Suomalaisen lasin vuosikirja 2016 on ilmestynyt

Suomalaisen lasin vuosikirja on

julkaistu nyt kolmannen kerran.

Suomen lasimuseon ystävät ry on julkaissut nyt kolmannen kerran Suomalaisen lasin vuosikirjan. Kirjan sivumäärä on vuosi vuodelta kasvanut, tänä vuonna teos on 160-sivuinen runsaasti kuvitettu artikkelikokoelma.

Suomalaisen lasin vuosikirjan aukeama, jolla

esitellään Helena Tynellin laajaa tuotantoa.

Tuula Poutasuon artikkeli ”Lasitaidetta ja elämää” on monipuolinen katsaus alkuvuodesta kuolleen muotoilija Helena Tynellin elämään ja uraan. Viime talvena poismenneen muotoilija Pertti Santalahden uraa Nuutajärvellä ja Humppilassa esitellään Kaisa Koiviston artikkelissa ”Muotoilua ja studiolasia”. ”Oiva Toikka ja japanilaiset fanit” on Hanna Jämsän kirjoittama artikkeli, jossa kuvataan Toikan suosioita Japanissa, missä iso vaikutus on ollut sikäläisen Scope-nettikaupan toiminnalla. Pirkko Sillanpää esittelee Espoossa vuosina 1923 – 1952 toimineen Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa.

Oiva Toikan suosiota Japanissa selittää

mm. nettikauppa Scopen toiminta.

 

Kirjassa esitellään Kauklahden

lasitehtaan historiaa ja tuotantoa.

 

Igor Herler on syvällisesti paneutunut Alvar Aallon lasimuotoiluun artikkelissaan ”Alvar Aallon lasitaiteen toinen ja kolmas aalto.” Herler on mm. piirtänyt toteutumatta jääneiden lasiesineiden malleja Aallon luonnosten pohjalta.

Igor Herler on perehtynyt Alvar sekä Aino Aallon

muotoilutyöhön ja esittelee selvitystyönsä tuloksia

Suomalsien lasin vuosikirjassa 2016.

 

Aarre Putro voitti tällä Olli-lasisarjalla Karhula-Iittalan

muotoilukilpailun puristelasisarjan 1932.

 

Toisessa artikkelissaan Herler esittelee Karhula-Iittalan vuoden 1932 muotoilukilpailun puristelasisarjan voittaneen Olli-lasisarjan ja sen muotoilijan Aarre Putron.

Tuttuja Kumelan lasitehtaan tuotteita,

joiden muotoilija Sirkka Kumela-Lehtonen

ei kuitenkaan ole tunnettu

Satu-Lotta Peltola esittelee satoja lasiesineitä Kumelan lasitehtaalle muotoilleen Sirkku Kumela-Lehtosen, jonka nimi on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka hänen muotoilemansa esineet ovat laajalle levinneitä.

Samassa Kumelan lasitehtaassa valmistettiin myös kuparia ja lasia yhdisteleviä esineitä, joita esitellään Roger Peltosen artikkelissa. Myös Nanny Still muotoili kuparia ja lasia yhdisteleviä valaisimia hollantilaiselle valaisintehtaalle.

Kuparia ja lasia yhdisteleviä valaisimia ja muita

lasiesineitä valmistettiin aikanaan mm. Kumelassa,

Hollannissa ja Saksassa.

”Puristelasi ja muuttuva arki” on Viivi Alajuuman artikkeli, jossa hän kuvaa lasivalmistuksen teknisen kehityksen, muotoilijoiden taiteellisten näkemysten ja kuluttajien tarpeiden muutosta 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin.

Timo I. Laakso on koonnut katsauksen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistetuista uusista lasiesineistä. 14 sivun läpileikkaus antaa monipuolisen kuvan itsenäisissä lasistudioissa sekä Iittalan lasitehtaassa valmistetuista esineistä.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistettuja

uusia lasiesineitä esitellään vuosikirjassa laajasti.

 

Sini Majurin ja Marja Hepo-ahon kirjoittama ”Studiolasi on tulevaisuuden taidemuoto” täydentää kuvaa suomalaisen lasinvalmistuksen ajankohtaisesta tilanteesta.

Kaisa Koivisto esittelee artikkelissaan Suomen lasimuseon lasikokoelmien keräämisen vaiheita museon 55-vuotisen historian ajalta. Harri Korkkula on haastatellut lasimuseon perustamiseen keskeisesti vaikuttaneen Eero Hillin tytärtä. Jutussa luodaan kuvaa lasimuseolle omistautuneesta ja sen ensimmäisenä johtajanakin toimineesta aikaansaavasta miehestä. Hillin tytär Maija de Groot muistelee kirjassa myös aikaa Nanny Stillin lapsenlikkana Brysselissä vuonna 1961.

Viime vuoden vuosikirjassa esiteltiin toimintansa jo lopettanutta Karhulan lasimuseota. Tänä vuonna vuorossa on toinen Ahlströmin lasiteollisuuden aikanaan perustama tehdasmuseo eli Iittalan lasimuseo. Nykyään se toimii Designmuseon alaisuudessa nimellä Designmuseo Iittala. Sirkka-Liisa Löflundin artikkelissa esitellään museon toimintaa sen perustamisesta 1971 vuoteen 2005 asti. Löflund on tehnyt merkittävän työn museon perustamisvaiheen tietojen ja kuvamateriaalin keräämisessä yhteen.

Samassa rakennuksessa Iittalassa aloitti toimintansa vanhojen lasiesineiden kauppaan erikoistunut Lasikammari-liike 1986. Tänä keväänä 20 vuotta täyttänyt liike toimii nykyään Helsingissä. Kauppias Gittan Kokon henkilökuvan on kirjoittanut Jyrki Winter.

Nuutajärven lasikylän toimintaa vuonna 2014 tapahtuneen lasitehtaan lopettamisen jälkeen kuvataan usean jutun kokonaisuudessa. Marja-Leena Salo esittelee monipuolisesti kuvitetussa jutussa lasikylän kolmatta elämää. Marika Kinnunen kuvailee Nuutajärven Galleria Osuuskunnan toimintaa ja Sara Hulkkonen esittelee Nuutajärvellä tapahtuvaa lasialan koulutusta. Loppukesällä lasikylää elävöittää Lasivitriini-tapahtuma, jonka traditioista Risto Aalto on kirjoittanut. Myös viimeisimmän Kaj Franck muotoilupalkinnon saanut Markku Salo on esittelyssä.

 

Suomen lasimuseon toimintakertomus

viime vuodelta on laajasti kuvitettu.

 

Kirjassa on mukana Suomen lasimuseon ystävät ry:n toimintakertomus vuodelta 2015 ja sen ohessa kuvallinen juttu yhdistyksen 30-vuotisjuhlista, jotka järjestettiin viime syksynä. Myös Suomen lasimuseon toimintakertomus on julkaistu runsaasti kuvitettuna versiona. Lisäksi kirjassa on poimintoja viimeksi kuluneen vuoden aikana kotimaisissa laatuhuutokaupoissa myydyistä mielenkiintoisista lasiesineistä vasarahintoineen.

 

Kirjassa esitellään poimintoja kotimaisten

laatuhuutokauppojen mielenkiintoisista

lasiesineistä vasarahintoineen.

 

Kirja on 160-sivuinen nelivärinen teos, sivukoko on hieman madallettu A4. Painos on 1500 kappaletta. Kirjan on julkaissut Suomen lasimuseon ystävät ry ja kaikki sen noin 900 jäsentä saavat kirjan jäsenetuna. Kirjaa myydään Suomen lasimuseon myymälässä 20 eurolla.

Kirja on tehty talkootyönä ja sen ovat koonneet Timo I. Laakso ja Jyrki Winter. Graafinen suunnittelu on Maara Kinnermän.

Kirjan ja muun toimintansa tuotoilla yhdistys tukee Suomen lasimuseon toimintaa.

 

Laajasti kuvitetun vuosikirjan sisältö on monipuolinen.