danielson-Gambogin alttaritaulu ”Jeesus ja syntinen nainen” (1899). Uutta kirkkoa ryhdyttiin suunnittelemaan välittömästi ja luonnokset tilattiin sekä arkkitehti Josef Stenbäckiltä että arkkitehti Ilmari Launikselta. Ennakoitua kalliimmaksi osoittautuneesta hankkeesta kuitenkin luovuttiin ja seurakunta korjasi vuonna 1921 ostamansa Noormarkun osuusmeijerin (rakennettu vuonna 1907, nykyisenä nuorisotalona) kirkolliseen käyttöön. Kirkko toimi siellä vuoteen 1933 saakka.
 

Noormarkun kirkko ja sen portti.
 
Uusi kirkko rakennettiin vasta 1931 – 1933 A. Ahlström Osakeyhtiön vuonna 1927 Antti Ahlströmin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi tekemän lahjoituksen turvin. Lahjoitukseen sisältyivät myös arkkitehti Armas Lindgrenin tekemät piirustukset. Kirkko vihittiin käyttöön seurakunnan 200-vuotisjuhlassa 3.9.1933.

Lennart Segerstrålen suuri alttarifresko
valmistui 24 vuotta myöhemmin
kuin kirkko eli vuonna 1957.

Gunnar Forsströmin lasimaalaus.
 
 
 
 
Kirkko peruskorjattiin vuonna 1989 arkkitehti Carl-Johan Slotten suunnitelman mukaisesti. Keskiaikaiseen suomalaiseen tyyliin yksilaivaiseksi rakennettu kirkko otettiin vuonna 2002 Suomen museoviraston suojelukohteeksi.
 
Noormarkun kirkko jäljittelee ulkoasultaan Satakunnan keskiaikaisia harmaakivikirkkoja, kuten Ulvilan ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoja. Kirkon ulkoseinät on muurattu harmaakivestä ja sisäseinät tiilestä. Keskiaikaisista kivikirkoista poiketen Noormarkun kirkon katto on paanujen sijaan tehty kuparikatteesta.

Parven fasadissa on Göran
Hongellin koristemaalaukset.


Kirkon ensimmäinen, Martta Neicklik-Platonoffin maalaama Vapahtajan syntymää esittävä alttaritaulu on nykyisin sakastin kaapin päällä. Toisena käytössä oli Aleksandra Frosterus-Såltin maalaama Hiitolan kirkon alttaritaulu. Nykyisen freskon lahjoittajien, Hans ja Marjatta Ahlströmin toiveena oli vuorisaarnan käyttäminen aiheena. Tekijäksi valittiin Lennart Segerstråle, jonka töitä on ainoastaan Rovaniemellä, Varkaudessa, Noormarkussa ja Ruotsissa. Fresko valmistui juhannukseksi vuonna 1957.

Myös nämä koristemaalaukset
ovat Hongellin tekemiä.



Ensimmäinen, rakennusmestari Eklöfin vaivaisukko 1800-luvun puolivälistä tuhoutui kirkon palossa vuonna 1918. Pauli Österlund teki Lennart Segerstrålen piirustuksien mukaan vuonna 1957 uuden, kirkon eteisessä varoja seurakunnan diakoniatyölle keräävän vaivaisukon.

Ylhäällä lähellä katoharjaa olevat
koristeet ovat Gunnar Finnen tekemiä.

Noormarkun kirkon vihkiryijy.

Kirkon moni-ilmeisistä maalauksista löytyvät taiteilijanimet Göran Hongell, Björn Thunström, Aleksandra Frosterus-Såltin, Lars Hagelstam, Gunnar Forsström ja Irma Ahlström. Kirkon veistoksia ovat tehneet mm. Garl Wilhelms, Gunnar Finne ja Emil Halonen

Retkeläisiä sakastissa.

Kirkon vieressä sijaitsevalla hautausmaalla on muun muassa Ahlströmin suvun hauta-alue, joka sisältää useita taiteellisesti merkittäviä hautamuistomerkkejä. Sankarihautausmaan muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman v. 1951. Noormarkun kirkko ja hautausmaa luetaan kuuluvaksi Noormarkun ruukin alueeseen, joka on yksi Museoviraston määrittelemistä Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.



Ja sitten seuraavaan käyntikohteeseen.

1 kommentti:

  1. Käynyt olen tuolla kirkossa, mutten muista minkälaista siellä oli. Kiva kun nyt samalla sain katsella kuviasi ja muistella.

    VastaaPoista