Lasimuseon ystävät Pohjanmaalla, osa 4

Suomen lasimuseon ystävät ry järjesti jäsenmatkan Pohjanmaan vanhan lasin kohteisiin toukokuun alkupuolella. Ensimmäisestä vierailukohteesta Kristiinankaupungissa julkaistiin kuvia tässä blogissa 14.5. Seuraava pysähdys tehtiin Pirttikylän kotiseutumuseoon, jossa on esillä Bergan lasitehtaaseen liittyvää esineistöä. Tästä kohteesta julkaistiin kuvia tässä blogissa 5.6. Eilen 27.7. julkaistiin juttu Grönvikin kartanosta ja lasitehtaasta.

Neljäntenä kohteena oli Pohjanmaan museo Vaasassa.

Lasimuseon ystävien ryhmää museo-oppaan

johdolla Pohjanmaan museota kiertämässä.

 

Pohjanmaan museon vanhan puolen sisäänkäynnin

vieressä olevan Muistohallin ikkunaa koristaa Henry

Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”, lattiaa peittää

C. G. Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma

suurikokoinen itämainen matto.

 

Henry Ericssonin lasimaalaus Isänmaa.

Lasimuseon ystäviä Vaasan vanhan pienoismallin äärellä.

 

 

Suomen ensimmäiset museot perustettiin 1800-luvun lopussa kansallisen herätyksen innoittamana. Vaasassa paikallisen aloitteen teki Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys, jonka tavoitteena oli kerätä Pohjanmaalta esineistöä ja kirjallista aineistoa, joka sekä hyödyttäisi tieteellistä tutkimusta että ajan mittaan tekisi mahdolliseksi pysyvän museonäyttelyn avaamisen. Etupäässä kerättiin muinaislöytöjä, kirkollista esineistöä, kirjoja ja kirjoituksia, rahoja ja mitaleita, pukuja, huonekaluja ja taloustavaraa sekä sotaan liittyvää esineistöä. Ensimmäinen tilapäinen museonäyttely avattiin vuonna 1896.

 

Raidallinen tapetti on aika levoton

tausta lasiesineille vitriinissä.

Lasinkeräilijät valokuvasivat esineitä innokkaasti,

jotta kuvia voi käyttää myöhemmin lasiesineiden

tunnistamisen apuna. Kuvaamista vaikeuttivat

heijastukset vitriinien lasiovissa, kun niissä ei

ole sisällä valoa, vaan valo tulee pelkästään

huoneen kattovaloista.

Munsalassa 1847 – 1890 toimineen Sandnäsin

lasitehtaan valmistamia esineitä.

Jacob Seelan lahjoittamia esineitä

on myös Pohjanmaan museossa.

Professori Karl Hedmanin nimi liittyy kiinteästi Vaasan museotoimintaan. Hän oli ammatiltaan lääkäri, mutta sen lisäksi innokas taiteen ja antiikkiesineiden keräilijä. Hänet valittiin museon johtokuntaan vuonna 1899. Hän loi museon toiminnan suuntaviivat ja vastasi paljolti myös käytännössä museosta. Sekä museon että Hedmanin omat kokoelmat kasvoivat merkittävillä historiallisilla esineillä ja arvokkailla taideteoksilla, kiitos Hedmanin harrastuksen ja uutteruuden. Hieman ennen kuolemaansa vuonna 1931 hän perusti yhdessä vaimonsa Elin Hedmanin kanssa Hedmanin säätiön pariskunnan jäämistön hoitamiseksi. Nykyisin Hedmanin kokoelmat kuuluvat Vaasan kaupungille.



Nämä ovatkin jo selvästi uudempia lasiesineitä,

mutta museotavaraa jo kuitenkin.

Lasia ja hopeaa on yhdistelty koriste-esineissä pitkään.

Tämän puukaapin hyllyyn tuli niin vähän valoa, ettei

paljaalla silmällä erottanut esineitä. Ainoa keino oli

ottaa valokuva salamaa käyttäen ja katsoa sitten

kuvasta mitä hyllylle oli asetettu.

Pikarien jalat olivat menneet joskus menneisyydessä

poikki, eikä kallisarvoista lasiesinettä sen takia hävitetty,

vaan on sorvattu tyyliin sopiva jalkalaatta puusta.

Lasilevyille maalattuja muotokuvia.

Hahmo on kuin vanhasta pelikortista –

kuningas vai jätkä eli prinssi ?

Tällaisia potpurriastioita tehtiin Ruotsissa 1700-luvulla

ja samaa mallia hyödynnettiin Kauklahden lasitehtaassa

1900-luvulla. Kauklahden näyttelyssä Espoon

kaupunginmuseossa on esillä siellä tehty versio.

Esineiden yhteydessä on hyvin vähän selventäviä

tekstejä esineiden ajankohdasta tai valmistajasta.

Varsinkin museovieraat, jotka eivät ole perehtyneitä

lasiin saisivat näkemästään enemmän irti,

jos informaatiota annettaisiin vähän runsaammin.

Museon alkuperäinen tarkoitus oli dokumentoida ja valaista kulttuuria laajalla alueella. Museolaitoksen ammattimaistuessa sotien jälkeen kasvoi myös Pohjanmaan museon henkilökunnan määrä ja museo jakautui hallinnollisesti kulttuurihistorialliseen ja taideosastoon. Sen jälkeen kun museo vuosina 1981 ja 1983 nimettiin maakuntamuseoksi ja aluetaidemuseoksi ulottuu museon vastuualue yhä Vaasaa laajemmalle alueelle maakunnallisine kulttuurihistoriaan, arkeologiaan, rakennustutkimukseen ja taiteeseen suuntautuvine tutkijanvirkoineen.

Museoyhdistys hoiti museotoimintaa vuoteen 1990, jolloin Vaasan kaupunki virallisesti otti vastatakseen museon kokoelmista, toiminnasta ja henkilökunnasta.

Museorakennus vihittiin käyttöönsä kesäkuussa 1930. Vuonna 1967 museo sai uuden modernin näyttelysiiven.

Pohjanmaalla 1800-luvulla toimineiden Bergan, Grönvikin ja Sandnäsin lasitehtaiden tuotteista museossa on edustava kokoelma. Pohjalaisten savenvalajien ja keramiikanvalmistajien esineistöä on myös runsaasti.

Lähde: www.pohjanmaanmuseo.fi